Känändre nekänti

Indice yete känändre

Köbö kwin niedre ye ütiäte krubäte

Köbö kwin niedre ye ütiäte krubäte

“ÑANTÖRÖ, ¿mä tua ño?”

Mä tärä kukwe ye niere bä kabre, ¿ñan ererea? Ruäre ngwane mätä kise ngökö o kise kite ni mada ngärä arato. Metrere juta jene jene te nita nüne yekänti köbö kwin nie ñaka ja erebe. Akwa ñokäre nuainta yebrä ja kwrere kä jökrä känti. Aisete, nikwe ñaka köbö kwin niedre o ni mada köbö kwin niedre nie ye ngwane nikwe ñaka ñäkädre käre ye abokän nita ñaka ja ngwen kwin nie raba nibätä.

Akwa köbö kwin niedre ye ñaka nemen nuäre ni jökrä kräke. Nitre ruäre jakaire krubäte o ja ñaka nüke törö ietre ye medenbätä ñaka nemen nuäre niaratre kräke. Ne madakäre, nitre kwata bä jene, nitre nüne juta madate, nitre jondron bökäne o ñakare yei köbö kwin niedre ye ñaka tä nemen nuäre nitre mada kräke. Akwa, köbö kwin niedre jerekäbe ye raba kukwe kwin mike nemen bare.

Mä raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Köbö kwin niedre ye köböire dre raba nemen bare? ¿Biblia tä dre niere kukwe yebätä?”.

MUNKWE KÖBÖ KWIN NIE “NITRE JÖKRÄ” IE

“Ngöbö abrä ñan tärä ni kitete” (Hech. 10:34NGT). Apóstol Pedro käkwe Cornelio ni ñaka israelita kani ngäbiti kena konkrekasion kristiano yete ngwane, kukwe ye niebare kwe. Ye bitikäre kukwe ne tikabare kwe, Ngöbö tö “ni jökrä tuai ja töi kwite” (2 Ped. 3:9NGT). Nitre ja tötika Bibliabätä ye aibe ben ni raba ja kete ni raba nütüre. Akwa Pedro kukwe ne niebare nitre kristiano ie arato: “Munkwe nitre jökrä mika ütiäte jai, munkwe ja mräkätre jökrä taredre” (1 Ped. 2:17TNM). Nibira gare nie ye erere, ni juta madate, ni kwata bä jene, ni nüne kä jene jene te yei köbö kwin niedre ye ütiäte krubäte. Yebiti nita ni mada mike ütiäte jai aune tare nikwe ye nita bämike.

Apóstol Pablo niebare nitre kristiano ie: “Kristokwe mun itire itire kani ngäbti kuin, ye kwrere munkwe ja ka ngäbti kuin kwärikwäri” (Rom. 15:7). Ja mräkätre käkwe “kä mik[ani] nuäre kri” Pablobätä niebare kwe ye niarakwe kädekaninte kä jutobiti. Nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre dimikadre ye bäri ütiäte kä nengwane, ñobätä ñan aune Satana tä rubun krubäte juta Ngöbökwe kräke kä krüte ne näire (Col. 4:11; Apoc. 12:12, 17).

Biblia tä mike gare, nikwe köbö kwin niedre ye köböire ja raba nemen ruin kwin ni madai. Ye ani mike gare ruäre jai.

NITA KÖBÖ KWIN NIERE YE KÖBÖIRE DRE MADA RABA NEMEN BARE

Jehová jämi Monso kwe mike Mariabätä ye känenkri ángel iti juani kwe blite ben. Niebare kwe ie: “Ñantöre mae. Ngöböta ja moto mike bäri kuin makrä [...] aisete niarata ma die mike”. Ñobätä ángel nämäne blite kore María ben ye ñaka nükani gare ie, aisete niara töi namani ñan krütare. Ye nükani gare ángel ie yebätä kukwe ne niebare kwe ie: “Ma ñan kä jürä ngwian jabtä. Ma käi nuäre Ngöböbtä”. Ne madakäre, Jehová tö namani niara tuai Mesías ye ngübare ángel mikani gare ie. Kukwe ye käkwe María töi mikani jäme aune Ngöbö töi nämäne ño ye kani ngäbiti kwe yebätä kukwe ne niebare kwe: “Makwe kukwe nini tie, ne erere raba bare jire jökrä tibtä” (Luc. 1:26-38).

Jehovakwe ángel juani ja kukwei niere ye namani ütiäte krubäte ángel ye kräke. Akwa ángel blitadre ni kä nebätä töi ngite yebe ye käkwe ñaka töi mikani bike kri, ñakare aune köbö kwin niebare kwe María ie. ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Ye tä mike gare nie, ni tädre juto biare köbö kwin niekäre aune nitre mada dimikakäre. Kukwe braibebiti ni raba ja mräkätre kristiano dimike aune niaratre ütiäte juta Jehovakwe yete ye rabadre gare ietre.

Kä Asia Menor aune Europa yete ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati konkrekasionte namani gare Pablo ie. Niara kukwe tikani yebätä ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre kädekaninte kwe köbö kwin niekäre ietre. Romanos kapitulo 16 yekänti niara kukwe tikani nitre Roma ie ye ani mike gare jai. Ñodre, Febe ye abokän niara  “mräkä merire” niebare kwe aune “ni tödekaka Jesubti tä ja kaen ngäbti, ye kwrere” ja mräkätre rabadre Febe kain ngäbiti aune niara tädre dre dre ribere jai ye jökräbätä dimikadre niebare Pablokwe ietre. Ne madakäre niebare kwe, “Priscila btä brare kwe Aquila abko sribi muko tikwe Kristo Jesukrä, ye kräke tita köbö kuin juen [...] akwa ni mräkä jökrä [...] käta tödeke Kristo Jesubti kä ketareketare temen käta kuin niere Ngöböye btätre siba”. Ja mräkätre aune ja ngwaitre kräke niara köbö kwin juani ye ruäre ñaka gare kwin nie. Ñodre, Epéneto, Trifena aune Trifosa ye nämäne sribire krubäte yebätä niara blitabare kwin. Nibira gare nie ye erere, Pablo köbö kwin juani ja mräkätre aune ja ngwaitre kräke (Rom. 16:1-16).

Pablo nämäne ja mräkätre kristiano ngwen törö jai aune tarere ye käkwe kä mikani juto bätätre ye ni raba bämike ja töite. Ye köböire niaratre namani Pablo bätä ja mräkätre mada ye tarere bäri. Ne madakäre, Pablokwe köbö kwin juani ye ja mräkätre mada kukwe nuani ngwane ye käkwe tödeka kwetre mikani bäri dite. Ye erere, köbö kwin nieta töi bökänbiti ni madai ye tä ni dimike ja kete bäri kwin jabe kwärikwäri aune tä ni Ngöbö mikaka täte mike nüne keteitibe.

Ru mrente yete Pablo nikani Puteoli nänkäre Roma ye ngwane ja mräkätre nikani ngäbiti. Niaratre jutuabare menteni Pablo ie angwane, “kuin niebare kwe [...] Ngöböye amne ja [namani] ruenta dite ie” (Hech. 28:13-15). Ruäre ngwane ni raba kä mike kötare jabätä o kise be kainkä. Akwa ye raba ni mada dimike, ñodre ni ruäre tä ulire ye ngwane.

NIKWE TÖBIKADRE KWIN KÄNE

Santiago ni ja tötikaka Jesube käkwe dre nuainbare ye ani mike gare jai. Nitre kristiano ruäre namani ja kete nitre ñaka nämäne Ngöbö mike täte yebe yebätä niarakwe mäträbare ja dibiti (Santiago 4:4). Akwa kukwe tikabare kwe ietre ye kömikani ño kwe ye ani mike gare jai:

“Ti Santiago [...] sribikä Ngöbökwe amne ni Dänkien Jesukristokwe. Mun tödekaka Jesubti därebare juta nitre israelitakwe kwä jätäbti kubu yekri, käta nüne kä ketareketare temen kä Israel bäre temen, ye kräke tita köbö kuin juen” (Sant. 1:1). Santiago tärä kömikani ño ye käkwe ja mräkätre dimikani kukwe niebare kwe ietre kain ngäbiti. Yebiti Santiago bämikani ja ñaka namani ruin bäri ütiäte ie. Ye medenbätä, köbö kwin niedre töi bökänbiti ye raba ni dimike blitakäre kukwe ütiätebätä.

Köbö kwin niedre jerekäbe, akwa matadre kwin nitre brukwäte yekäre nikwe niedre töi bökänbiti aune yebiti ni mada tare nikwe ye nikwe bämikadre. Ye ñaka tuin ni madai rabadre ruin nie akwa yebiti ta nikwe nuaindre (Mat. 22:39). Bati, gätä kömika namanina ye ngwane, meri iti testiko käi Irlanda ye nükani Ju Ja Ükarakrö yete. Nänbare jötrö gwä kwe ye ngwane, ja mräkä iti käkwe mikani ñärärä ja trökwäre aune kötare kwärä niebare kwe ie: “Ñantörö, mä nü ye käi nibi juto tibätä”. Meri ye ñaka dre niebare jire ie aune namani täkäni tibien.

Bämän nikani ruäre ta ye bitikäre, meri Testiko ye niebare ja mräkä yei kukwe kri nämäne niara kisete mräkätre kwe ben. Niebare kwe ie: “Köbö yete ti nämä ulire krubäte yebätä bäsi ti ñan jataba gätäbätä. Dre kädrieba gätäte ye ñaka törö tie, akwa mäkwe ñantörö nieba tie yebrä törö tie. Ye ngwane ja rababa ruin kwin tie. Tä debe”.

Ja mräkä käkwe köbö kwin niebare jerekäbe yekwe ni mada dimikani ye ñaka nämäne gare ie. Niara tä niere: “Tikwe köbö kwin nieba ja ngwai ie ye käkwe niara dimikani nieba kwe tie ngwane, ye kä mikaba juto tibätä. Ja rababa ruin kwin tie”.

Rei Salomón kukwe ne tikabare: “Mäkwe ban kita ñöbiti aune köbö näin kwati ta ye ngwane kwainta mäi” (Ecl. 11:1). Nita köbö kwin niere ni madai, metrere ja mräkätre aune ja ngwaitre ie angwane ye käkwe ni jökrä dimikai. Ye medenbätä, käre nikwe köbö kwin niedre.