JESÚS jämi nikenta kä kwinbiti ye känenkri, niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei niaratre kukwe driei “kä jökräbti temen” (Hechos 1:8). ¿Niaratre kukwe driedre ño Kä jökräbiti tibien?

Kwela kri gare kwin nitre jökrä ie yete profesor niebare Gobran romano nämene gobrane ye näire nitre kristiano nünanbare ye ñaka nämene ja ngwen nitre kukwe madabätä aune nitre judío ye erere. ¿Ñobätä nitre kristiano ye ñaka nämene ja ngwen nitre mada ye erere? Ñobätä ñan aune niaratre nämene niken kukwe driere nitre kä jökrä känti yei. Jesukwe ye erere nuainbare. Aune nitre ja tötikaka metre Jesukwe ye ja ngwani niara erere. Niaratre “kukwe kwin Ngöbö gobrain käibätä” ye driebare kä jökräbiti tibien. Nitre tö nämene kukwe metre mikai gare jai ye niaratre nämene känene (Lucas 4:43, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ye medenbätä Biblia tä niere kä ye näire nitre apóstol nämene, ye abokän nitre juanta kukwe ruäre nuainkäre meden gärätä (Marcos 3:14). Jesukwe kukwe ne niebare nuaindre nitre ja tötikaka kwe yei: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe” (Mateo 28:18-20).

Erametre nitre ja tötikaka Jesukwe 12 ye ñaka niena Kä tibienbätä, akwa nitre Jehová mikaka täte ye kwati tätre ja ngwen niaratre erere. ¿Tätre nuainne ño? Nitre kukwe driekä ribeta yekänti niaratre nübaita niken ye tätre kain ngäbiti. Niaratre tä niere: “¡Tita nete! Mäkwe ti juan” (Isaías 6:8). Niaratre ruäre ye nikanina juta mente yekänti. Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte janamanena Kwela Galaad yebätä tä kukwe ye erere nuainne. Ja mräkätre aune ja ngwaitre mada ye abokän nikanina nüne kä madakänti juta kwetre yete. Aune mada kwati abokän käkwe ja kitabarera blite kukwe madabiti konkrekasion o nitre braibe tä ja ükökrö ye dimikakäre. Erametre niaratre ruäre ye kräke ñaka  namani nuäre. Akwa ja mräkätre aune ja ngwaitre ye jökrä käkwe ja di ngwani kukwe ñaka nuäre nuainne Jehová aune nitre mada tare kwetre yebätä. Kukwe ükaninte kwin kwetre jai aune kä dianinkä kwetre jai, ngwian bätä die kwetre yebiti nikanintre kukwe driere nitre ribeta kukwe driekäre yekänti (Lucas 14:28-30). Niaratre ye jökrä tä sribi ütiäte krubäte nuainne.

Erametre, ni jökrä ñaka raba ja kite blitakäre kukwe madabiti o nitre kukwe driekä ribeta yekänti ni ñaka raba niken. Akwa ni jökrä raba ja mike ni misionero ye kwrere konkrekasion nikwe yete. ¿Ni raba nuainne ño? Ani mike gare jai.

NIKWE JA MIKADRE MISIONERO KONKREKASION JEÑE NIKWE YETE

¿Ni raba ja mräkätre aune ja ngwaitre ye dimike ño?

Nitre kristiano kena ye ñaka nämene misionero, ñakare aune niaratre nämene kukwe driere ja käite o juta kwetre yete. Akwa niaratre ye jökrä nämene kukwe driere kä jutobiti. Pablo kukwe niebare Timoteo ie mäträkärebätä ne niaratre nämene mike täte: “Kukwe kuin [...] makwe mika gare amne sribi ño ño nuendre, ye makwe nuen kuin jökrä” (2 Timoteo 4:5). Nikwe kukwe ye mikadre täte arato. Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driedre aune nitre mikadre ja tötikaka niebare ye ni jökrä rabadre mike täte. Erametre, ni raba kukwe keta kabre nuainne ja mikakäre ni misionero ye kwrere konkrekasion nikwe yete.

Ja mräkä tä niken misionero kwrere juta madate ye ngwane, nünanta ño kä yekänti ye erere rabadre nüne. Ni abokän ñaka raba niken nüne kä madakänti raba ruin nie. Akwa kukwe ükateta mrä ye erere ni raba nuainne aune ni raba ja kite kukwe driekäre kukwe ükateta mrä ye ererebätä. Ñodre, kä 1940 yete ja mräkätre aune ja ngwaitre yei kena kukwe drie manabare köböiti ji ngrabare bämän kratire kratire yete. ¿Aune ni? ¿Nitre tä kwen ji ngrabare nie yei nita kukwe driere? ¿Mesa bätä jondron tärä mikara tuadre yebiti nikwe kukwe driebarera?

Mäkwe nitre mada töi mika “kukwe kuin [...] mik[e] gare”

Nita töbike kwin angwane, nikwe kukwe driei kä jutobiti. Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä ja kite blite kukwe madabiti o tä niken kä madakänti kukwe driere, ye tä konkrekasion känti tätre sribire ye dimike krubäte. Ñodre, tätre käre kukwe driere. Aune nitre misionero kwati krubäte tätre ja mräkätre konkrekasionte jie ngwen nememe konkrekasion jie ngwandre ño tä nemen gare ietre ye ngwane. Mäkwe  ja ngökanina ñöte angwane, ¿mä niena juto sribikäre konkrekasion mäkwe yete ni sribikä konkrekasionte o ni umbre ji ngwanka ye erere? (1 Timoteo 3:1).

MÄKWE JA MRÄKÄTRE AUNE JA NGWAITRE DIMIKA BÄTÄ KÄ MIKA JUTO BÄTÄTRE

Kukwe ütiätebätä dimikadre

Akwa ni raba kukwe mada nuainne konkrekasion dimikakäre. Nitre brare o nitre merire, monsotre bati o nitre umbre, ye jökrä raba ja mräkätre aune ja ngwaitre ye dimike bätä kä mike juto bätätre (Colosenses 4:11).

Ja mräkätre aune ja ngwaitre ye dimikakäre, nikwe niaratre mikadre gare kwin jai. Biblia tä niere nita niken gätäbätä ye ngwane, niaratre tä dre ribere jai yebätä nikwe töbikadre (Hebreos 10:24). Akwa nikwe ja mikadre kukwe kwetre yete ye ñan ai gärätä. Ñakare aune ja ruin ño ietre aune tätre dre ribere jai ye nikwe mikadre nüke gare jai. Dre dre ribeta kwetre mantre jetebe jai yebätä nikwe dimikadre o nikwe kä mikadre juto bätätre aune töi mikadre jäme Bibliabiti ye ribeta kwetre jai raba ruin nie. Erametre, kukwe ruärebätä nitre umbre ji ngwanka o nitre sribikä konkrekasionte ye aibe raba niaratre dimike (Gálatas 6:1). Akwa ni jökrä raba ja mräkätre aune ja ngwaitre niena umbre o nitre ja mräkäre tätre ja tuin kukwe kri ben ye dimike.

Niaratre meden tä ja tuin kukwe kri ben ye dimikadre

Ani töbike ja mräkä kädekata Salvatore yebätä. Ngwian yebätä kukwe kri nämene kisete, aisete ju kwe aune jondron mada mada kwe ye rürübäinbare kwe. Nämene mräkätre ye töibikaire krubäte. Niara kisete kukwe kri nämene ye ni ja mräkäre mada konkrekasionte ie namani gare. Aisete niaratre ngwian biani chi Salvatore ie aune niara bätä muko kwe ye dimikani kwetre sribi känene. Niaratre Salvatore kukwe nuani bä kabre dere aune niara bätä mräkätre ye dimikani kwetre. Niaratre ye jökrä namani ja kete kwin jabe. Niaratre gwaire ja tuani kukwe kri ben ye törö kwin ietre.

Ni kristiano metre ye käre tä juto kukwe driekäre nitre madai. Nikwe ja ngwandre Jesús erere aune Ngöböta kukwe kwin krubäte käbämike yebätä nikwe blitadre nitre jökrä ben. Ni raba niken ni kukwe driekä ribeta yekänti o ñakare, akwa ni jökrä raba ja di ngwen ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte dimikakäre (Gálatas 6:10). Nikwe nuaindi angwane, kä rabai bäri juto nibätä aune nikwe “sribi kuinkuin nu[aindi]” jankunu (Colosenses 1:10; Hechos 20:35).