Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ñobätä nikwe ‘Jehová käikitadrekä’?

¿Ñobätä nikwe ‘Jehová käikitadrekä’?

“¡Munkwe Jehová käikitaka! [...] ¡niara käikitadrekä ye kwin krubäte!” (SAL. 147: 1).

KANTIKO: 9, 152

1-3. a) ¿Salmo 147 ye tikani ñongwane raba ruin nie? b) Nita ja tötike Salmo 147 yebätä ngwane, ¿dre raba nemen gare nie?

NITRE tä kukwe kwin nuainne o töita kwin ye ni jökrä bäsi tä käikitekä. Akwa, nikwe Jehová käikitadrekä bäri. Jondron sribebare kwe yebiti niara dite krubäte tä nemen gare nie aune Monso kwe juani kwe murie ketadre ni ütiäre yebiti ni tarebare krubäte kwe bämikani kwe yebätä nikwe käikitadrekä.

2 Ni Salmo 147 tikaka ye tö nämene ja brukwä tätebiti Jehová käikitaikä. Ne madakäre, nitre mada nübaibare kwe Jehová käikitekä jabe (ñäkädre Salmo 147:1, 7, 12 yebätä). *

3 Nirekwe Salmo ye tikani ñaka gare nie, akwa Jehovakwe nitre israelita dianinkä juta Babilonia yekänti aune jänikaninta kwe Jerusalén ye ngwane nünanbare kwe raba ruin nie (Sal. 147:2). Erametre, Jehovakwe juta kwe mikani niara miketa täte kä jeñe  kwetre yekänti, yebätä ni kukwe tikaka yekwe Jehová käikitaninkä. Akwa kukwe madabätä käikitaninkä kwe arato. ¿Ye kukwe meden meden? ¿Aune ñobätä nikwe ‘Jehová käikitadrekä’? (Sal. 104:35; 147:1).

JEHOVATA “NITRE BRUKWÄ NÖTANINTE MIKETA KWIN”

4. Rey Ciro käkwe nitre israelita mikani kwäre ye ngwane, ¿ja namani ruin ño ietre aune ñobätä?

4 Nitre israelita nämene Babilonia yei ja namani ruin ño ye ani bämike ja töite. Nitre Babilonia namani niaratre mike ja gaire aune namanintre niere ietre: “Canción Sionkwe ye kantaire nunye”. Akwa niaratre ñaka tö namani kantai, ñan ñobätä aune juta Jerusalén käi nämene juto bätätre ye ganinte (Sal. 137:1-3, 6). Niaratre brukwä nämene nötaninte aune töi mikadreta jäme ye ribe nämene kwetre jai. Akwa Jehovakwe käbämikani ye erere, Ciro rey Persia käkwe juta Babilonia diani jai aune niaratre mikani kwäre kwe. Niebare kwe Jehovabätä: “Niarakwe ti kädekani ju sribekäre ja kräke Jerusalén”. Aune niebare kwe arato: “Nitre jökrä juta kwe yete tädre mun ngätäite, yebe Jehová Ngöbö munkwe tädre aune mun rika mintukwäre” (2 Crón. 36:23). Erametre kukwe yekwe nitre israelita nämene Babilonia ye töi mikaninta jäme.

5. Salmo 147:3 tä niere ye erere, ¿Jehovata ja di yebiti dre nuainne?

5 Jehovakwe ñaka juta Israel ye aibe töi mikaninta jäme, ñakare aune nitre israelita ye itire itire töi mikaninta jäme kwe. Ye erere tä nuainne kä nengwane. Salmista niebare, Ngöböta “nitre brukwä nötaninte ye miketa kwin; aune tä dänkwä mike niaratre träinbiti” (Sal. 147:3). Nita bren o nita ulire ye ngwane, Jehová tö ni töi mikaita jäme aune tö ni mikaita kwin yei nikwe tö ngwandre (Sal. 34:18; Is. 57:15). Niara tä ja di bien nie aune tä ni mike töbätä ja tuakäre kukwe jökrä ben (Sant. 1:5).

6. ¿Salmo 147:4 ye tä dre driere nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

6 Salmista nikrabare kä kwinbiti aune niebare kwe, Jehovata “muke kwäbe ye täine” aune “tä jökrä kädeke kädekata ño ye ererebätä” (Sal. 147:4). Salmista ie muke nämene tuin, akwa nämene kwäbe ye ñaka nämene gare ie. Kä nengwane nitre ja tötikaka krikri yei muke ye raba tuin bäri kwati krubäte. Ñodre, galaxia yete muke tä millón kwati krubäte aune galaxia tä kwati krubäte kä kwinbiti ruin ietre. Akwa kwäbe ye niaratre ñaka raba täine metre. Ni ni Sribekä ye aibe raba täine aune tä muke jökrä ye kädeke. Ye tä mike gare, muke kwatire kwatire ye ütiäte niara kräke (1 Cor. 15:41). ¿Ye tä dre driere nie? Tä driere nie, muke kwatire kwatire ye tä medente kä jökrä ngwane ye gare Ngöböi, ye erere arato nita medente, ja ruin ño nie aune ni itire itire tä dre ribere jai kä jökrä ngwane ye gare metre ie arato.

7, 8. a) ¿Dre nüke gare nibätä Jehovai? b) ¿Jehová tä ni töi mike nüke gare jai ye kukwe meden tä bämike?

7 Kukwe meden meden ben nita ja tuin ye gare Jehovai aune di tärä ni dimikakäre (ñäkädre Salmo 147:5 yebätä). * Ruäre ngwane, kukwe kri krubäte tä ni kisete yebätä ni ñaka raba kä ngwen nüke jai raba nemen ruin nie. Akwa ni ñaka raba jondron jökrä nuainne kaibe ye gare Ngöböi aune “ni abokän dobro ye törö ie” (Sal. 103:14). Ni ngite yebätä, kukwe arabebiti nita ja mike ngite bä kabre. Erametre, nikwe dre niebare, dre käme tä nüke ni töite aune ruäre ngwane nita bätä ngwen ni madabätä yebätä jata nemen ruin ngite nie.  Kukwe ye erere ñaka Jehová töite akwa tä ni töi mike nüke gare jai.

8 Jehovakwe ja di yebiti ni dimikanina ruäre ngwane ja tuin kukwe kri yebe raba ruin nie (Is. 41:10, 13). Kyoko, prekursora iti yebätä ani töbike. Niara juani kukwe driere juta madate ye ngwane, namani ulire krubäte. Töi nämene nüke gare Jehovai, ¿ye ñokänti nükani gare ie? Konkrekasion känti Kyoko nükani yete ja mräkätre kwati nämene niara töi mike nüke gare jai. Jehová nämene kukwe ne niere ie namani ruin ie: “Mä tare tikwe, akwa ñan mä prekursora ye aibebätä, ñakare aune mä ti ngängän aune mäkwe ja dianinkä ti kräke yebätä. Mä Testiko tikwe ye kä mikadre juto mäbätä ie ti tö”. Jehová “ie kukwe gare krubäte abokän mika ñaka raba gare täte”, ¿ye bämikanina ño kwe mäi?

NITA DRE DRE RIBERE JAI YE JEHOVATA BIEN NIE

9, 10. ¿Jehovata dre bien käne nie? Mä raba mike gare keteiti.

9 Ruäre ngwane mrö ñaka nikwe ye raba ni mike töbike raba ruin nie. Akwa, Jehovakwe Kä tibien sribebare ne kwe mrö rabadre te ni jökrä kräke aune “cuervo ngäbä tä mrö ribere jai” ye kräke arato, Salmo 147:8, 9 tä niere ye erere (ñäkädrebätä). * Jehová tä nukwä ye buke, yebätä nita dre dre ribere jai ye biandi kwe nie arato yei nikwe tö ngwandre (Sal. 37:25).

10 Jehovata kukwe ja üaire bien nie ye bäri ütiäte. Tä kä jäme “ñaka raba nüke gare ni jökrä ie” ye bien nie (Filip. 4:6, 7). Kä 2011 yete juta Japón yekänti mren niabare jate ye ngwane, Jehovakwe Mutsuo aune muko kwe dimikani ño ye tuani kwetre. Niaratre ngitiani ju dokwäte kwin, akwa jondron nämene kwetre ye jökrä bäsi nikani ngwarbe kän. Ju yete piso ketebukäre yekänti cuarto kwati nämene känti kä nämene iko aune tibo krubäte köbö yete deu yete namanintre. Dekä, tärä känänbare kwetre ja di mikakäre kukwe ja üairebiti. Tärä Anuario de los testigos de Jehová 2006 ye aibe kwani ietre. Subtítulo “Los tsunamis más mortíferos de la historia” ye Mutsuo mikani ñärärä bengwairebe. Kä 2004 yete, juta mrente kädekata Sumatra yekänti dobo kri mata nükani abokän köböite mren niabare krubäte jate yebätä blita nämene yete. Kukwe namani bare yebätä Mutsuo aune muko kwe ñäkäbare muare kwärä. Niaratre nämene ja di ribere ye ngwane, ja mräkätre namani dän aune mrö ngwena ietre yebiti Ngöbö nämene niaratre tarere aune dimike namani ruin ietre. Akwa Nitre Sukursal Jie Ngwanka namani konkrekasion kwetre tuinbiti yekwe niaratre dimikani bäri. Mutsuo tä niere: “Jehová nämä nun ken nun ngübare rababa ruin tie. Nun dimikaba krubäte kwe”. Ngöböta kukwe ja üaire ye bien käne nie biti nita dre dre mada ribere jai ye tä bien nie.

¿JEHOVATA NI DIMIKE YE KÖBÖIRE DRE DRE KWIN RABA NEMEN NIKWE?

11. ¿Jehovakwe ni dimikadre yekäre nikwe dre nuaindre?

11 Jehová tä käre juto biare ‘nitre töi jäme mikakäre nüketa krö’ (Sal. 147:6a). Akwa ¿niarakwe ni dimikadre yekäre nikwe dre nuaindre? Nikwe ja ketadre kwin ben. Akwa yekäre, nikwe ja töi mikadre jäme (Sof. 2:3). Kukwe ñaka kwin nuainta aune nitre tä ja tare nike ye Jehovakwe mikadreta kwin yei ni töi jäme tä tö ngwen. Jehová tä nitre töi ye erere kain ngäbiti.

12, 13. ¿Ngöbökwe ni dimikadre yekäre nikwe ñaka dre nuaindre? b) ¿Jehovakwe ni kadre ngäbiti yekäre nikwe dre nuaindre?

 12 Ne madakäre, Ngöböta “nitre töi käme mike niken tibien” (Sal. 147:6b). Kukwe ye tare krubäte. Jehovakwe ni taredre yekäre, kukwe meden tuin käme ie ye kräke nikwe ja brukwä mikadre (Sal. 97:10). Ñodre, ni nemen kämekäme jabe ye kräke nikwe ja brukwä mikadre. Ye abokän ni üai butiere ye nikwe ñaka tuadre ne kwe nikwe ñaka kukwe käme ye nuaindre (Sal. 119:37; Mat. 5:28). Ñaka rabai nuäre ni kräke, akwa ye ütiäte krubäte, ñan ñobätä aune ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke.

13 Nikwe kukwe blo ganaindre yekäre, nikwe ja di kärädre Jehovai. Nikwe “mädä dite krubäte” känändre ja mikakäre kwäre aune “ni ngüre” ie nikwe tö ngwandre ye ñaka tuin kwin ie. Ye tä mike gare, nikwe tö ngwain jai o nitre madai ye ngwane Jehovakwe ñaka ni kain ngäbiti (Sal. 147:10). Yebätä nikwe ja di ribedre niarai. Nita ja di kärere bä kabre Jehovai ye käre tä kukwe nuin. Salmo 147:11 tä niere: “Nitre tä Jehová jürä ngwen jabätä aune nitre tä tö ngwen niara ni tarekä metre ie ye käi jutobätä”. Aisete, niarakwe ni tare, yebätä ni dimikai jankunu kwe ñaka kukwe blo nuainne yei nikwe tö ngwandre.

14. ¿Dre nämene salmista dimike krubäte?

14 Kukwe rabai ni kisete ye ngwane, Jehovakwe ni dimikai ye tä mike gare metre nie. Nitre israelita rükadreta Jerusalén yebätä salmista nämene töbike ye ngwane, kukwe ne niebare kwe Jehovabätä: “Niara tä hierro jukwebätä mäi tä jutate ye mike dite; niara tä monsotre mäkwe tä mä ngätäite ye kräke kukwe kwin mike nemen bare. Niara tä kä mike jäme mä käite” (Sal. 147:13, 14). Ngöbökwe jukwe mikai dite Jerusalén yebiti ni niara mikaka täte kriemikakäre nämene gare salmista ie yekwe dimikani.

Nita ja tare nike krubäte ye ngwane, ¿Ngöbö Kukwei tä ni dimike ño? (Párrafo 15 nemen 17 mikadre ñärärä).

15-17. ¿Ja raba nemen ruin ño nie, akwa Jehová tä ni dimike ño Kukwe kwe yebiti? b) Jehová tä ni dimike ño “jötrö ngwarbe” Kukwe kwe yebiti mä raba mike gare keteiti.

15 Kukwe tare krubäte raba nemen ni kisete abokän raba ni mike ulire krubäte. Akwa Jehová raba ni mike töbätä. Salmista niebare, Ngöböta “kukwe nieta kwe ye bien kä tibienbätä; kukwe kwe ye tä nemen gare jötrö ngwarbe”. Niebare kwe arato, “tä nieve mike näkäin lana ye kwrere”, “tä nieve münü ye metekä ngübrün ye kwrere” aune “tä nieve münü ye mike näkäin” tibien. Biti salmista ngwanintari: “¿Käi tibo krubäte yebätä nire raba kä ngwen nüke jai?”. Aune niebare kwe arato, Jehovata “kukwe kwe ye bien aune tä ngütie” (Sal. 147:15-18). Ye tä mike gare, Ngöbö aibe raba nieve aune nieve münü ketebätä, kukwe jökrä gare ie bätä raba kukwe jökrä nuainne yebätä raba ni dimike kukwe tare ye jökräbätä.

16 Kä nengwane Jehová tä ni jie ngwen Biblia yebiti. Aune “kukwe kwe ye tä nemen gare jötrö ngwarbe”, ñan ñobätä aune nita kukwe ja üaire ribere jai ja jie ngwankäre ye ngwane, tä bien nie. Biblia, tärä aune täräkwata sribeta “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” yekwe, JW Broadcasting, jw.org, nitre umbre ji ngwanka aune ja mräkätre mada tä ni dimike ye köböire dre dre kwin tä nemen nikwe yebätä nikwe töbikadre (Mat. 24:45TNM). Jehová tä ni jie ngwen “jötrö ngwarbe”, ¿ñan ererea?

17 Ngöbö Kukwei Simone dimikani krubäte. Niara ñaka ütiäte aune Ngöbökwe ñaka kai ngäbiti nämene ruin ie. Nämene  di nekä, akwa käre nämene ja di ribere Jehovai. Arato ja di ngwani kwe ja tötike jankunu Bibliabätä. Niara tä niere: “Kukwe jökräbätä Jehovakwe ti dimikanina aune ti jie ngwanina ruin tie”. Ye tä niara dimike töbike bäri kwin.

18. ¿Ñobätä Ngöbökwe kukwe kwin biani mäi aune ñobätä mä rabadre ‘Jehová käikitekä’?

18 Ngöbökwe nitre israelita aibe dianinkä “kukwe kwe”, “kukwe biani kwe aune kukwe ükaninte kwe” mikakäre gare ietre, yebätä kukwe kwin nämene kwetre ye nämene gare salmista ie (ñäkädre Salmo 147:19, 20 yebätä). * Jehovakwe ni aibe dianinkä niara kä mikakäre gare, yebätä kukwe kwin tä nikwe arato. Ngöbö gare nie aune niara Kukwei tä ni jie ngwen. Kukwe ye jökräbätä, ni raba nemen ja ketamuko kwe. Aisete nita debe bien krubäte ie. Ni Salmo 147 tikaka ye erere, kukwe keta kabrebätä ni raba ‘Jehová käikitekä’ aune ni raba nitre mada nübaire ye erere nuainne arato.

^ párr. 2 Salmo 147:1, 7, 12: “¡Munkwe Jehová käikitaka! Nikwe Ngöbö nikwe käikitadrekä cansionbiti ye kwin krubäte; ¡niara käikitadrekä ye kwin krubäte!... Munkwe kanta Jehovai debe biankäre ie; munkwe arpa yebiti kanta Ngöbö nikwe ye käikitakakäre,... Jerusalén, munkwe Jehová käikitaka. Sión, munkwe Ngöbö munkwe ye käikitaka”.

^ párr. 7 Salmo 147:5: “Ni Däkien ye kri aune dite krubäte; niara ie kukwe gare krubäte abokän mika ñaka raba gare täte”.

^ párr. 9 Salmo 147:8, 9: “Niara tä muta mike jübenkä kä kwinbiti, Niara tä ñü mike näkäin kä tibienbiti, Niara tä mikä mike nirien ngutuäbätä. Niara tä mrö bien jondron nire ie, cuervo ngäbä tä mrö ribere jai yei tä bien”.

^ párr. 18 Salmo 147:19, 20: “Niara tä kukwe kwe mike gare Jacob ie, kukwe biani kwe aune kukwe ükaninte kwe ye tä mike gare Israel ie. Niara jämi kukwe ye erere nuainne juta mada kräke; kukwe ükaninte kwe ye ñaka gare juta mada ie. ¡Munkwe Jehová käikitaka!”.