Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe nitre jökrä mikadre tuin bobre jai

Nikwe nitre jökrä mikadre tuin bobre jai

KUKWE kwin driedre ño ye Jesukwe mikani gare nitre ja tötikaka kwe ie ye ngwane, nitre jökrä ñaka rabadi kukwe ye kain ngäbiti nämäne gare ie (Luc. 10:3, 5, 6). Nita kukwe driere ye ngwane, nitre ruäre tä ñäke tare nie o tä ni nuainne tare arato. Ye köböite ni mada mikadre tuin bobre jai ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke.

Nita ni mada mike tuin bobre jai ye ngwane, nitre mada tä dre dre ribere jai aune tätre ja tuin kukwe meden meden ben ye gare nie. Tätre nemen ruentari tare nie aune ni töta nemen dimikai. Ni ñaka ni mada mike tuin bobre jai ngwane, ni ñaka jatai kukwe driere kwin aune kä jutobiti. Akwa nikwe ja di ngwain ni mada mike tuin bobre jai ye ngwane, nikwe kukwe driei jankunu kä jutobiti. Ye abokän ngi mikata ñukwäte ne kwe ñukwä jutra rabadre jankunu ye kwrere (1 Tes. 5:19).

Ni mada mikadre tuin bobre jai ye ñaka rabadre nuäre ni kräke ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ni raba ja ngwen ño Jehová, Jesús aune apóstol Pablo erere ye ani mike gare jai.

NIKWE NI MADA MIKADRE TUIN BOBRE JAI JEHOVÁ ERERE

Kukwe ngwarbe nieta Jehovabätä mekerabe yebätä kä ngwanina nüke kwe jai. Akwa yebiti ta, niara töi mantiame nitre diän diän aune nitre töi käme kräke (Luc. 6:35). Aune ye bämikakäre, niarata ni ngübarebätä bätärekä. Niara tö “ni jökrä diaintari” o mikai kwäre (1 Tim. 2:3, 4). Niara brukwä kukwe käme kräke akwa ni tuin ütiäte ie yebätä ñaka tö ni iti gaite jire chi (2 Ped. 3:9).

Satana köböite nitre ñaka Ngöbö mike täte yei kukwe Ngöbökwe ñaka nüke gare ye gare Jehovai (2 Cor. 4:3, 4). Nitre kwati nämäne monsore ye ngwane, kukwe ngwarbe driebare ietre Ngöböbätä. Niaratre töita ño aune ja ruin ño ietre yebätä ñaka tä nemen nuäre kräketre kukwe metre Bibliabätä ye ka ngäbitikäre. Akwa Jehová tö niaratre dimikai. ¿Ñokänti gare nie?

Ani blite nitre nünanka Nínive yebätä. Niaratre töi nämäne käme krubäte, akwa Jehovakwe niebare Jonás ie: “Niaratre ngäbäkre kiakia töi ñakare kwerere tä nüne siento veinte mili jire [...] ¿se abko ñan rabadre ruentari tare jire chi tie ya?” (Jon. 4:11, Jonás/Rut). Erametre nitre Nínive ie Jehová ñaka nämäne gare. Yebätä niaratre mikani tuin bobre kwe jai aune niara tö nämäne dre nuain ye niebare kwe ietre Jonás yebiti.

Nita nitre mada mike tuin ütiäte jai Jehová erere. Nitre ie nita kukwe driere ye ñaka kukwe metre kai ngäbiti tä nemen ruin nie, akwa ni tö dimikai krubäte ye ngwane, nita ja di ngwen ja töi mikakäre Jehová erere.

NIKWE NITRE MADA MIKADRE TUIN BOBRE JAI JESÚS ERERE

Nitre nämäne ja di ribere kukwe ja üairebiti ye Jesús nämäne mike tuin bobre jai, Rün kwe erere. “Ni nämane kwati dikaro rababa tuen Jesuye angwane, nitre ye rababa ruentari tare kri Jesuye, ñobtä ñan angwane obeja ngibiaka ñakare abko jändrän krübäte tä nike bäri amne di ñakare ja ngibiakrä rüe ngäniene, aibe kisete tä nebe dräre, ye kwrere jire nitre ye rababa tuen Jesuye” (Mat. 9:36). Jesús ñaka nämäne ja töi mike ni bä ye aibebätä. Nitre ji ngwanka kukwebätä ye nämäne nitre niara kukwe nuaka nuainne tare aune kukwe ngwarbe driere ietre ye nämäne gare Jesús ie. Kukwe ñaka nuäre ye köböite niaratre ñaka nändi jankunu Jesús jiebiti ye nämäne gare ie akwa niarakwe  “kukwe keta kabre bä mikani dirikäre ietre” (Mar. 4:1-9).

Kenanbe ni iti ñaka ni kukwe nuadre kwin ye ngwane, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä

Nitre ñaka tä nüne käre ja erebe aune niaratre raba kukwe metre ye kain ngäbiti arato

Nitre ñaka tä kukwe drieta nikwe ye kain ngäbiti kwin ngwane, nikwe ñaka ja töi mikadre niaratre bä ye aibebätä aune ñobätä niaratre töita kore ye nikwe ngwandretari jai. Nitre ja bianka kristiano tä ja ngwen käme ye köböite nitre ruäre ñaka tä Biblia mike ütiäte jai o ja mike kristiano raba ruin nie. Nitre mada ie kukwe ngwarbe nieta kukwe mikata täte nikwe yebätä. Nitre ruäre käkwe ni kukwe nuadre ye ngwane, nitre nünanka niaratre bäre o mräkätre kwetre rabadre niaratre kötaire ye jürätä nemen bätätre.

Nitre mada käkwe ja tuanina kukwe tare ben yebätä ñaka tä ni kain ngäbiti kwin. Misionera iti kädekata Kim ye tä niere: “Nunta kukwe driere yekänti rübare ye köböite, nitre kwati krubäte kän jondron kwetre ye jökrä juani ngwarbe. Niaratre ñaka tä tö ngwen kukwe ja känenkäre yei. Tätre töbike krubäte aune ñaka tä tö ngwen ni madai. Nunta kukwe driere ye ngwane, nitre kwati ñaka töta nemen nun kukwe nuai. Bati, ti nämä kukwe driere ye ngwane, ja mikaba kwetre ti rüere”.

¿Kim tä dre nuainne ni mada mikakäre tuin bobre jai? Niara tä niere: “Nitre ñaka tä ja töi mike kwin ti kräke ye ngwane, tita Proverbios 19:11 ngwen törö jai: ‘Nire tä kukwe mike nüke gare jai ye ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe’. Niaratre tä ja tuin kukwe medenbe ye tita ngwen törö jai ngwane, tita niaratre mike tuin bobre jai. Ne madakäre, nitre jökrä bäsi tä nun kain ngäbiti kwin. Kä ye arabe känti, nunta nitre tuinbiti arato”.

Ni raba ngwentari jai: Kukwe metre ñaka gare tie akräke, nitre testiko Jehovakwe rükadre kukwe driere tie ye ngwane, ¿tikwe dre nuaindre? Ñodre, käre kukwe ngwarbe niedre nie nitre testiko Jehovakwe yebätä ngwane, nikwe ñaka ja töi mikadre kwin raba ruin nie aune ni mikadre tuin bobre jai yei ni törbadre arato. Jesukwe niebare, ni tö ni mada tuai kukwe kwin nuainne ja kräke ye erere nikwe nuaindre ni mada kräke arato. Ñaka rabadre nuäre ni kräke ngwane, kukwe niebare Jesukwe ye nikwe ngwandre törö jai (Mat. 7:12).

NIKWE NI MADA MIKADRE TUIN BOBRE JAI PABLO ERERE

Apóstol Pablo käkwe nitre käme ja mikaka niara rüere ye mikani tuin bobre jai arato. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune niara nämäne ja ngwen ño käne ye nämäne törö ie. Niebare kwe: “Mekera, ti nämä ñäke blo aune ti nämä nakainkä nitre Ngöbökwe rüere aune ti nämä bike umbre; akwa ti namani tuin bobre Ngöböi, ñobätä ñakare angwane jondron ne tikwe nuainba ja töi ñakarebiti angwane ye näire ti jämi Ngöbö mike täte” (1 Tim. 1:13NGT). Jehová aune Jesús niara mikani tuin bobre jai ye nämäne gare kwin ie. Pablo nämäne ja ngwen ño käne ye erere nitre mada nämäne ja ngwen arato namani tuin ie raba ruin nie.

 Ruäre ngwane, Pablo nämäne kukwe driere nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yei. ¿Nämäne ja töi mike ño? Hechos 17:16 tä mike gare, Pablo nämäne juta Atenas yekänti ngwane, niara “moto namani ulire krübäte” ñan ñobätä aune jondron sribebare ngöböre ye jutuabare krubäte ie juta yekänti. Akwa kukwe nämäne tuin käme ie ye arabebiti kukwe kwin driebare kwe (Hech. 17:22, 23). Nitre nämäne nüne ño käne ye ererebätä Pablo nämäne kukwe driere ietre ne kwe niaratre rabadre kwäre (1 Cor. 9:20-23).

Nitre ñaka tä ni kain ngäbiti kwin o tätre kukwe ngwarbe mike täte yebe nita blite ngwane, ni raba ja ngwen Pablo erere. Kukwe gare nie nitre madabätä yebiti nikwe kukwe kwin mikadre gare ietre “jondron bäri kwin yebätä” (Is. 52:7). Ñodre, meri Testiko kädekata Dorothy tä niere: “Ngöböta ni mike ja ngie nuin ye drieta nitre ie nunta kukwe driere yekänti. Käne, tätre Ngöbö mike era jai yebätä tita kwin niere ietre, biti Jehovata ni tarere aune kukwe käbämikata kwe ja känenkäre yebätä Biblia tä dre driere ye tita mike gare ietre”.

“MAKWE KUKWE KUIN NUEN MA RÜEKRÄ, KÖBÖIRE MAKWE KUKWE KÄME GANAINDI”

“Kä mrä” o kä krüte yete nitre ruäre ie nita kukwe driere ye “näin kukwe nuene bäri kämekäme mda” (2 Tim. 3:1, 13). Akwa yebiti ta, ni tädre jankunu ni mada mike tuin bobre jai aune kä tädre juto nibätä. Jehová tä ja di bien nie ne kwe ni rabadre kukwe kwin nuainne jankunu “kukwe käme” ganainkäre (Rom. 12:21). Prekursora iti kädekata Jessica tä niere: “Nitre bikaka kri abokän tä nun aune kukwe drieta nunkwe mike tuin ngwarbe jai ye tä kwen käre tie. Ye raba ni mike nemen rubun krubäte. Tita blite ni iti ben ye ngwane, tita orare Jehovai ne kwe niarata ni ye mike tuin ño jai ye erere tikwe mikadre tuin jai. Ye köböire ti ñaka ja töi mike ti töita ño yebätä, ñakare aune ti raba ni ye dimike ño yebätä tita töbike”.

Nitre tö kukwe metre mikai gare jai ye nita känene jankunu

Nita ja di ngwen nitre dimikakäre Jehová mike gare jai, ye ja känenkäre niaratre ruäre raba kain ngäbiti

Ja mräkätre ben nita kukwe driere ye ni raba dimike ño, yebätä nikwe töbikadre arato. Jessica tä niere: “Kukwe ñaka kwin rakadrekä nun itibätä ye ngwane, tita ja di ngwen ñaka töbikakäre kukwe nakaninkä yebätä. Tita ja di ngwen blitakäre kukwe kwin yebätä. Ñodre, nitre ñaka tä ni kain ngäbiti kwin akwa nita kukwe driere ye köböire kukwe kwin tä nemen bare yebätä tita blite”.

Nita kukwe driere ye ngwane, nita ja tuin kukwe ñaka nuäre ben ye gare kwin Jehovai aune nita ni mada mike tuin bobre jai niara erere ye ngwane, kätä nemen juto krubätebätä (Luc. 6:36). Erametre, Ngöbökwe ñaka nitre mikai tuin bobre jai kärekäre. Ñongwane niarakwe nitre gobrainta Satanakwe gaite ye gare metre ie yei nikwe tö ngwandre. Akwa ye känenkri, ütiäte krubäte nikwe kukwe driedre jankunu (2 Tim. 4:2). Aisete, nikwe kukwe driedre jankunu kä jutobiti aune nikwe nitre jökrä mikadre tuin bobre jai.