Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe bäri ütiäte nuaindre kwe akräke Ngöbökwe kadre ngäbiti

Kukwe bäri ütiäte nuaindre kwe akräke Ngöbökwe kadre ngäbiti

NI JÖKRÄ Jehová mikaka täte ye tö niara tuai ja kain ngäbiti. Akwa, ¿ñokänti Ngöbö raba ni kain ngäbiti? Nitre ruäre kädrieta Bibliabätä ye ja mikani ngite krubäte, akwa Ngöbökwe kani ngäbiti. Nitre mada abokän ja ngwani kwin, akwa ñaka kani ngäbiti kwe. Ye medenbätä, nikwe ngwandretari jai: “¿Jehová tö ni itire itire tuai dre nuainne?”. Rehoboam, rei Judá yebätä kukwe namani bare ye raba ni dimike kukwe ye mike gare jai.

KENANBE ÑAKA JA NGWANI KWIN KWE

Rehoboam abokän Salomón monsoi, Salomón gobranbare kä gre ketebu te Israel yete (1 Rey. 11:42). Salomón krütani kä 997 k.1k. Ye bitikäre Rehoboam nikani ngwitärikri Jerusalén kä Siquem yekänti ne kwe niara mikadre reire (2 Crón. 10:1).¿Niara rabai reire yebätä kä jürä namanibätä? Salomón ye nämäne töbätä krubäte, akwa Rehoboam ye töbätä kukwe jökrä ükatekäre ye rabadre bämike.

Rehoboam namani reire ye ngwane, kukwe kri nämäne nemen bare Israel. Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, dre nämäne nitre ngwen töbike ye nitre ji ngwanka ruäre nikani niere Rehoboam ie, niebare kwetre: “Mä rün abokän nun mikani sribire ja dibiti krubäte. Akwa sribi mikani nuaindre kwe nunye aune nun mikani kwe sribire ja dibiti krubäte ye mäkwe mika nuaindre bäri nuäre nunye angwane nunkwe sribidi mä kräke” (2 Crón. 10:3, 4).

Rehoboam dre nuaindre ye ñaka namani gare ie. Nitre nämäne dre ribere ie ye erere nuaindre kwe angwane, niara, mräkätre kwe bätä nitre ütiäte sribikä ben ye rabadre jondron ruäre kwin nämäne kwetre ye tuenmetre. Akwa ñaka nuaindre kwe angwane, nitre rabadre ja mike niara rüere. ¿Dre nuainbare kwe? Kena, nitre umbre mäträkä Salomonbätä yei niarakwe ja di ribebare. Biti, nitre kä ja närebebiti ie ja di käräbare kwe. Niaratre käkwe niebare ie rabadre nitre gobraine ja dibiti aune ja töi mikani kwe ye erere nuainne. Yebätä kukwe ne niebare kwe: “Tikwe mun mikai sribire bäri ja dibiti, tikwe sribi mikai bäri mun kisete. Ti rün käkwe mun kwata metani köbiti, akwa tikwe mun kwata metai jondron tu grine grine yebiti” (2 Crón. 10:6-14).

¿Kukwe ye tä dre mike gare nie? Nitre umbre aune ünä kukwe ja üairebiti tä kukwe niere nie nikwe kukwe nuadre ye bäri kwin. Niaratre ie kukwe gare krubäte aune nikwe kukwe diandre nuaindre jai yebätä dre raba nemen bare nibätä ye niaratre raba gain käne aune yebätä raba mäträre nibätä (Job 12:12).

 “JEHOVÁ KUKWEI MIKANI TÄTE KWETRE”

Rehoboam käkwe nitre rükä ükaninkrö juta mikakäreta keteitibe. Akwa Jehovakwe Semaya ni niara kukwei niekä ye juani kukwe ne niere ie: “Mun ñan rika rüre mun etebantre israelita yebe. Mun itire itire ye rabadre nikenta ja gwirete, ñobätä ñan aune tita kukwe ne mike nemen bare” (1 Rey. 12:21-24). *

¿Yebätä Rehoboam namani kwekebe? Kukwe ye niara mikani töbike krubäte ye ni raba bämike ja töite. Niarakwe nitre kwata metai “jondron tu grine grine yebiti” käbämikani kwe, ¿akwa se ñobätä namani kukwe ye tuenmetre nakainkä? (2 Crónicas 13:7 mikadre ñärärä). Akwa yebiti ta, niara bätä nitre rükä kwe yekwe “Jehová kukwei mikani täte [...] aune nikaninta ja gwirete Jehovakwe niebare ietre ye erere”.

¿Kukwe ye tä dre driere nie? Ni mada rabadre ni kötaire, akwa bäri kwin nikwe Ngöbö mikadre täte. Ye erere nikwe nuain ngwane, Jehovakwe ni kai ngäbiti aune kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke (Deut. 28:2).

Ye erere Rehoboam nuainbare. Niarakwe Ngöbö kukwei mikani täte aune ñaka rübare kwe juta ja dianinkä mento yebe. Ja töi mikani kwe juta ruäre ketekä bäri kwin aune juta mada sribere kä Judá aune Benjamín yete (2 Crón. 11:5-12). Aune Jehovakwe kukwe biani ye mikani täte kwe kä braibe te ye namani ütiäte. Jeroboán namani gobrane juta keta jätä ngwitärikri yete aune juta ye namani ngöbö ngwarbe mike täte, akwa nitre ye kwati nämäne niken Jerusalén kukwe metre mikakäre täte Rehoboam yebe (2 Crón. 11:16, 17). Rehoboam Ngöbö kukwei mikani täte ye köböire gobran kwe namani dite.

JA MIKANI NGITE KWE BITI JA TÖI KWITANI KWE AKWA ÑAKA TÄTE

Akwa, Rehoboam namanina gobrane ye ngwane kukwe ñaka kwin nuainbare drekebe ngwarbe kwe. Jehová Kukwe biani nuaindre ye ñaka mikani täte kwe aune namani ngöbö ngwarbe mike täte. Akwa, ¿ñobätä ye nuainbare kwe? ¿Ja tuanimetre kwe töi kwitadre meye ammonita yei? (1 Rey. 14:21). Ye erere o ñakare, akwa nitre jökrä juta yete käkwe ja ngwani käme niara erere. Ye medenbätä, Jehovakwe rei Sisaq nünanka Egipto ye tuanimetre kä keta kabre Judá ye den jai. Rehoboam juta ye ketaninkä kwin akwa yebiti ta rei Sisaq juta ye diani jai (1 Rey. 14:22-24; 2 Crón. 12:1-4).

Rei Sisaq ja töi mikani Jerusalén den jai angwane kukwe bäri tare jatani nemen bare, juta yekänti Rehoboam nämäne gobrane. Ye ngwane, Ngöbökwe Semaya ni niara kukwei niekä juani kukwe ne niere Rehoboam aune nitre ütiäte sribikä ben yei: “Munkwe ti tuanimetre yebätä tita mun tuenmetre arato Sisaq kisete”. ¿Jehová mäträbare Rehoboambätä ye ngwane ja töi mikani ño kwe? Niara töbikabare kwin. Biblia tä niere: “Rei bätä nitre ütiäte Israel sribikä ben ye bikabare tidrä aune niebare kwetre: ‘Jehová abokän kukwe metre nuainkä’”. Ye medenbätä, Jehovakwe Rehoboam mikani kwäre aune ñaka Jerusalén tuanimetre kwe gadrete (2 Crón. 12:5-7, 12).

Kukwe namani bare ye bitikäre, Rehoboam namani jankunu gobrane juta ketebu kä mötörikri yebiti. Niara jämi krüte ye känenkri ja ngwani mantiame kwe ngäbriänkätre jökrä kwe yebe aune jondron keta kabre biani kwe ietre ne kwe niaratre ñaka ja mikadre eteba Abías ye rüere rabadre reire ja känenkäre ye ngwane (2 Crón. 11:21-23). Kukwe nuainbare kwe yebiti kukwe kwin bämikani kwe abokän erere ñaka nuainbare käne kwe.

¿NAMANI REI KWIN O ÑAKARE?

Rehoboam kukwe kwin nuainbare akwa Ngöbökwe ñaka niara kani ngäbiti. Niara gobranbare yebätä Biblia tä kukwe ne niere: “Kukwe käme nuainbare kwe”. ¿Ñobätä ye nietabätä? “Ñobätä ñan aune ñaka ja brukwä mikani kwatibe kwe Jehová känänkäre” (2 Crón. 12:14).

Rei David erere Rehoboam ñaka ja ngwani, ñobätä ñan aune ñaka ja di ngwani kwe ja kete kwin Jehovabe

Ni rabadre töbike kukwe nebätä: kä ruäre te Rehoboam Ngöbö kukwei mikani täte aune kukwe kwin nuainbare kwe nitre kräke, akwa ñaka ja ketabare jire kwin kwe Jehovabe bätä töi ñaka nämäne kwatibe Jehová mikabätä täte. Ye medenbätä, ñaka ja ngwani kwin kwe aune ngöbö ngwarbe  mikani täte kwe. Jehová mäträbare Rehoboambätä ye ngwane ja töi kwitani bökän kwe aune tö namani niara mikai täte, ¿o nitre madakwe nuain mananbare ie yebätä nuainbare kwe? (2 Crón. 11:3, 4; 12:6). Kä nikani ta ye bitikäre, Rehoboam kukwe käme nuainbareta. ¡David niara ruai ja ngwani kwin ye erere ñaka ja ngwani kwe! Metrere David ja mikani ngite krubäte, akwa käre Jehová tarebare kwe, kukwe metre yekri ja mikani kwe aune ja toi kwitani kwe ja brukwä tätebiti (1 Rey. 14:8; Sal. 51:1, 17; 63:1).

Kukwe mikata gare Rehoboambätä ne tä kukwe ütiäte driere nie. Nita ni mräkätre ngübare kwin o nita ja di ngwen jondron kwin känänkäre jai ye ñan ai köböire Ngöbökwe ni käi ngäbiti, ñakare aune bäri ütiäte nikwe ja mikadre kukwe metre yekri.

Nita Jehová tarere krubäte yebätä nikwe ja di ngwain ye aibe köböire rabai bare nie. Ñukwä tädre öbate yekäre ni tädre ngi üke te, ye erere arato ni tö ja ketai käre Jehovabe angwane, nikwe ja tötikadre mantre jetebe Kukwe kwe yebätä, töbikadretari kukwe kwe yebätä aune oradre käre (Sal. 1:2; Rom. 12:12). Nita Jehová tarere ye käkwe ni töi mikai dre dre tuin kwin ie ye erere nuainne. Aune nane ni ja mikadre ngite ye ngwane nita niara tarere ye käkwe ni töi mikai ja töi kwite ja brukwä tätebiti. Rehoboam ja ngwani ye erere nikwe ñaka ja ngwain, ñakare aune käre nikwe Jehová mikai täte metre (Jud. 20, 21TNM).

^ párr. 9 Ngöbökwe mikani gare Salomón ñaka niara mikani täte metre ye köböite juta Israel rabai ñäkäninbiti (1 Rey. 11:31).