Känändre nekänti

Indice yete känändre

“¿Nireta Jehovakri?”

“¿Nireta Jehovakri?”

“Jehová Ngöbö mäkwe ye mäkwe jürä ngwandre jabätä, mäkwe niara mikadre täte, mäkwe ja ketadrete niarabätä” (DEUT. 10:20).

KANTIKO: 28, 32

1, 2. a) ¿Ñobätä bäri kwin nikwe ja mikadre Ngöbökri? b) ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

NGÖBÖ nikwe dite, töbätä aune töi jäme ye erere ni mada ñaka jire. Ye medenbätä, nikwe ja ketadrete niarabätä aune ja mikadre niarakri (Sal. 96:4-6). Nitre ruäre Jehová mikaka täte käkwe ja töi mikani ñaka ja ngwen metre Ngöböi.

2 Nitre ruäre nämäne niere nämäne ja mike Jehovakri, akwa nämäne kukwe ñaka kwin nuainne ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kukwe namani bare ye raba ni dimike kukwe ütiäte mike gare jai ja ngwankäre metre Jehovai.

JEHOVÁ TÄ NI BRUKWÄ MIKE GARE JAI

3. ¿Ñobätä Jehovakwe Caín mikani mokre aune dre niebare kwe ie?

3 Ani kukwe mike gare jai Caín yebätä. Niara nämäne Jehová mike täte aune ñaka nämäne ngöbö mada mike täte nämäne ruin ie. Akwa, Jehová ñaka nämäne niara kain ngäbiti, ñobätä ñan aune kukwe ñaka kwin nämäne niara brukwäte ye jutuabare Ngöböi (1 Juan 3:12). Aisete niebare kwe Caín ie, rabadre ja töi kwite kukwe blo yebätä ne kwe niarakwe kadre ngäbiti. Akwa Ngöbökwe mikani gare Caín ie, niarakwe ñan ja töi kwitadre ngwane, ja mikadre bäri ngite kwe. Biti niebare kwe ie: “Ma töi käme tä ma mike juto biare kukwe käme nuene Kain. Akwa kukwe käme ma tö nuein, yebtä ma tö kwäräbere, ne ngwane mtare kä tä mae kwäräbekrä”  (Gén. 4:6, 7, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Kukwe yebiti Jehová nämäne mike gare Caín ie, rabadre ja töi kwite aune ja mike Ngöbökri ye ngwane, Ngöbökwe ja mikadre niarakri arato.

4. Kä biani Caín ie ja mikakäre Jehovakri ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe?

4 Caín ja töi kwitadre ye aibe ngwane, Ngöbö rabadre kain ngäbiti. Akwa Jehovakwe kukwe niebare ie ye ñaka mikani täte kwe. Caín töi nämäne blo aune töi nämäne ja aibebätä yekwe töi mikani ja mike ngite (Sant. 1:14, 15). Caín nämäne bati ye ngwane, ¿ja mikai kwe Jehová rüere namani nütüre? Ñakare raba ruin nie. Akwa kä nikani ta ye ngwane nuainbare kwe: ja mikani kwe Ngöbö rüere aune eteba kwe murie ketani kwe.

5. ¿Dre köböite Jehová ñaka raba ni kain ngäbiti?

5 Caín ye erere, ni kristiano iti raba niere tä Ngöbö mike täte akwa tädre kukwe ñaka kwin nuainne (Jud. 11). Ñodre, ni kristiano ye tädre kukwe driere krubäte aune nemen gätä jökräbätä, akwa tädre nitre nemen jabe ye bämike ja töite, ja töi mike jondron tuabätä bäri jakwe o brukwäta ja mräkä o ja ngwai iti kräke raba ruin nie (1 Juan 2:15-17, TNM; 3:15TNM). Ye köböite raba ja mike ngite. Ni töita ño o nita dre nuainne ye ñaka raba nemen gare ni madai, akwa Jehová ie jondron jökrä tuin aune nita erametre niarakri o ñakare ye gare kwin ie (ñäkädre Jeremías 17:9, 10 yebätä). *

6. ¿Kukwe meden raba ni mike ja mike ngite yebätä Jehovata ni dimike ño?

6 Akwa yebiti ta, Jehová ñaka tä ni tuenmetre bengwairebe. Nita kite kämikekä niarabätä tä nemen tuin ie ngwane, tä kukwe ne niere nie: “Mun jakwreta ti kokwäre, aune ti näinta mun kokwäre” (Mal. 3:7). Kukwe ruäre ben nita ja tuin ye ngwane, nikwe ja mikadre kukwe käme ye rüere ie niara tö (Is. 55:7). Nikwe ye erere nuaindi ngwane, niarakwe ni dimikai aune ja di biain kwe nie kukwe ja üairebiti ja tuakäre kukwe meden raba ni mike ja mike ngite yebe (Gén. 4:7).

NIKWE ÑAKA JA NGÖKADRETA AKWLE

7. ¿Ñobätä Salomón ñaka ja ketabare jankunu Jehovabe?

7 Rei Salomón dre nuainbare yebätä kukwe raba nemen gare krubäte nie. Niara nämäne bati ye ngwane, ja tuanimetre kwe jie ngwandre Jehovai, Ngöbökwe niara mikani töbätä aune templo kri krubäte sribe manabare kwe ie kä Jerusalén yekänti. Akwa Salomón ñaka ja ketabare jankunu Jehovabe (1 Rey. 3:12; 11:1, 2). Nitre reire hebreo ñaka rabadre ja mäkete meritre kwati krubäte ben ne kwe ñaka ja töi mikadre kwetre kukwe mada jiebiti nie nämäne Kukwe biani Ngöbökwe yebätä (Deut. 17:17). Akwa Salomón ñaka kukwe ye mikani täte aune kä nikani ta yete niarakwe ja mäkäninte meritre 700 ben aune meritre mada 300 namani ben (1 Rey. 11:3). Meritre ruäre ye ñaka israelita aune nämänentre ngöbö ngwarbe mike täte. Nitre israelita ñaka rabadre ja mäkete meritre menteni ben nie nämäne kukwe biani Ngöbökwe yebätä ye Salomón ñaka mikani täte arato (Deut. 7:3, 4).

8. ¿Salomón dre nuainbare ja mikakäre Jehová rüere?

8 Bätärekä bätärekä, Salomón ñaka jatani kukwe biani Ngöbökwe ye tarere aune kukwe blo krubäte nuainbare kwe. Kä jondron kukwakäre sribebare kwe ngöbö Astoret ye mikakäre täte aune ngöbö ngwarbe Kemós ye kräke arato. Meritre ben niara nämäne ja mäkäninte yebe ngöbö ngwarbe mikani täte kwe. Templo Jehovakwe sribebare kwe Jerusalén ye ngware ta ngutuä keteiti nämäne yekänti kä jondron kukwakäre ye sribebare kwe arato (1 Rey. 11:5-8; 2 Rey. 23:13). Niarakwe  jondron kukwadre jankunu templote Ngöböi ye ngwane, Ngöbökwe ngite juain ta niarabiti namani nütüre, akwa nämäne ja ngököta akwle.

9. ¿Ngöbökwe mäträbare Salomonbätä abokän ñaka mikani täte kwe ye köböite dre namani barebätä?

9 Akwa nita ja mike ngite ye ngwane, Jehová ñaka tä tuenmetre jerekäbe. Biblia tä niere: “Jehová namani rubun Salomón kräke, ñobätä ñan aune niara ja töi mikani kämikekä Jehová [...] ja mikani tuare bobu ie yebätä aune niara mikani mokre kwe kukwe yebätä, ñaka ngöbö ngwarbe mikadre täte kwe. Akwa Jehovakwe dre niebare nuaindre ie ye ñaka mikani täte kwe”. Ye köböite, Ngöbö ñaka namanina dimike aune ñaka kain ngäbiti. Gobran juta Israel yete ye namani ñäkäninbiti ketebu, aisete Salomón mräkätre ñaka gobranbare juta ye jökräbiti aune niara mräkätre jatani jatäri yekwe ja tare nikabare krubäte (1 Rey. 11:9-13).

10. ¿Dre raba ni töi mike ñaka ja kete kwin Jehovabe?

10 Namani bare Salomonbätä ye erere, nitre ie kukwe ükaninte Jehovakwe ñaka nüke gare o ñaka mike ütiäte jai yebe ja ketadre ye raba kukwe tare mike ni kisete kukwe ja üairebiti. Nitre ye kwrere tärä konkrekasionte abokän tä di nekä kukwe ja üairebiti raba ruin nie. Ni mräkätre ñan kukwebätä, nitre nünanka ni bäre o sribi muko nikwe, nitre nänkä kwelate nibe ye raba ni töi mike kore arato. Nitre ja ketaka nibe ñaka kukwe ükaninte Ngöbökwe ye mike ütiäte jai ngwane, bätärekä bätärekä raba ni töi mike kä mikekä Jehovabätä.

¿Nirebe nita ja kete ye tä ni dimike ja kete bäri Jehovabe? (Párrafo 11 mikadre ñärärä).

11. ¿Nikwe ñaka ja ketadre jankunu ni madabe yekäre nikwe dre nuaindre?

11 (Ñäkädre 1 Corintios 15:33 yebätä). Nitre jökrä bäsi töi kwin aune nitre ruäre ñaka Testiko ye ñaka tätre käre kukwe blo nuainne. Nitre ye kwrere ben nita ja kete, ¿ye tä mike gare ja ketadre bentre ye blo? Ni raba ngwentari jai, ni tädre nitre ye kwrere ben ja kete ye raba ni dimike ja kete bäri kwin Jehovabe o ñakare. Dreta niaratre brukwäte yebätä ni rabadre töbike. Ñodre, ¿niaratre tä blite käre ja ngwäkita, jondron ja näkwitara, ngwian, jondron mrä mrä sribeta aune jondron mada mada kä nebätä ye aibebätä? ¿Tätre ni mada kädriere o kukwe ñaka kwin yebätä tätre blite? Jesukwe kukwe ne niebare ni mikakäre mokre: “Ni moto ño amne ni töi ño, ye kwrere nita blite” (Mat. 12:34). Aisete, nane nita ja kete ni madabe abokän raba ni mike ñaka ja kete kwin Jehovabe rabadre tuin nie ngwane, nikwe ja töi mikadre ñaka kä denkä krubäte nitre ye kräke o nikwe ñaka ja ketadre jankunu ben (Prov. 13:20).

JEHOVÁ TÖ JA AIBE MIKAMANA TÄTE

12. a) ¿Nitre israelita nikani mento Egipto ye bitikäre Jehovakwe dre mikani gare metre ietre? b) Nitre israelita Jehová aibe mikadre täte niebare Jehovakwe ietre ye ngwane, ¿niaratre dre niebare?

12 Nitre israelita nikani mento Egipto ye bitikäre, dre namani bare yebätä kukwe keta kabre raba nemen gare ja töi kräke nie arato.  Niaratre namani ngutuä Sinaí yebiti ngwane, Jehovakwe ja mikani tuare ietre: muta namani drüne, unsuli ngö namani, mräträ namani trä ngitiekä, ngübü namani aune jankunu kä ngö namani krubäte nibi krotu jükata ye kwrere (Éx. 19:16-19). Kä yekänti Jehovakwe niebare nitre israelita ie: “Ti Ngöbö munkwe ti tö jabe mikamana täte”. Arato niebare kwe ietre, niaratre niara taredi aune kukwei mikai täte ngwane, niarakwe ja ngwain metre ietre käbämikani kwe (ñäkädre Éxodo 20:3, 5, 6 yebätä). * Kukwe yebiti nämäne mike gare ietre, niaratre tädi niara ken ngwane, niara tädi niaratre ken arato. Ni tädre yete ngwane, ¿kukwe käbämikani ye rabadre tuin ño nie? Ni töi rabadre nitre israelita ye erere raba ruin nie. Biblia tä niere, “nitre jökrä käkwe niebare kwatibe: ‘Jehovakwe kukwe niebare ye jökrä nunkwe nuaindi’” (Éx. 24:3). Akwa kä nikani braibe ta yete, niaratre nämäne ja ngwen metre Ngöböi o ñakare ye gani.

13. ¿Kukwe medenbätä nitre israelita ñaka ja ngwani metre Ngöböi?

13 Muta namani drüne, mräträ namani trä ngitiekä aune kukwe mada namani bare Ngöbö die köböire ye jutuabare nitre israelita ie ngwane, kä jürä namani bätätre. Ye medenbätä, Moisés rabadre blite akwle Jehovabe ribebare kwetre ie (Éx. 20:18-21). Aisete, Moisés nikani ngutuä Sinaí yebiti aune yete nuabare raire kwe. Moisés ni ji ngwanka ie niaratre nämäne tö ngwen ye ñaka nämäne bentre, ¿yebätä niaratre nämäne kaibe kä ngwarbe nötare yekänti? Moisés nämäne niaratre ben ye ngwane, nämäne tödeke raba ruin nie. Aisete niaratre namani rubun aune niebare kwetre Aarón ie: “Ngöbö dätere nun jie ngwankäre, ñobätä ñan aune Moisés ni nun diankaka Egipto yebätä dre namani bare ye ñaka gare nuen” (Éx. 32:1, 2).

14. a) ¿Nitre israelita ja ngökaninta ño akwle? b) ¿Jehová töi namani ño niaratre kräke?

14 Jondron üai ngwarbe mikadre ngöböre jai yebiti ja mikata ngite krubäte Jehová rüere ye nämäne gare kwin nitre israelita ie (Éx. 20:3-5). Akwa yebiti ta, nibi ngäbä orore sribebare ye mikani ngöböre kwetre jai. Ye köböite niaratre ñaka nämäne Ngöbö mike täte ye nämäne gare kwin ietre, akwa niaratre nämäne ja ngököta akwle aune niaratre nämäne Jehovakri namanintre nütüre. Aarón niebare arato ‘fiesta ye nuain nämäne Jehovai’. Akwa, ¿Jehovakwe dre nuainbare? Niebare kwe Moisés ie, nitre israelita ja ngwani käme krubäte aune nikani ji madabiti. Jehová namani rubun krubäte niaratre kräke aune juta ükaninte mrä ye tö namani gaite täte (Éx. 32:5-10).

15, 16. ¿Moisés aune Aarón nämäne Jehovakri ye bämikani ño kwetre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

15 Jehová ye ni mike tuin bobre jai, yebätä ñaka nitre israelita ganinte kwe. Nitre nämäne ja ngwen metre ie ye tuanimetre kwe ja mike niarakri (Éx. 32:14). Nibi ngäbä orore sribebare ye mikakäre täte nitre israelita namani bailare, kantare aune ngwänenkä jankunu jutuabare Moisés ie ngwane, dikaninte mününe kwe. Biti niebare kwe: “¿Nireta Jehovakri? ¡Jakwre tikänti!”. Ye ngwane, “nitre Levita jökrä jatani ja ükökrö niara bäre” (Éx. 32:17-20, 26).

16 Metrere Aarón nibi ngäbä orore sribebare, akwa ye bitikäre ja töi kwitaninta kwe aune ja mikaninta kwe Jehovakri nitre mada levita yebe. Nitre ja ngwani metre Ngöböi yekwe ja mikaninta Ngöbökri aune nitre israelita ñaka ja ngwani metre Ngöböi yebätä kä mikaninkä kwetre. Niaratre kukwe kwin diani jai, ñobätä ñan aune nitre israelita ngöbö  ngwarbe mikani täte ye köböite niaratre kwati krubäte murie ketani köbö yete. Akwa, nitre ja mikani Jehovakri ye kräke kukwe kwin rabai bare ye Jehovakwe käbämikani ietre (Éx. 32:27-29).

17. ¿Nibi ngäbä orore sribebare yebätä Pablo blitabare ye tä dre driere nie?

17 Nibi ngäbä orore sribebare ngöböre ye ngwane, dre namani bare ye apóstol Pablo kädekaninte aune kukwe nebiti ni mikani mokre kwe: “Kukwe nakaninkä kore nitre israelita kirakirabtä, ye abko ja töikrä nie. Yebtä abko, nikwe ñan ja töi mikadre [...] ngöbö ngwarbe mik[e] ütiäte jae”. Biti niebare kwe: “Aisete kukwe nakaninkä jökrä kore nitre israelita kirakirabtä ja töikrä nie, yebtä nikwe töbikadre ja käne, abkokäre tä tikani Ngöbö Kukweibtä”. Aune kukwe ne niebare kwe ni mikakäreta mokre: “Nire nire [...], ie ja nena ruen dite [...], ne abko käkwe ja ngibia kuin amne ja ñan tuametre nötadre temen kwe” (1 Cor. 10:6, 7, 11, 12). Pablo mikani gare ye erere, nita Ngöbö mike täte akwa ni raba kukwe blo nuainne arato. Nitre tä ja mike ngite yebe Jehová täbe ja kete nütüta kwetre raba ruin nie. Ni iti törbadre ja ketai Ngöböbe o tä ja ngwen metre Ngöböi niedre kwe, akwa Ngöböta kain ngäbiti erametre ye ni ñan raba niere (1 Cor. 10:1-5).

18. ¿Dre raba ni töi mike kämikekä Jehovabätä aune ye köböite dre raba nemen bare?

18 Nibira gare nie ye erere, Moisés nämäne ngutuä Sinaí yebiti abokän namani ngrötöte ye ngwane, nitre israelita namani rubun. Ye erere arato, ni kristiano raba nemen rubun, ñobätä ñan aune köbö kri Jehovakwe aune kä mrä ye tä mente krubäte rabadre ruin nie. Kukwe ye rabadre bare ye tä mente krubäte o kukwe ye ñaka metre raba nemen ruin nie. Ni ñaka ja ngwen mokre ngwane, ni töi raba nemen jondron kä nebätä ye jiebiti aune ni ñaka raba ja töi mike Jehová töita ño yebätä. Ye bitikäre, ni raba kä mikekä Ngöböbätä aune ni töi ñaka kukwe nuainbätä ye ni raba nuainne.

19. ¿Kukwe meden metre abokän ni ñaka raba käi kwitekä jabiti aune ñobätä?

19 Jehová tä ribere nie, nikwe niara aibe mikadre täte metre ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (Éx. 20:5). Nikwe ñaka sribi Ngöbökwe nuaindi ngwane, metrere nita sribi Satanakwe nuainne aune ye köböite kukwe kri rabai ni kisete. Ye medenbätä, Pablo tä kukwe ne ngwenta törö nie: “Mun ñaka tädre jondron ñain copa Jehovakwe yete aune copa chokalikwe yete; mun ñaka tädre mröre ‘mesa Jehovakwe yebätä’ aune mesa chokalikwe yebätä arato” (1 Cor. 10:21TNM).

NIKWE JA KETADRETE JEHOVABÄTÄ

20. ¿Nita ja mike ngite akwa Jehová raba ni dimike ño?

20 Caín, Salomón aune nitre israelita yei kä biani ja töi kwitakäre (Hech. 3:19). Ye tä mike gare, nire tä ja mike ngite ye ngwane Jehová ñaka tä tuenmetre bengwairebe. Aarón ja mikani ngite ye ngwane, niarakwe ngite juani ta biti ye nikwe ngwandre törö jai. Kä nengwane, Jehová raba ni mike mokre kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä yebiti, tärä aune täräkwata o ja mräkä mada tä mäträre nibätä yebiti. Jehová tä kukwe niere nie ni mikakäre mokre ye nikwe mikai täte ngwane, ni mikai tuin bobre kwe jai ie nikwe tö ngwandre.

21. Nita ja ngwen metre Jehovai yebätä ni nuadrete ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

21 Kukwe ñaka nuain bä ni kräke akwa Jehovata nuainne ni kräke ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe (2 Cor. 6:1TNM). Ye abokän, “jändrän jökrä Ngöbö rüere, ye nikwe kitadre jökrä temen amne, kukwe kämekäme kä nebtä, ye nikwe ñan nuendre mda” (ñäkädre Tito 2:11-14 yebätä). Ni täi nüne ‘kä käme nete’ ngwane, nita Ngöbö aibe mike täte yebätä nikwe ja tuai jankunu kukwe keta kabre ben. Nikwe ja di ngwandre käre ja töi mike kwatibe ja mike Jehovakri, ñobätä ñan aune niara ye jürä ngwandre jabätä, niara kräke nikwe sribidre aune ja ketadretebätä (Deut. 10:20).

^ párr. 5 Jeremías 17:9, 10: “Ni brukwä ye bäri ni ngökö jondron mada yebiti ta aune käme krubäte. ¿Nire abokän ie raba nüke gare? Ti Jehová, tita mun brukwä mike gare jai, tita mun töi trä tuin, munta ja jie ngwen ño aune munta dre dre nuainne ye ererebätä tikwe kukwe ükaite mun kräke”.

^ párr. 12 Éxodo 20:3, 5, 6: “Mäkwe ñaka ngöbö mada mika ngöböre jai ti täte... Mäkwe ñaka ja mika ngukodokwäbiti känenkri aune mäkwe ñaka ja töi mikamana mikabätä täte, ñan ñobätä aune ti Jehová Ngöbö mäkwe tö ja aibe mikamana täte, nitre rüne tä ja mike ngite ye köböite, tita monsotre kwe, bränkätre bätä bränkätre monsoi aune nitre brukwä ti kräke ye mike ja ngie nuin, akwa nitre tä därere jatäri tä ti tarere aune tita kukwe nuainmana ietre tä mike täte ye tita tarere metre”.