Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ni abokän Jehovakwe

Ni abokän Jehovakwe

“Juta tä Ngöbö Jehová mike täte yebätä kätä juto, niarakwe juta ye dianinkä ja kräke” (SAL. 33:12).

KANTIKO: 40, 50

1. ¿Ñobätä ni raba niere jondron jökrä ye Jehovakwe? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

“KÄ KUINTA aune kä tibien bätä jondron jökrä” ye Jehovakwe (Deut. 10:14; Apoc. 4:11). Aune niarakwe ni kä tibienbätä sribebare, yebätä ni abokän niarakwe arato (Sal. 100:3). Akwa, kä nikanina kwati krubäte ta yete, Jehovakwe nitre ruäre aibe dianinanka ne kwe rabadre juta jeñe kwe.

2. ¿Jehovakwe nire nire dianinkä jeñe ja kräke nieta Bibliakwe?

2 Ñodre, Salmo 135 yekänti nieta, nitre Israel kirabe Ngöbö mikaka täte metre ye Ngöbökwe dianinkä “jeñe ja kräke” (Sal. 135:4). Ne madakäre, Oseas niebare nitre ruäre ñaka israelita ye rabai juta Jehovakwe arato (Os. 2:23). Ngöbö jatani nitre ñaka judío denkä rabakäre reire Jesube kä kwinbiti ye ngwane, kukwe niebare Oseakwe ye namani bare (Hech. 10:45; Rom. 9:23-26). Nitre dianinkä üai deme yebiti ye kädekata “juta deme” aune juta “jen” Jehovakwe (1 Ped. 2:9, 10). Aune nitre kristiano mada Ngöbö mikaka täte metre kä nengwane, tä tö ngwen nüna Kä tibienbätä ie, ye Ngöböta mike tuin jai “juta” kwe aune juta “dianinkä” kwe ja kräke ye kwrere (Is. 65:22).

3. a) ¿Kä nengwane nire nire tä ja kete bäri kwin Jehovabe? b) ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

3 Kä nengwane, nitre “oveja braibe” ie nüna kä kwinbiti käbämikata  aune nitre “obeja mda mda” ie nüna Kä tibienbätä käbämikata ye jökrä tä “nüne ki kwatibe teri” ye kwrere, abokän tä Jehová mike täte keteitibe (Luc. 12:32TNM; Juan 10:16). Ngöbökwe ni dianinkä jeñe ja kräke yebätä ni tö debe biain krubäte ie. Niarakwe ni dianinkä ja kräke ye ütiäte, yebätä nita debe bien ie ye ni raba bämike kukwe keta kabrebiti, ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

NIKWE JA DIANINKÄ MENTO JEHOVÁ KRÄKE

4. a) ¿Nita ja kete Jehovabe yebätä nita debe bien ie ye ni raba bämike kukwe medenbiti? b) ¿Jesukwe kukwe ye erere nuainbare ño?

4 Nita debe bien Jehovai ye bämikakäre nikwe ja töi mikadre kwatibe ja denkä mento niara kräke. Nita ja ngökö ñöte ye ngwane, nita mike gare metre nitre mada okwäkänti ni abokän Jehovakwe aune ni töita kwatibe niara mikabätä täte (Heb. 12:9). Jesús ja ngökani ñöte ye ngwane, kukwe ye erere nuainbare kwe, ñobätä ñan aune kukwe ne erere niebare kwe Rün ie raba ruin nie: “Ngöbö tikwe, mä tö dre nuain erere tita nuainne, ye tä kä mike juto tibätä” (Sal. 40:7, 8). Niara därebare ye ngwane, nämäne siba juta dianinkä Jehovakwe yete, akwa ja dianinkä mento kwe Ngöbö mikakäre täte.

5, 6. a) Jesukwe ja ngökani ñöte ye ngwane, ¿ja namani ruin ño Jehovai? b) Nita ja denkä mento Jehová kräke ye ngwane, jata nemen ruin ño ie ye mä raba bämike keteiti.

5 Jesukwe ja ngökani ñöte ye ngwane, ¿ja namani ruin ño Jehovai? Biblia tä niere: “Jesu ngökani ñöte, jataninta ñöte käin angwane, kä käin se namani tuen ñäkänintbe ie angwane, Ngöbö Üai jatani ütü bä kwrere timonkwäre, nükani mate Jesubti, namani tuen ie. Ye btäräbe ni kukwei jarabare kä käinbti, käkwe niebare: ‘Ni ne abra ti Ngobo tikwe. Niara tare kri tikwe. Niara käi nuäre kri tibtä’” (Mat. 3:16, 17). Jesús nämänena Jehovakwe. Akwa töi namani kwatibe niara aibe mikabätä täte ye käi namani juto krubätebätä. Ye erere arato, nita ja denkä mento Jehová kräke ye käita nemen juto krubätebätä aune kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke (Sal. 149:4).

6 Nita ja denkä mento Jehová kräke ye ngwane, jata nemen ruin ño ie ye kukwe bämikata keteiti tä mike gare nie ye ani mike gare jai. Ni iti käkwe kriblü keta kabre bä nuäre nökadre jubäre jai ye ani bämike ja töite. Batibe, ngängän chi käkwe kriblü ye ötadre aune biandre ie. Kriblü ye jökrä niarakwe, akwa ngängän chi yekwe niara tare ye bämikakäre kriblü biandre kwe ie ye käi rabadre jutobätä. Kriblü biandre ie ye rabadre tuin bäri bä nuäre ie raba ruin nie. Ye erere arato, nita ja töi mike ja denkä mento Jehová aibe kräke ye ngwane, kätä nemen juto krubätebätä (Éx. 34:14).

7. ¿Ni Jehová mikaka täte metre ye tuin ño Jehovai ye Malaquías tä mike nüke gare ño nie?

7 (Ñäkädre Malaquías 3:16 yebätä). * Nire nire jämi ja denkä mento Ngöbö kräke aune jämi ja ngökö ñöte ye rabadre töbike kukwe ütiäte yebätä. Erametre nita kite nikwite ni meyebätä ye ngwane, ni abokän Jehovakwe. Akwa, niara ye Rei nikwe rabadre gare nie aune yebätä nikwe ja diandrekä mento niara kräke bätä nikwe niara mikadre täte ye käita nemen juto krubätebätä (Prov. 23:15). Nitre tä sribire ja töi kwinbiti Jehová kräke ye gare ie aune tä kä tike “tärä nitre ngwankäre törö jai” yebätä.

8, 9. ¿“Tärä nitre ngwankäre törö jai” yebätä nire nire kä tä tikani yei Jehovata dre ribere nuaindre?

8 Ni kä tädre tikani Jehovai “tärä nitre  ngwankäre törö jai” yebätä ye tä mike gare, nikwe kukwe ruäre nuaindre. Malaquías niebare, nikwe Ngöbö jürä ngwandre jabätä aune niara kä yebätä nikwe töbikadretari. Nikwe dre o nire mikai ngöböre jai Jehová täte ye ngwane, niarakwe ni kä ye diainkä tärä kwe ja nire kräke yebätä (Éx. 32:33; Sal. 69:28).

9 Ye medenbätä, nikwe ja diandrekä mento Jehová kräke ye bämikakäre, nikwe ja ngökadre ñöte aune nikwe niara mikai täte ye ñan aibe nikwe käbämikadre ie. Ñakare aune, nikwe ja mikadre Jehovakri aune sribidre kräke ye abokän nita mantre jetebe niara mike täte ye nikwe bämikadre ie nita ja ngwen ño yebiti (1 Ped. 4:1, 2). Ñan ñobätä aune, nita ja denkä mento Ngöbö kräke aune ja ngökö ñöte ye nuainta batibe aune ye tärä niken ta.

NI ÑAKA JA NGWEN NITRE KÄ NEBÄTÄ YE ERERE

10. ¿Ni Jehová mikaka täte aune nitre ñaka Jehová mike täte ye ñobätä ñaka ja erebe?

10 Kukwe ja tötikara käne yekänti nikwe kukwe mikaba gare jai Caín, Salomón aune nitre israelita yebätä. Niaratre ye jökrä nämäne ja bien Ngöbö mike täte, akwa ñaka Ngöbö aibe mikani täte kwetre. Nitre ñaka kukwe kwin nuainbare ye tä mike gare metre, ni Jehovakwe ye rabadre ja mike bökän kukwe metre yekri aune rabadre kukwe käme ye tuenmetre (Rom. 12:9). “Tärä nitre ngwankäre törö jai” kädekaninte Malaquiakwe ye bitikäre, Jehovakwe blitabare “ni kukwe kwin nuainkä aune ni kukwe käme nuainkä, ni Ngöbö mikaka täte aune ni ñaka Ngöbö mike täte” yebätä (Mal. 3:18).

11. ¿Nikwe ja dianinkä mento Jehová aibe kräke ye ñobätä rabadre gare nitre madai?

11 Jehovakwe ni dianinkä ja mikakäre täte yebätä nita debe bien ie ye bämikakäre, nita nirien kukwe ja üairebiti ye rabadre gare nitre madai arato (1 Tim. 4:15; Mat. 5:16). Nikwe ngwandretari jai: “¿Tita ja brukwä tätebiti ja ngwen metre Jehovai ye tuin nitre madai? ¿Ti testiko Jehovakwe ye tita bämike nitre madai?”. Ni dianinkä Jehovakwe ja kräke ye nikwe ñaka niedre nitre madai ngwane, Jehová raba nemen ulire krubäte (Sal. 119:46; ñäkädre Marcos 8:38 yebätä).

¿Nita nüne ño yebiti nita bämike metre ni abokän testiko Jehovakwe? (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä).

12, 13. ¿Ñobätä nitre Testiko ruäre ye ñaka nüke gare ni Jehová mikaka täte ye kwrere?

 12 Nitre Testiko ruäre tätre ja ngwen nitre “kä nebtä” ye erere aune ye köböite niaratre ñaka nüke gare nitre ñaka Ngöbö mike täte ye ngätäite (1 Cor. 2:12). Nitre tä ja ngwen ye erere ye tö dre dre ie ja kräke ye aibe jiebiti töita (Efes. 2:3). Ñodre, mäträta bä kabre nibätä, akwa nitre ruäre täbe ja ngwäkite aune ja ükete ñaka kwin. Tätre dän dime krubäte aune nginimo kite jabätä aune tätre niken gätäbätä ye ngwane tätre ye erere ja ngwäkite arato. Mada abokän tätre ja dokwä mike aune ja dokwä sökö nitre ñaka Ngöbö mike täte ye erere (1 Tim. 2:9, 10). Ye köböite, tätre nitre madabe jakänti ye ngwane, ñaka tätre nüke gare nitre ñaka Ngöbö mike täte ye ngätäite (Sant. 4:4).

13 Nitre Testiko ruäre töita nitre kä nebätä erere ye jämi tuenmetre ye tätre bämike kukwe mada nuainta kwetre yebiti. Ñodre, tätre niken fiestabätä ye ngwane, tätre bailare aune ñaka ja ngwen ni kristiano ye erere. Tätre ja üai mike aune kukwe ñaka kwin ni kukwebätä kräke ye tike Internet käi yete. Ja mikani ngite kwetre yebätä mäträ jämi bätätre konkrekasionte raba ruin nie, akwa nitre tä ja di ngwen ja ngwankäre kwin ye kräke niaratre ñaka raba nemen ja ketamuko kwin (ñäkädre 1 Pedro 2:11, 12 yebätä).

Nire nire ñaka tä ja mike metre Jehovakri yei nikwe ñaka ja tuanemetre töi kwitadre

14. ¿Nita ja kete Jehovabe ye kriemikakäre nikwe dre nuaindre?

14 “Ja mika gure bati bati bätäkä ngwarbe [...]. Erere arato, jändrän tä nebe tuen kuin ni okwäye [...] amne, nita jändrän bkäne amne nita dre dre nuene, yebtä nita bike kri” ye jiebiti nitre kä nebätä tä ni töi mike mantre jetebe (1 Juan 2:16). Akwa, ni abokän Jehovakwe yebätä tä kukwe ne niere nie, “jändrän jökrä Ngöbö rüere, [...] amne, kukwe kämekäme kä nebtä, ye nikwe ñan nuendre mda, akwa nikwe töbikadre kuin ja käne. Erere arato, nikwe ja töi mikadre kwatibe nünakäre deme Ngöbökrä kä ne ngwane” (Tito 2:12). Nita drebätä blite, nita mröre aune tomana ñain ye ngwane nita dre nuainne, nita dän ño kite jabätä, ja ükete ño aune sribire ño yebiti ni raba mike gare nitre madai nikwe ja dianinkä mento Jehová aibe kräke (ñäkädre 1 Corintios 10:31, 32 yebätä).

 NITA JA TARERE METRE KWÄRIKWÄRI

15. ¿Ñobätä ni tädre käre jäme ja mräkätre ben aune nikwe niaratre taredre?

15 Nita ja mräkätre o ja ngwaitre mike tuin ño jai yebiti nita bämike nita ja kete Jehovabe yebätä nita debe bien ie. Niaratre ye Jehovakwe arato. Nikwe jankunu kukwe ye ngwain törö jai ngwane, käre ni täi jäme niaratre ben aune nikwe niaratre taredi (1 Tes. 5:15). Jesukwe niebare nitre nänkä jiebiti ie: “Munkwe ja taredre kwärikwäri tita niere munye, ne kwrere munkwe ja taredre ne ngwane, mun abko ja töitikaka tibe ye rabadi gare ni jökräye” (Juan 13:35).

16. ¿Jehová töita ño ni niara mikaka täte kräke yebätä Kukwe biani Moisés ie ye tä dre driere nie?

16 Nikwe ja töi mikadre ño ja kräke konkrekasionte ye rükadre gare nie yekäre, ani kukwe meden nuain nämäne kirabe yebätä blite. Jondron nämäne templo Jehovakwe yete ye dianinkä Ngöbö metre ye aibe mikakäre täte. Jondron ye ngübadre ño abokän mika nämäne gare kwin Kukwe biani Moisés ie yebätä aune yete nie nämäne nirekwe ñaka mikadre täte ye murie ketadre (Núm. 1:50, 51). Jondron nämäne Ngöbö mikakäre täte ye Jehová nämäne ngübarebiti kwin, yebätä nire nire ja dianinkä mento niara kräke aune tä ja ngwen metre ie ye niarakwe kriemikai arato. Bati niebare kwe juta kwe ie: “Nire tä kise mike munbätä ye tä kise krien ti okwäte” (Zac. 2:8).

17. ¿Jehová tä dre dre mike ñärärä?

17 Malaquías tä niere, ni Jehová mikaka täte tä ja kete ño jabe ye Jehová tä mike ñärärä aune kukwe nuin ye ütiäte krubäte (Mal. 3:16). Erametre, “ni jen Ngöbökwe erere gare jökrä Ngöböye” (2 Tim. 2:19). Nita dre niere aune dre nuainne yebätä niara töita krubäte (Heb. 4:13). Ni ñaka tä ja töi mike kwin ja mräkätre kräke ye ngwane, Jehová tä mike ñärärä. Akwa nita ngite juen ta jabiti kwärikwäri, nita ja kain ngäbiti kwin, nita ja töi mike mantiame ja kräke kwärikwäri aune nita ja töi mike kwin ja kräke ye niarata mike ñärärä arato abokän rabadre gare metre nie (Heb. 13:16; 1 Ped. 4:8, 9).

“JEHOVAKWE ÑAKA JUTA KWE YE TUAINMETRE KAIBE”

18. ¿Nita juta Jehovakwe yete abokän ütiäte ni kräke ye nita bämike ño?

18 Nita juta Jehovakwe yete abokän ütiäte ni kräke ye ni tö bämikai ie. Nikwe ja dianinkä mento Jehová kräke ye kukwe bäri kwin nikwe diani nuaindre jai. Nita nüne “nitre moto kämekäme amne diän diän ngätäite”, akwa ‘kukwe ñan kwandre jire ni mada madaye ni kitakrä ngise’ yekäre, nikwe ja ngübadrebiti aune ni rabadre ‘kä trä Ngöbökwe mike tuare nitre kä nebätä’ ie (Filip. 2:15). Nita kukwe blo ye tuenmetre täte (Sant. 4:7). Aune nita ja mräkätre bätä ja ngwaitre tarere aune mike ütiäte jai, ñan ñobätä aune niaratre ye Jehovakwe arato ye gare nie (Rom. 12:10).

19. ¿Ni Jehovakwe ye kräke tä kukwe kwin mike nemen bare ño?

19 Biblia tä kukwe ne käbämike nie: “Jehovakwe ñaka juta kwe ye tuainmetre kaibe” (Sal. 94:14). Dre dre rabadre bare nibätä, akwa Ngöböta kukwe käbämike nie ye metre. Ni krütadre, akwa Ngöbö raba ni tarere jankunu (Rom. 8:38, 39). “Nita nüne ye abko nita nüne ni Dänkien kräke. Erere arato, ni krütadre angwane, ni krütadre ni Dänkien kräke, [...] aisete nita nire ya, ni krütadre ya, akwa ni Dänkienta ni bkäne” (Rom. 14:8). Nitre ja ketamuko Jehovakwe ja ngwanka metre ie krütanina ye jökrä niarakwe gaikröta ye ni tö tuai nemen bare (Mat. 22:32). Kä nengwane Jehovata kukwe kwin keta kabre mike nemen bare ni kräke arato. Biblia tä niere: “Juta tä Ngöbö Jehová mike täte yebätä kätä juto, niarakwe juta ye dianinkä ja kräke” (Sal. 33:12).

^ párr. 7 Malaquías 3:16: “Kä ye ngwane nitre nämene Jehová jürä ngwen jabätä ye namani blite jabe kwärikwäri, itire itire namani blite ja ketamuko kwetre yebe aune Jehová namani niaratre kukwe nuin kwin jankunu. Aune tärä nitre ngwankäre törö jai yebätä kukwe tikabare niara okwäbiti nitre nämene Jehová jürä ngwen jabätä kräke aune nitre nämene töbiketari niara kä yebätä kräke”.