Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Nirekwe ni kadre ngäbiti ie ni tö?

¿Nirekwe ni kadre ngäbiti ie ni tö?

“Munkwe sribibare ja tarebiti Ngöbö kräke [...] ye niara ñaka käi kwitekä jabiti” (HEB. 6:10TNM).

KANTIKO: 39, 30

1. ¿Ni mikadre tuin ño jai ie ni jökrä töta nemen?

ANI kukwe ne bämike ja töite, ni iti gare nie aune tä ni mike tuin ütiäte jai ben ni gätädre jabiti, akwa ni yei ni kä ño ye ñaka gare o bärire mada, ni ñaka rükadre gare ie. ¿Ja rabadre ruin ño nie? Ni rabadre ulire krubäte, ñobätä ñan aune ni jökrä tö ja ka ngäbitimana kwin. Akwa ni abokän töi ño ye ñan aibe rabadre gare ni madai, ñakare aune nikwe dre dre nuainbarera ye mikadre ütiäte kwetre jai ie ni töta nemen (Núm. 11:16; Job 31:6).

2, 3. ¿Ni madakwe ni kadre ngäbiti ie ni törbadre ye köböite dre raba nemen bare? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

2 Akwa, kukwe ruäre tä nemen tuin kwin nie ye erere, ni ngite yebätä ni madakwe ni kadre ngäbiti ie ni törbadre ye raba ni töi mike kukwe ñaka kwin nuainne. Ne madakäre, nitre gobrainta Satanakwe ye raba ni töi mike ja mike ütiäte ni madabätä aune ja käikitekä. Nita ye erere nuainne ngwane, ni ñaka tä Jehová Ni Rün kä kwinbiti ye käikitekä aune mike täte metre (Apoc. 4:11).

3 Jesús näire, nitre ji ngwanka kukwebätä ye ruäre tö nämäne  ni kä nebätä tuai ja kain ngäbiti. Niarakwe nitre ja tötikaka kwe ye mikani mokre kukwe nebiti: “Dirikätre, ye ngäniene munkwe ja ngibia kuin, ñobtä ñan angwane niaratre tä dän nga ütiäte kri kite jabtä, bti ni jökrä käkwe köbö ngwiandretari käne ietre kä jändrän rürümoinkrä ye käntita temen, ie töta nebe. Erere arato, ja täkrä ni ütiäte ütiäte kräke sinagogate, känti töta nebe rabai täkänintbe amne ja täkrä ni ütiäte ütiäte kräke, känti tätre nebe täkänintbe. Erere arato, niaratre nübaita bietabtä angwane, ja täkrä ni ütiäte ütiäte kräke, känti tö täkäi temen”. Aune niebare kwe arato: “Akwa yebtä Ngöbökwe mikadi ja tare nike krübäte” (Luc. 20:46, 47). Meri kän muko krütani yekwe ngwian biani chi ye nitre madakwe mikadre tuin ütiäte jai ie ñaka tö namani, akwa Jesús abokän käkwe käikitaninkä (Luc. 21:1-4). Aisete, nirekwe ni kadre ngäbiti ie ni törbadre ye tuin ño Jehovai ye bämikani kwe kukwe yebiti. Ni mada käikitadrekä ye tuin ño Ngöböi, ye erere kukwe ja tötikara ne käkwe ni dimikai mike tuin jai.

NIREKWE NI KADRE NGÄBITI ABOKÄN BÄRI ÜTIÄTE

4. ¿Nirekwe ni kadre ngäbiti abokän bäri ütiäte aune ñobätä?

4 ¿Nirekwe ni kadre ngäbiti abokän bäri ütiäte? Pablo mikani gare krörö: “Mtare Ngöbö era metre nena gare munye o ti bike niere krörö jirekäbe, Ngöbökwe mun käräbare jakrä, aisete mun nena gare Ngöböye mtare aisete ¿ye ñobtä abko üai käme ngwarbe di ñakare ye ngoto täni mun tö ja mikaita klabore[?]”. Yebätä, ja tötikadre krubäte, jondron rabadre krubäte nikwe o nikwe ja näkwitadre bäri nitre kä nebätä tä niere ye ñan ai känändre nikwe (Gál. 4:9). ¡Ni rabadre “gare Ngöböye” ye ütiäte krubäte! Ni töi ño ye gare Jehovai, ni tare kwe aune nikwe ja ketadre ben ie tö. Jehovakwe ni sribebare ne kwe nikwe ja ketadre ben (Ecl. 12:13, 14).

5. Ni rabadre ja ketamuko Jehovakwe yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?

5 Moisés namani ja ketamuko Jehovakwe ye gare nie. Niarakwe ja di käräbare Jehovai ne kwe ji kwe rabadre gare kwin ie ye ngwane, Jehovakwe niebare ie: “Mätä dre ribere tie ye tikwe nuaindi arato, ñobätä ñan aune mätä kukwe kwin nuainne ti okwäkänti aune mä kä gare tie” (Éx. 33:12-17). Nita nemen gare Jehovai ngwane, kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe arato. Akwa, ni rabadre ja ketamuko Jehovakwe yekäre, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe niara taredre aune nikwe ja diandrekä mento niara kräke (ñäkädre 1 Corintios 8:3 yebätä).

6, 7. ¿Dre köböite ni ñaka raba ja kete jankunu Jehovabe?

6 Akwa, nita ja kete ni Rün kä kwinbiti ben ye nikwe ngübadrebiti. Pablo kukwe tikabare nitre kristiano Galacia ie ye erere, ni ñaka rabadre ja mike klabore “üai käme ngwarbe di ñakare” kä nebätä yei, ye abokän ni kä nebätä ni kadre ngäbiti ye nikwe ñaka känändre (Gál. 4:9). Nitre kristiano ye namani gare Ngöböi. Akwa Pablo niebare, niaratre jatani ja töi miketa jondron ñaka ütiäte yebätä. Ye abokän kukwe ne niebare kwe ietre: “Mun ririabare kukwe ja üairebiti, ¿se ñobätä mada munta ja töi miketa jondron ngwarbe aune ñaka ütiäte tuanimetre munkwe yebätä?”.

7 ¿Kukwe ye erere raba nemen bare nibätä? Jän. Jehová namani gare nie ye ngwane, Pablo nuainbare ye erere, ni ñaka tö namani nitre gobrainta Satanakwe ye tuai ja käikitekä jankunu raba ruin nie (ñäkädre Filipenses 3:7, 8 yebätä). Nikwe ñaka ja töi mikani ja tötike kwela  krite, ni mikadre sribi bäri ütiäte nuainne yei ni ñaka tö namani o ni ñaka tö namani ngwian ganaindi krubäte raba ruin nie. Musika täkä nämäne gare nie o jadaka nämäne gare nie ngwane, ni rabadre jondron bökäne krubäte aune ni käikitadrekä näre. Akwa nikwe ñaka kukwe ye jökrä kani ngäbiti (Heb. 11:24-27). Nikwe ñaka kukwe ye diani nuaindre jai, ¿yebätä nikwe kukwe kwin juani jabäre ruin nie? Nikwe töbikadre ye erere ye ñaka kwin. Aune “üai käme ngwarbe di ñakare” namani tuin ñaka kwin nie ye ni raba kiteta känene.

NGÖBÖKWE NI KADRE NGÄBITI IE NI TÖRBADRE BÄRI

8. Ni törbadre Jehová tuai ja kain ngäbiti yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?

8 Ni törbadre Jehová tuai ja kain ngäbiti yekäre, ¿nikwe dre nuaindre? Kukwe ketebu ütiäte ne nikwe ngwandre törö jai. Kena, käre Jehovata ni niara mikaka täte metre ye kain ngäbiti (ñäkädre Hebreos 6:10 yebätä; 11:6). Niarata ni jökrä aune ni itire itire mike tuin ütiäte jai bätä niarakwe ni käi kwitadrekä jabiti ye tuin blo ie. Käre “ni jen Ngöbökwe erere gare jökrä Ngöböye” (2 Tim. 2:19). “Ji nitre kukwe kwin nuainkä yekwe” ye gare Jehovai aune tödeka kwetre nuateta yebätä mikadre ño kwäre kwe ye gare ie (Sal. 1:6; 2 Ped. 2:9).

9. Jehovakwe juta kwe kani ngäbiti ño kirabe ye mä raba mike gare.

9 Jehovata juta kwe kain ngäbiti ye ruäre ngwane bämikanina kwe kukwe keta kabrebiti (2 Crón. 20:20, 29). Ñodre, nitre rükä faraón yekwe nikani nitre israelita jiebiti ye ngwane, Jehovakwe niaratre mikani ño kwäre mar Rojo yete yebätä ani töbike (Éx. 14:21-30; Sal. 106:9-11). Ye kukwe ñan tuabare namani bare, yebätä kä nikani 40 ta ye bitikäre nitre nünanka kä yekänti nämäne blite jankunubätä (Jos. 2:9-11). Gog kä Magog yekänti ja mikai juta Jehovakwe rüere käi nibira känime, yebätä Jehová nämäne juta kwe tarere aune niara dite ye bämikani ño kwe kirabe ye nikwe ngwandre törö jai ye raba ni dimike krubäte (Ezeq. 38:8-12). Köbö ye rükai ngwane, Jehovakwe ni kadre ngäbiti känänbare nikwe ye käi rabai juto krubäte nibätä.

10. ¿Kukwe meden ketebukäre abokän nikwe ngwandre törö jai?

10 Kukwe ketebukäre nikwe ngwandre törö jai, ye abokän Jehová raba ni kain ngäbiti ni ñaka ngübare ye erere. Nire nire tä kukwe kwin nuainne ne kwe ni madakwe kadre ngäbiti ye kräke Jehovakwe ñaka kukwe kwin mikai nemen bare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jesukwe niebare, nitre madakwe niaratre kadre ngäbiti ye aibe rabai kwetre (ñäkädre Mateo 6:1-5 yebätä). Akwa, nitre ruäre tä jondron kwin nuainne nitre mada kräke abokänbätä käikitaka ñaka ye Jehová tä mike ñärärä “kaibe tiebe” niebare Jesukwe arato. Niaratre tä dre dre nuainne ye Ngöböta mike ñärärä, yebätä tä kukwe kwin mike nemen bare kräketre. Ani mike gare ruäre jai.

MONSO MERIRE TÖI BOBRE KRÄKE JEHOVAKWE KUKWE KWIN MIKANI NEMEN BARE

11. ¿Jehovakwe María kani ngäbiti ye bämikani ño kwe?

11 Jehovakwe, María meri töi bobre dianinkä ne kwe Jesús däredre niarabätä. Meri ye nämäne nüne juta chi kädeka nämäne Nazaret yekänti. Juta ye nämäne nemenkä mente krubäte Jerusalén templo bä nuäre yebätä mentokwäre (ñäkädre Lucas 1:26-33 yebätä). ¿Ñobätä Jehovakwe María dianinkä? Ángel Gabriel käkwe niebare ie, “ma käi nuäre Ngöböbtä”. Ye bitikäre, kä nikani braibe  ta yete María blitabare Elisabet ben ye ngwane, töi nämäne krubäte kukwe ja üairebätä ye bämikani kwe (Luc. 1:46-55). Erametre, Jehovakwe María mikani ñärärä aune nämäne niara mike täte metre yebätä dianinkä kwe.

12, 13. Jesús därebare ye bitikäre jänikani templote ye ngwane, ¿kani ngäbiti ño?

12 Jesús därebare ye ngwane, Jehovakwe ñaka mikani gare gobrantre Jerusalén aune Belén ie. Ñakare aune, nitre töi bobre nämäne oveja ngübare jubäre Belén, yei angeletre ruäre juani kwe kukwe ye mike gare (Luc. 2:8-14). Nitre oveja ngübaka ye janamane Jesús därebare yekänti (Luc. 2:15-17). Jesús mika namani ütiäte jai ye namani tuin kwin María aune José ie raba ruin nie. Jehová aune Diablu ye töi ñaka ja erebe yebätä ani töbike. Diablukwe nitre ja tötikaka mukebätä juani Jesús aune José bätä María känti ye ngwane, Jesús därebare mikani gare nitre jökrä ie ye köböite kukwe kri namani bare Jerusalén (Mat. 2:3). Jesús därebare namani gare nitre jökrä juta yete ie ye köböite, monsotre kia kwati krubäte murie ketani (Mat. 2:16).

13 Jesús därebare ye bitikäre köbö nikani 40 ta yete, María ie namani jondron biandre Jehovai templo Jerusalén yete. Jerusalén ye nämäne nemenkä 9 kilómetro Belén yebätä mentokwäre (Luc. 2:22-24). María nikani ji ngrabare José aune Jesube ye ngwane, Jesús dre nuaindi ja känenkäre yebätä sacerdote käkwe mikai ütiäte jai o ñakare ye namani ngwentari jai raba ruin nie. Erametre Jesús mikani ütiäte jai, akwa ñaka María tö namani ie ye erere raba ruin nie. “Ni [...] nämane nüne era metre Ngöbö ngwärekri” kädeka nämäne Simeón aune meri Ngöbö kukwei niekä kädeka nämene Ana abokänbiti kä namanina 84, ye Jehovakwe mikani Jesús rabai Kristo o Mesías käbämikani ye mike gare (Luc. 2:25-38).

14. ¿Jehovakwe kukwe meden meden kwin mikani nemen bare María kräke?

14 ¿María käkwe Jesús ngübabare kwin yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke? Jän. Ñodre, María dre dre nuainbare aune dre dre niebare ye Jehovakwe tikamanabare Bibliabätä. Jesukwe kukwe driebare kä komä biti ötare te ye ngwane, María ñaka dikakabare ben. Niara muko krütani yebätä ja mikaninte kwe Nazaret raba ruin nie. Aisete, kukwe kwin namani bare nitre mada okwäbiti ye erere niarakwe ñaka tuani. Akwa Jesús murie ketani ye ngwane niara nämäne yete siba (Juan 19:26). Ne madakäre, Pentecostés kä 33 ye känenkri niara nämäne nitre ja tötikaka Jesukwe ben Jerusalén ye ngwane üai deme namanibiti (Hech. 1:13, 14). Niara dianinkä nitre mada ja tötikaka Jesukwe yebe gwaire raba ruin nie. Ye erere ngwane, niara dianinkä nünankäre kärekäre kä kwinbiti Jesube. ¡Niarakwe Ngöbö mikani täte metre ye köböire kukwe kwin krubäte namani kwe!

JEHOVAKWE MONSO KWE KANI NGÄBITI

15. Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, ¿Jehová nämäne kain ngäbiti ye bämikani ño kwe ie?

15 Nitre ji ngwanka kukwebätä o gobrantre käkwe Jesús käikitadrekä ye ñan ai känänbare kwe. Ñakare aune Jehovakwe niara käikitadrekä ye känänbare kwe. Ngöbö nämäne Jesús kain ngäbiti ye niebare bämä jire kwe kä kwinbiti yekwe Jesús dimikani krubäte. Ñö Jordán yete niara ngökani ñöte ye ngwane, Jehovakwe kukwe ne niebare: “Ni ne abra ti Ngobo tikwe. Niara tare kri tikwe. Niara käi nuäre kri tibtä” (Mat. 3:17). Ngöbökwe kukwe niebare ye Jesús aune Juan Bautista  aibe ie kukwe juruabare. Jesús murie ketadre ye käi namanina kwati näre ye ngwane, nitre apóstol nimä yei Ngöbö kukwei juruabare krörö: “Ni ne abko ti Odei tare kri tikwe. Niara käi nuäre krübäte tibtä, aisete niara kukwei nua munkwe” (Mat. 17:5). Mrä mada, Jesús murie ketadre ye känenkri Jehová kukwe juruabareta ie kä kwinbiti (Juan 12:28).

¿Jehovakwe Monso kwe kani ngäbiti ño ye tä dre driere nie? (Párrafo 15 nemen 17 mikadre ñärärä).

16, 17. ¿Jehovakwe Jesús mikani ño ütiäte jai?

16 Kukwe ngwarbe niedi Jesubätä ye köböite murie ketai ye nämäne gare ie. Akwa yebiti ta, Ngöbö töi rabadre bare ye ribebare kwe orasionte Ngöböi (Mat. 26:39, 42). “Kä ngwani nüke kwe jai ja tare nikakäre kribätä, ñaka ja gaibare kwe” aune nitre kä nebätä käkwe kadre ngäbiti ye ñan ai känänbare kwe, ñakare aune Rünkwe kadre ngäbiti ye känänbare kwe (Heb. 12:2TNM). ¿Jehová nämäne niara kain ngäbiti ye bämikani ño kwe ie?

17 Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, niara nämäne ütiäte kä kwinbiti Rünbe ye erere rabadreta ie tö namani ye niebare kwe (Juan 17:5). Akwa niara mikadre “bäri ütiäte” ie tö namani ye ñaka niebare kwe. Akwa yebiti ta, ¿Jehovakwe dre nuainbare kräke? Jehovakwe niara mikani ütiäte jai. Ngöbökwe niara ganinkröta aune “mikani bäri ütiäte”. Ne madakäre, ni mada ie jondron bian ñaka jire ye namani kwe: ye abokän niara namani ni üaire ñaka krüte ye erere (Filip. 2:9; 1 Tim. 6:16). * ¡Niarakwe Ngöbö mikani täte metre ye köböire kukwe ütiäte krubäte namani kwe!

18. ¿Dre käkwe ni dimikai Jehovakwe ni kadre ngäbiti ye känene?

18 ¿Dre käkwe ni dimikai Jehovakwe ni kadre ngäbiti ye känene? Käre Jehovata ni niara mikaka täte metre ye kain ngäbiti aune tä kukwe kwin mike nemen bare ni kräke ni ñaka ngübare erere ye nikwe ngwandre törö jai. Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ño ni kräke ja känenkäre ye nikwe bämikadre ja töite. Nengwane nitre töi käme köböite nita ja tuin kukwe kri ben, akwa niaratre gate köböra ye käre nikwe ngwandre törö jai (1 Juan 2:17TNM). Jehová, ni Rün ni tarekä ye töi kwin aune dre dre kwin nita nuainne bätä nita niara tarere ye ñaka käi kwitekä jabiti (Heb. 6:10TNM). Erametre, niarakwe ni kai ngäbiti, ye abokän kä nengwane ni ñaka bämike jire ja töite.

^ párr. 17 Kukwe kwin ye Jesús ñaka nämäne ngübare abokän namani kwe, ñobätä ñan aune Escrituras Hebreas yekänti ni üaire ñaka krüte yebätä blita ñaka.