Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Ti abko ñakare jrei kä nebtä”

“Ti abko ñakare jrei kä nebtä”

“Ti därebare kä nebtä amne nitre nünanka kä nebtä abko ie ti jatani kukwe era erere niere” (JUAN 18:37).

KANTIKO: 15, 74

1, 2. a) ¿Nitre töita ño kä nengwane? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

MERI Testiko iti kä Europa mötörikri yete, tä niere: “Ti nämä monsore ye ngwane, kukwe ñaka kwin nuain nämä ye aibe ti nämä tuin. Aisete, gobrantre nämä kukwe ükete juta tikwe yete yebätä tikwe ja diankaba mento aune gobrantre mada nämä gätä nuainne jabe kukwe ükatekäre nuaindre yekri tikwe ja mikaba. Ñodre, nitre tä ni kwati kämike kä jürä ngwankäre ni madabätä ye iti ben ti nämä ja kukwe mukore kä kwati krubäte te”. Ja mräkä iti nünanka kä África mötörikri yete jämi ja mike Testiko ye känenkri nitre mada nuain nämä tare ye nämäne tuin kwin ie arato. Niara tä niere: “Nitre nünanka juta tikwe yete ye bäri ütiäte nitre mada mada ye kräke nämä ruin tie aune tikwe ja mikaba siba kukwe gobrankwe yete. Yete drie nämä nuen, nun rabadre nitre ja mikaka nun rüere ye murie kete lanzabiti aune ye erere nun rabadre nuainne nitre nünanka nun käite yebätä arato”. Aune meri Testiko nünanka kä Europa central yekänti tä niere: “Ti ñaka nämä ni jökrä kain ngäbiti ja erebe aune nitre juta madate o nitre kukwe madabätä ye kräke ti brukwä nämä”.

2 Nitre kukwe niebare ye erere tä nemen bare bäri kä nengwane: nitre tä ja töi jeñebiti kukwe ükete ja kräke ye köböite nitre nuainta tare, gobrantre tä kukwe ükete ye tä nitre ñäkebiti bäri aune juta keta kabre yete nitre menteni tä nüne ye ka ngäbiti ñaka kwin. Mikani gare Bibliabätä ye erere, nitre nünanka kä krüte nete ye töi ñaka tä ja erebe kukwe ükatebätä  (2 Tim. 3:1, 3). ¿Nitre tä ja ñäkebiti bäri yebätä ni kristiano raba ja kriemike ño? Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, ja ngwani ño kwe yebätä kukwe keta kabre raba nemen gare nie, ñobätä ñan aune niara nämäne nüne yekänti gobrantre nämäne kukwe ñaka kwin nuainne arato. Kukwe ja tötikara nekänti nibike kukwe ketamä ngwantarita ne mike gare jai: ¿Ñobätä Jesús ñaka ja mikani nitre nämäne ni mada töi mike ja ñäkebiti yekri? ¿Ni Ngöbö mikaka täte ñaka rabadre ja mrite kukwe gobrankwe yete ye bämikani ño kwe? Aune ¿ni ñaka rabadre jire ni mada nuainne tare ye driebare ño kwe?

GOBRANTRE NÄMÄNE KUKWE ÜKETE NITRE ÑÄKÄBITIKÄRE YEKRI JESUKWE ÑAKA JA MIKANI

3, 4. a) ¿Jesús käi näire nirekwe kukwe ükaite abokän ie nitre judío nämäne tö ngwen? b) ¿Mesías rükadre ye nitre judío nämäne ngübare yekwe nitre ja tötikaka Jesukwe dimikani ño?

3 Nitre judío kwati ie Jesukwe kukwe driebare ye tö nämäne ja diainkä mento juta Roma yebätä. Nitre judío nämäne ja ükaninte nitre ñäkäbitikäre ye köböite kukwe ye namani bare. Nitre kwati nämäne ja mike Judas Galileo yekri, siklo kena yete ni ye nämäne ja bien mesías aune nitre kwati ngökani kwe. Josefo ni judío ja tötikaka kukwe kira yebätä tä mike gare, ni ye “nämäne nitre kä yekänti töi mike ja mikakäre nitre romano nämäne impuesto kärere ye rüere”. Nitre romano käkwe Judas murie ketani (Hech. 5:37). Nitre nämäne ja ükaninte nitre ñäkäbitikäre ye ruäre nämäne nitre nuainne tare ne kwe kukwe meden ie tö nämäne ye rabadre bare ietre.

4 Erametre, nitre judío jökrä bäsi tö nämäne Mesías tuai nüke, ñobätä ñan aune Mesías ye rabadre ji ngwen niaratre mikakäre kwäre gobran Roma ye kisete aune juta kwetre ye rabadreta nämäne käne ye erere (Luc. 2:38; 3:15). Nitre kwati nämäne nütüre, Mesías ye rabadi gobrane juta Israel yebiti. Ye rabadre bare ngwane, nitre judío kwati krubäte nämäne kä mada mada känti ye jatadreta ja käite. Ñodre, bati Juan Bautista ngwanintari Jesús ie: “Ma abko ni Dianinkä juandre Ngöbökwe rükadre ni ngätäite niebare, ye erere ma ara nükani ya o nunkwe ni mdara jire ngibiadre” (Mat. 11:2, 3). Nitre judío tö nämäne kukwe tuai nemen bare ye rabadre bare metre ni mada köböire o ñakare ye Juan tö namani gai raba ruin nie. Jesús ganinkröta ye bitikäre, ji niken Emaús kokwäre yekänti nitre nibu ja tötikaka kwe ben ngätäni jabiti aune niebare kwetre ie Mesías dre nuaindre ye jämi nuainne (ñäkädre Lucas 24:21 yebätä). Aune kä nikani braibe ta ye bitikäre, nitre apóstol ngwanintari Jesús ie: “Dänkien, ¿jrei nämane kira nun ngätäite nete, ye kwrere ma bike gobrane nun israelita ngätäite nete ya?” (Hech. 1:6).

5. a) ¿Ñobätä nitre galileo tö namani Jesús tuai nemen reire ja kräke? b) ¿Jesukwe niaratre töi ükaninte ño?

5 Erametre, Mesías rükadre abokän nitre galileo nämäne ngübare ngäbiti yebiti bämikani kwetre niaratre tö namani Jesús tuai nemen reire. Jesús namani tuin gobran kwin krubäte ietre raba ruin nie: ñobätä ñan aune Jesús ye nämäne kukwe kädriere kwin krubäte aune nämäne nitre bren miketa räre bätä nitre nämäne mrö nike ye bukani kwe arato. Niarakwe nitre 5,000 näre bukani ye bitikäre, “niaratre tö namani Jesu ngwiain kisere mikakäre jreire” ye gani kwe bätätre, aisete “Jesu [nikaninta] jirekäbe nementa ngitiobti minti rabakäre kaibe yete” (Juan 6:10-15). Jetebe se kwrere, mren Galilea yekänti, kä ñaka jatanina juto nitre yebätä raba ruin nie. Aisete, nitre kwati yei Jesukwe mikani gare, niara jatani Kä tibienbätä nitre dimikakäre kukwe ja üairebiti, ñaka jondron kä nebätä yebiti. Niebare kwe ietre: “Mrö tä niken ngwarbe jötrö te tikwe mun bukaba, ye kräke munkwe ñan sribi, akwa mrö käkwe ni mikadre nüne kärekäre Ngöböbe, ye kräke munkwe sribi” (Juan 6:25-27).

6. ¿Jesús rabadre gobrane Kä tibienbätä yei ñaka tö namani ye mikani gare ño metre kwe? (Üai kena mikadre ñärärä).

6 Jesús murie ketadre ye känenkri, nitre nänkä niara jiebiti ye ruäre tö namani niara tuai gobrane Jerusalén nükani gare ie. Jesukwe ñaka ye erere nuaindi ye mikakäre nüke gare ietre, kukwe bämikani kwe ietre jondron ütiäte krubäte yebätä. Aune ‘ni iti rei mräkä’ rikadre köbö raire te yebätä niarakwe ja bämikani (Luc. 19:11-13, 15). Jesús ñaka nämäne ja mike kukwe gobrankwe yete ye köbö mada ngwane  mikani gare kwe gobrantre romano ie arato. Gobran Poncio Pilato käkwe ngwanintari ie: “¿Ma abko jrei nitre israelitakwe bkänä ya?” (Juan 18:33). Pilato nämäne gobrane ye ngwane, nämäne töbike krubäte gobrantre raba ja mike rüere yebätä. Aisete, Jesús raba ja mike niara rüere ye jürä namanibätä. Akwa Jesukwe niebare ie: “Ti abko ñakare jrei kä nebtä” (Juan 18:36). Niara ñaka ja mikani kukwe gobrankwe yete, ñobätä ñan aune Gobran kwe ye abokän gobran kä kwinbiti. Ne madakäre, mikani gare kwe Pilato ie niara jatani Kä tibienbätä “kukwe era erere niere” (ñäkädre Juan 18:37 yebätä).

¿Kä nebätä kukwe kri tä nemen bare yebätä ni töita o ni töita Gobran Ngöbökwe yebätä? (Párrafo 7 mikadre ñärärä).

7. Gobrantre tä kukwe ükete ni ñäkäbitikäre yekri nikwe ñaka ja mikadre, ¿ye ñobätä ñaka raba nemen nuäre ni kräke?

7 Jesukwe sribi meden nuaindre ye nämäne gare kwin ie. Sribi meden nuaindre nikwe ye tädre gare kwin nie ngwane, nikwe ñaka ja mikai jire gobrantre tä kukwe ükete nitre ñäkäbitikäre yekri. Kukwe ye ñaka raba nemen nuäre nuaindre ni kräke. Ni iti konkrekasion tuabitikä tä niere: “Nitre nünanka nun käite ye tätre bäri ja töi mike ja ñäkebiti jene jene. Tätre ja töi mike juta kwetre ye käikitakabätä bäri aune niaratre kwati tä nütüre gobrantre tä kukwe ükete nitre ñäkäbitikäre ye köböite nünain bäri kwin kwetre. Akwa yebiti ta, ja mräkätre aune ja ngwaitre tätre keteitibe ye kriemikakäre töita kwatibe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driekäre. Nitre tä kukwe ñaka kwin nuainne aune kukwe mada mada tare ben nita ja tuin ye Ngöbökwe ükaite yei tätre tö ngwen”.

GOBRANTRE NÄMÄNE KUKWE ÜKETE NITRE ÑÄKÄBITIKÄRE YE NGWANE, ¿JESUKWE DRE NUAINBARE?

8. ¿Siklo kena yete kukwe meden ñaka kwin nuain nämäne abokän ben nitre judío nämäne ja tuin?

8 Kukwe ñaka kwin nuainta ye köböite kukwe kri tä nemen jabätä gobrantre ie. Jesús näire, impuesto ütiä bian nämäne yebätä kukwe kri krubäte nämäne nemen bare. Ñodre, Judas Galileo ja mikani gobrantre rüere ye ngwane, nitre romano kukwe ükaninte ne kwe impuesto ye ütiä biandre. Gobran Roma nämäne nitre gobraine aune nitre Jesús kukwe nuaka ie namani impuesto ütiä biandre krubäte jondron nämäne kwetre, kä kwetre aune ju kwetre yebätä. Aune nitre impuesto käräkä ye ñaka nämäne kukwe kwin nuainne, yebätä kukwe kri krubäte nämäne nitre kisete namani ruin ietre. Ruäre ngwane, nitre impuesto käräkä ye nämäne ngwian bien nitre sribikä gobranbe ie ne kwe nitre ye rabadre nemen gobrane aune ye köböire niaratre nämäne nemen ngwian bökäne krubäte. Zaqueo, nämäne metrere impuesto kärere Jericó, abokän nämäne ngwian denkä nitre nünanka yete kän ye köböire namani jondron bökäne krubäte (Luc. 19:2, 8). Akwa niara ye ñaka aibe nämäne kukwe ye erere nuainne raba ruin nie.

9, 10. a) ¿Nitre ja mikaka Jesús rüere yekwe dre nuainbare Jesús töi mikakäre ja mike kukwe gobrankwe yete? b) ¿Jesukwe ja ngwani ño ye tä dre mike gare nie? (Üai kena mikadre ñärärä).

9 Nitre ja mikaka Jesús rüere tö namani Jesús tuai ja mike nitre impuesto käräkä yekri. Jesús töi  gakäre, niaratre kukwe ngwanintari ie “ja ütiä biandre” yebätä, ye abokän gobran romano nämäne nitre nünanka yete gobraine ye jökrä ie nämäne impuesto ütiä biandre (ñäkädre Mateo 22:16-18 yebätä). Impuesto ütiä kärä nämäne ye ñaka nämäne tuin kwin nitre judío ie, ñobätä ñan aune ye köböite niaratre nämäne ja tare nike gobran Roma kisete. “Nitre reketaka Herodekri” tö namani kukwe nebiti Jesús nuaite: impuesto ütiä kärä nämäne ye rüere Jesukwe blitadre ngwane, nämäne ja mike gobran yete rüere niedrebätä, akwa, impuesto ütiä biandre niedre kwe ngwane, nitre nänkä niara jiebiti ye raba kämikekä niarabätä namani ruin ietre.

10 Jesukwe ñaka ja mikadre gobrantre yekri yekäre, dre niedre kwe yebätä töbikabare kwin kwe. Niebare kwe: “Jändrän emperadorekwe erere munkwe bian emperadoreye amne jändrän Ngöbökrä erere munkwe bian Ngöböye” (Mat. 22:21). Erametre, nitre impuesto ütiä käräkä ye ñaka nämäne kukwe kwin nuainne ye nämäne gare kwin Jesús ie. Akwa ñaka tö namani kukwe ye tuai ja töi kwite kukwe bäri ütiäte yebätä: ye abokän Gobran Ngöbökwe aibe raba kukwe ükete metre ni kä tibienbätä kräke. Yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke, abokän ni jökrä rabadre nuainne. Kukwe keteiti raba nemen tuin kwin krubäte nie, akwa ni ñaka raba ja mike jire kukwe gobrankwe yete. Ni kristiano ñaka blite blo kukwe ñaka kwin nuainta yebätä, ñakare aune Gobran Ngöbökwe aune kukwe metre Ngöbökwe ye nita känene (Mat. 6:33TNM).

11. ¿Nikwe dre nuaindre ja tuakäre kukwe ñaka kwin nuainta nibätä yebe?

11 Nitre testiko Jehovakwe kwati krubäte töi nämäne kukwe gobrankwe yebätä ye tuaninametre kwetre. Meri Testiko käi Gran Bretaña, tä mike gare: “Sociología yebätä tikwe ja tötikaba kwela krite ye bitikäre, ti töi jataba nitre nämä ja ñäkebiti ye erere. Ti törbaba ja mikai nitre kwata drüne yekri, ñobätä ñan aune kukwe ñaka kwin ye nuain nämä krubäte nunbätä. Ti nämä ja kwete kukwe yebätä ngwane käre ti nämä ganane, akwa ja ñaka nämä nemen ruin kwin tie. Ni brukwä ni kwata jene jene kräke ye köböite kukwe ñaka kwin nuainta ni madabätä aune nikwe kukwe ye diandrekä ja brukwäte ye ñaka nämä gare tie. Akwa, ti jataba ja tötike Bibliabätä ye ngwane, tikwe kukwe ye diandrekä ja brukwäte rükaba gare tie. Aune meri Testiko kwata ngwen käkwe ti dimikaba ja töi kwite kukwe yebätä. Kä nengwane, konkrekasion nitre blite kisebiti kräke yete tita sribi prekursor regular nuainne. Tita ja kite kukwe driekäre nitre jökrä ie”.

“NGITRA YE MIKETA JÖTRÖ KWATATE”

12. ¿“Levadura” medenbiti nitre ja tötikaka Jesukwe ñaka rabadre ja mike käme?

12 Jesús näire, nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye nämäne ja mike krubäte kukwe gobrankwe yete. Tärä La vida cotidiana en Palestina en tiempo de Jesús tä mike gare, “kukwe ngwarbe mika nämäne täte yebiti nitre judío nämäne ja ñäkebiti” ye nämäne ja ngwen bäsi “nitre ja mikaka kukwe gobrankwe yete ye erere”. Ye medenbätä, Jesukwe nitre ja tötikaka ben mikani mokre kukwe nebiti: “Lebadura nitre bariseokwe btä nitre reketaka Herodebe, ye ngäniene munkwe ja ngibia kuin” (Mar. 8:15). Jesukwe Herodes kädekaninte ye ngwane, nämäne blite nitre ja mikaka Herodekri yebätä raba ruin nie. Nitre judío ja diandrekä kaibe mento ye nämäne tuin kwin nitre fariseo ie. Tärä Mateo tä mike gare ye erere, Jesukwe blitabare nitre saduceo yebätä arato. Nitre ye tö namani gobran romano tuai ja gobraine jankunu, ñobätä ñan aune niaratre kwati krubäte nämäne sribire gobran yebe. Jesukwe mikani gare nitre ja tötikaka kwe ie, nitre nämäne ja ükaninte ketamä jatäri yekwe “lebadura” nämäne yebiti niaratre ñaka rabadre ja mike käme, ye abokän kukwe ngwarbe drie nämäne kwetre ye meden gärätä (Mat. 16:6, 12). Nitre galileo tö namani Jesús mikai reire ye bitikäre kä nikani braibe ta yete Jesukwe kukwe ye niebare.

13, 14. a) Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte tä ja mike kukwe gobrankwe yete ngwane, ¿dreta nemen bare? b) Kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ye ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka ni mada nuaindre tare? (Üai kena mikadre ñärärä).

13 Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte tä ja mike kukwe gobrankwe yete ngwane, ni mada nuainta  tare. Kukwe ye erere rabadre bare ngwane, ütiäte krubäte nitre ja tötikaka Jesukwe ye ñaka rabadre ja mike kukwe yete driebare kwe ietre. Ye medenbätä, nitre sacerdote bäri kri aune nitre fariseo tö namani Jesús murie ketai. Jesús nämäne ja mike niaratre rüere aune nitre nämäne kukwe mike täte ye rüere namani tuin ietre. Namanintre niere: “Nikwe tuadremetre sribi nuene janknu kore angwane, ni jökrä rabadi tödeke bti. Yebtä abko nitre romanobo tä nun dänkiene jatadi, käkwe ju blitakrä Ngöböbe nikwe se juandi ngwarbe jökrä amne, juta israelita nikwe noko juandi ngwarbe jökrä kwetre arato” (Juan 11:48). Ye medenbätä, Caifás sacerdote bäri kri yekwe kukwe ükaninte Jesús murie ketakäre (Juan 11:49-53; 18:14).

14 Caifás nitre rükä juani Jesús kain ngite köbö yete deu. Kukwe ükaninte Jesús rüere ye nämäne gare kwin ie. Ye medenbätä, Jesukwe mröbare mrä nitre apóstol ben ye ngwane, niaratre jatadre ngitra ngwena niebare kwe ietre. Ngitra krobu yebiti Jesukwe kukwe ütiäte krubäte driebare ja töi kräke nitre apóstol ie (Luc. 22:36-38TNM). Köbö ye arabe te deu, kukwe ñaka kwin nuainbare yebätä Pedro namani rubun krubäte käkwe ngitrabiti nitre nükani Jesús kain ngite ye iti olo tikaninkä (Juan 18:10). Akwa Kristo niebare Pedro ie: “Ngitra ye miketa jötrö kwatate yete, ñobtä ñan angwane ni rükä ngitrabti abko kämikata ngitrabti arato” (Mat. 26:52, 53). Nitre ja tötikaka Jesukwe ñaka rabadre ja mike nitre kä nebätä yekri niebare Jesukwe käne orasionte, ye erere mikani gare metre kwe Pedro ie (ñäkädre Juan 17:16 yebätä). Kukwe ñaka kwin nuain nämäne ye Ngöbö aibe rabadre ükete ye niaratre rabadre ngübare.

15, 16. a) Kukwe Ngöbökwe tä ni kristiano dimike ño, ¿ñaka rüre nitre madabe? b) ¿Kä nengwane Jehovata kukwe meden ja erebe tuin nemen bare?

15 Ja mräkätre kädrite párrafo kena yekänti ie kukwe ye arabe namani gare ja töi kräke aune niaratre tö namani ja ngwain Kristo erere yebätä ja töi kwitani kwetre. Meri Testiko käi Europa mötörikri, tä mike gare: “Ni mada nuainta tare ye köböite ti ñaka kukwe kwin tuin nemen bare. Nire nire tä ni mada nuainne tare ye käre murie ketata aune nitre mada ye kwati krubäte brukwäta nemen bäri käme. Ngöbö aibe raba kukwe kwin ükete Kä tibienbätä rababa gare Bibliabätä tie yekwe kä mikaba juto krubäte tibätä. Kä nikanina 25 ta yete tikwe kukwe ye driebarera”. Ja mräkä nünanka África mötörikri yekwe lanza rükäre ye täte “ngitra ja üaire” diani jai (Efes. 6:17). Nengwane niarata nitre jökrä kwata bä jene jene yei kukwe driere nüna jäme yebätä. Meri Testiko käi Europa central ye abokän käkwe ja mikani Testiko ye ngwane, nitre blite kukwe madabiti kräke brukwä nämäne ye iti ben ja mäkäninte kwe.

16 ¡Ja töi kwitadre kukwe yebätä ye ütiäte krubäte! Biblia tä nitre kä nebätä ye bämike mren tä nikwitekä jankunu ye kwrere (Is. 17:12; 57:20, 21; Apoc. 13:1). Kukwe gobrankwe ye köböite nitre tä ja ñäkebiti, rüre jabe aune ni mada nuainne tare. Akwa, ni abokän tä nüne jäme jabe aune keteitibe. Erametre, nitre kä nebätä tä ja ñäkebiti, akwa juta Jehovakwe abokän tä keteitibe ye tä kä mike juto Jehovabätä (ñäkädre Sofonías 3:17 yebätä). *

17. a) ¿Ni tädre keteitibe yekäre nikwe kukwe meden ketamä nuaindre? b) ¿Kukwe ja tötikara mada yebätä nikwe dre mikai gare jai?

17 Ni kristiano tädre keteitibe yekäre kukwe ketamä nuaindre ye nibi gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Kena, kukwe ñaka kwin nuainta ye Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti käkwe ükaite ie nikwe tö ngwandre. Ketebukäre, nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete. Aune ketamäkäre, nikwe ñaka ni mada nuaindre tare. Akwa ruäre ngwane, ni ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe ye raba ni ñäkebiti. Nitre kristiano siklo kena nuainbare ye erere, nikwe dre nuaindre ja tuakäre ni ñaka ni mada kain ngäbiti yebe ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 16 Sofonías 3:17: “Jehová Ngöbö mäkwe tä mä ngätäite. Niara Dite yebätä mä mikai kwäre kwe. Mä käi rabai juto krubätebätä. Ja tare kwe yebätä ja rabai ruin kwin ie. Mä käi rabai jutobätä yebätä ngwänäinkä kä jutobiti kwe”.