Känändre nekänti

Indice yete känändre

‘Nire nire tä ja muaire ben munkwe ja muaidre’

‘Nire nire tä ja muaire ben munkwe ja muaidre’

“Kä ngwen nuäre jabätä kwärikwäri munkwe, angwane ja grä mike kwärikwäri munkwe” (1 TES. 5:11NGT).

KANTIKO: 53, 28

1, 2. ¿Ñobätä ni tö blitai nitre kän mräkä tare kwe krütani ye töi mikadreta ño jäme yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

SUSI niebare: “Monso nunkwe krütaba ye bitikäre, kä rikaba bäsi kwati ta yete nun rababa ulire krubäte”. Aune ja mräkä iti tä niere, muko kwe krütani drekebe ngwarbe ye ngwane “namani tare krubäte ie”. Kukwe tare ye erere tä nakainkä nitre kwati krubätebätä. Ni Ngöbö mikaka täte ye kwati krubäte ñaka tö namani mräkätre tare kwe ye tuai krüte Armagedón känenkri raba ruin nunye. Mä o ni gare mäi kän mräkä o ja ketamuko kwe krütanina ngwane, mätä kukwe ne ngwentari jai raba ruin nunye: “¿Dre nuain raba nitre ye erere dimikakäre?”.

2 Kätä niken ta yete kukwe ye jökräbätä ni töita nementa jäme nieta ni madakwe ye ni tärä kukwe nuin raba ruin nie. Akwa, ¿ye erere tä nemen bare käre? Meri kukwebätä kän muko krütani käkwe niebare: “Kätä nemente mäi yete mätä dre nuainne ye köböire mä töita nementa jäme niedre ye bäri metre raba ruin tie”. Nita nemen ulire ye abokän ni ngrabare tä nemen bren ye kwrere: nikwe töi kwinbiti kräkäi mikai ngwane, bätärekä bätärekä jataita  räre. Akwa, ¿nikwe dre nuaindre nitre kän mräkä tare kwe krütani tä ulire krubäte ye töi mikakäreta jäme?

JEHOVÁ YE ‘NGÖBÖ NI TÖI MIKAKA JÄME’

3, 4. Ni mräkä tare nikwe tä krüte nikän ye ngwane tä nemen tare krubäte nie ye nüke gare Jehovai, ¿ye ñokänti gare metre nie?

3 Erametre, Jehová, ni Rün ni mikaka tuin bobre jai ye köböire metrere ni töi raba nementa jäme (ñäkädre 2 Corintios 1:3, 4 yebätä). * Ni mada ie ja ruin ño ye nüke gare bäri kwin niara ie. Ngöböta kukwe ne niere ni niara mikaka täte yei: “Ti ara tä mun töi miketa jäme” (Is. 51:12; Sal. 119:50, 52, 76).

4 Ni ‘Rün ni mikaka tuin bobre krubäte’ jai yekän nitre tare kwe ye krütanina arato, ñodre: Abrahán, Isaac, Jacob, Moisés aune rei David (Núm. 12:6-8; Mat. 22:31, 32, TNM; Hech. 13:22). Ngöbö tö niena niaratre mikaita nire nieta Bibliakwe (Job 14:14, 15). Kä ye ngwane, niaratre yebätä kä rabai juto aune ñaka rabai bren jire. Jesús murie ketani ño ye Jehovakwe tuani arato ye nikwe ngwandre törö jai. Monso kwe ye ‘nämene tare krubäte’ kwe (Prov. 8:22, 30). Jesús murie ketani ye namani tare krubäte Jehovai ye ni raba bämike ja töite (Juan 5:20; 10:17).

5, 6. ¿Jehová tä ni töi miketa ño jäme?

5 Jehovakwe ni dimikai yei nikwe tö ngwandre kwatibe. Aisete ja ruin ño nie ye nikwe mikadre gare jökrä ie. Ja ruin ño nie ye nüke gare niarai aune tä ni töi miketa jäme gare nie ye tä ni dimike. Akwa, ¿tä nuainne ño?

6 Tä nuainne ‘üai deme ni töi mikaka jäme’ yebiti (Hech. 9:31TNM). Ni “Rün kä käinbti” käkwe üai deme kwe biandi ja töi kwinbiti nitre tä ‘kärere’ ie yei, käbämikani Jesukwe (Luc. 11:13). Susi kädrite párrafo kena yebätä ye tä niere: “Jehovakwe nun töi mikadreta jäme ye nunkwe ribeba bä kabre ie. Aune Ngöbö nämä nun töi aune nun brukwä miketa jäme rababa ruin nunye” (ñäkädre Filipenses 4:6, 7 yebätä).

JA RUIN ÑO NIE YE NÜKE GARE JESÚS IE ARATO

7, 8. ¿Jesukwe ni töi mikaita jäme ye ñobätä nikwe tö ngwandre ie?

7 Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane, dre nuainbare kwe aune dre niebare kwe yebiti Jehovakwe ni tare, ja ruin ño nie ye nüke gare ie aune ni mike tuin bobre jai ye bämikani kwe (Juan 5:19). Ngöbökwe Jesús juani Kä tibienbätä “nitre brukwä nötaninte” aune “nitre jökrä tä ulire” ye töi mikakäreta jäme (Is. 61:1, 2; Luc. 4:17-21TNM). Jesús nämene nitre mike tuin bobre krubäte jai, nitre nämene ja tare nike ye töi nämene ño nämene nüke gare ie aune töi nämene krubäte niaratre dimikabätä ye nükani gare kwin nitre ie (Heb. 2:17TNM).

8 Niara nämene bati ye ngwane, erametre mräkätre aune nitre ja ketamuko kwe krütani ye tuani kwe. Josekwe Jesús ngübabare krütani ye ngwane, kä nämene 20 näre Jesubiti raba ruin nunye. * José krütani ye namani tare krubäte Jesús ni tarekä ie aune meye bätä etebatre aune ngwaitre ie arato ye nikwe bämikadre ja töite.

9. Lázaro krütani ye ngwane ja namani ruin ño nitre mada ie ye nükani gare Jesús ie, ¿ye bämikani ño kwe?

9 Jesús nämene kukwe driere ye ngwane,  nitre ie ja nämene ruin ño ye nämene nüke gare kwin ie. Ñodre, Lázaro ja ketamuko tare kwe krütani ye ngwane, niarakwe gaikröta ye nämene gare ie. Akwa yebiti ta, María aune Marta ie namani tare krubäte jutuabare ie yebätä muabare kwe arato (Juan 11:33-36).

10. Nita ja tare nike ye ngwane, ¿Jesús täbe nemen ulire ye ñobätä gare metre nie?

10 ¿Jesús kukwe nuainbare kirabe ye tä ni dimike ño kä nengwane? Biblia tä niere: “Jesukristo abko nämanena jändrin, ara tä mtare amne ara tädi kärekäre” (Heb. 13:8). Niara ye ‘Ni mikaka nüne’ aune nita nemen ño ulire ye gare ie. Yebätä, “nire nire nuateta” ye niara raba dimike (Hech. 3:15; Heb. 2:10, 18). Aisete nita ja tare nike ye ngwane, täbe nemen ulire ye tädre gare metre nie. Nita ja tare nike ye ngwane, niara tä ni töi mike nüke gare jai aune tä ni töi mike jäme “kätä nüke ye näre te” (ñäkädre Hebreos 4:15, 16 yebätä). *

‘NGÖBÖ KUKWEI TÄ KÄ MIKE NUÄRE NIBÄTÄ’

11. ¿Texto meden tä mä töi miketa bäri jäme?

11 Lázaro krütani namani tare krubäte Jesuye mikata gare ye ñan aibe raba ni dimike, ñakare aune texto mada Bibliabätä ye raba ni töi miketa jäme arato. Aune ye ñaka tä ni töi mike niä, ñan ñobätä aune “kukwe jökrä tikani kore Ngöbö Kukweibtä, ye abko tikani ni töi tikakrä amne [...] nikwe nünandrekä dite käre amne tä kä mike nuäre nibtä, ye köböire ni rabadre tödeke kärekäre Ngöböbti” (Rom. 15:4). ¿Mä mräkä krütanina mäkän? Ye erere ngwane, texto ne raba mä töi miketa jäme:

  • “Jehová tä nitre brukwä nötaninte ye ken; aune nitre di ñakare ye niarata mike kwäre” (Sal. 34:18, 19).

  • “Töbika nämä nemen ti nike krubäte ye ngwane, mäkwe ti dimikaba aune mäkwe ti töi mikabata jäme” (Sal. 94:19).

  • “Ni Dänkien Jesukristo btä Ngöbö ni Rün nikwe käkwe ni tarebare amne jändrän kuin nuenbare ni kräke ja moto kuinbti kwetre, käkwe kä mikani nuäre nibtä kärekäre [...]. Niaratre ara käkwe mun mika ruen dite munye amne mun die mika” (2 Tes. 2:16, 17). *

NITRE KONKREKASIONTE RABA NI TÖI MIKETA JÄME

12. ¿Ni raba nitre mada töi miketa ño jäme?

12 Nire nire kän mräkä krütani ye töi raba nementa jäme konkrekasionte arato (ñäkädre 1 Tesalonicenses 5:11 yebätä). * ¿Nitre “nemen ulire” ye ni raba dimike ño aune töi miketa ño jäme? (Prov. 17:22). Kä tärä ‘rabakäre kwekebe aune blitakäre’ ye nikwe ngwandre törö jai (Ecl. 3:7). Dalene kän muko krütani tä niere: “Nitre tä ulire yei ja ruin ño aune dreta niaratre töite ye niaratre tö mikai gare. Yebätä nikwe niaratre kukwe nuadre kwin ye bäri ütiäte”. Junia, abokän ngwai ja murie ketani ye tä niere arato: “Nire kän mräkä tä krüte yei ja ruin ño ye ñaka raba nemen gare kwin nie akwa ja ruin ño ietre ye ni mikai nüke gare jai ye bäri ütiäte”.

13. ¿Nikwe dre ngwandre törö jai?

13 Ne madakäre, ni ñaka tä nemen ulire ja erebe aune ni ñaka tä kukwe mike gare ja erebe ye nikwe ngwandre törö jai. Ruäre ngwane,  nireta ulire yei ja ruin ño ye niara aibe ie gare aune ñaka raba nemen nuäre kräke niekäre ni madai. Yebätä Biblia tä niere: “Ni brukwä tä ulire ye gare ni aibe ie aune ni mada ñaka raba kä ngwen juto jabätä nibe” (Prov. 14:10). Aune nireta ulire yei ja ruin ño niedre kwe, akwa törbadre dre niei ye ñaka raba nüke gare nitre madai.

14. ¿Ni raba dre nuainne mada nitre mada töi mikakäreta jäme?

14 Yebätä, nikwe dre niedre nire tä ulire yei ye ñaka raba nemen gare nie. Akwa, “nitre töbätä tidrä ye abokän tä ni miketa kwin” nieta Bibliabätä (Prov. 12:18). Nitre kristiano kwati ie kukwe kwin tä kwen täräkwata Cuando muere un ser querido yebätä nitre mada töi mikakäreta jäme. * Akwa, bäri kwin nikwe kukwe ne nuaindre: “Nire nire tä [...] ja müaire abko ben munkwe ja müaidre” (Rom. 12:15). Gaby kän muko krütani tä niere: “Tita ja muaire yebiti ja ruin ño tie ye tita mike gare. Yebätä nitre ja ketamuko tikwe tä ja muaire tibe ye ngwane ti töita nementa jäme. Kukwe tare ye näire, ja ñaka tä nemen ruin kaibe tie”.

15. Ñaka rabadre nuäre ni kräke blitakäre ngwärere ni madabe ngwane, ¿ni raba dre nuainne niaratre ye töi mikakäreta jäme? (Recuadro “ Nikwe dre niedre nitre mada töi mikakäreta jäme” ye mikadre ñärärä arato).

15 Ñaka rabadre nuäre ni kräke blitakäre ngwärere ni madabe ngwane, ni raba kukwe tike ie tarjeta, correo, celular o tärä yebiti töi mikakäreta jäme. Ni raba texto ni töi mikakäre jäme ye keteiti tike ie, kukwe kwin tike ie mräkä kwe krütani yebätä o kukwe kwin namani bare abokän törö nie ye tike ie. Junia tä niere: “Kukwe kwin tikata tie o ja eteba iti tä ti nübaire rabakäre jakänti ben ye tä ti dimike krubäte. Kukwe ye kwrerebiti nitre mada tä ti tarere aune tä ti ngübare ye tä nüke törö tie”.

16. ¿Kukwe meden mada ni raba nuainne nitre töi mikakäreta jäme?

 16 Orasion nuainta bökän ye raba nitre tä ulire dimike. Aisete nikwe oradre niaratre kräke aune nikwe oradre bentre ye kwin krubäte. Ñaka raba nemen nuäre ni kräke orakäre. Ñan ñobätä aune ni raba muen o ni kukwe raba nemen grükekä. Dalene kädrite párrafo 12 yekänti tä niere: “Ruäre ngwane ja etebantre tä nüke ti känti ti töi mikakäreta jäme ye ngwane, niaratre raba orare ti kräke o ñakare ye tita ngwentari ietre. Niaratre tä orasion kömike ye ngwane, ñaka tä nemen nuäre kräketre blitakäre. Akwa bätärekä bätärekä kukweta kite ruin kwin tie aune orasion kwin nuainta kwetre. Niaratre tä tödeke kwatibe, tä ti tarere aune töita tibätä ye tä ti mike tödeke bäri”.

NIKWE JANKUNU JA MRÄKÄTRE TÖI MIKADRETA JÄME

17-19. ¿Ñobätä ni rabadre jankunu ja mräkätre töi miketa jäme?

17 Ni ñaka ja erebe, yebätä nitre ruäre tä nemen ulire kä kwati krubäte te akwa nitre mada abokän kä braibe te. Yebätä, nikwe ñaka ja töi mikadre niaratre dimike ja ketamuko aune mräkätre kwati tä ben ye aibe ngwane. Ñakare aune sö rikadre kabre ta aune nitre mada ñaka rabadrera dimike, akwa nikwe dimikadre jankunu. Proverbios 17:17 tä niere: “Ja ketamuko erametre tätre ja tarere kä jökrä ngwane aune kukwe tare tä nakainkä ngwane tätre nemen ja eteba ye erere”. Nikwe ja di ngwandre nitre töi mikakäreta jäme, tädre ribere jai ye ererebätä (ñäkädre 1 Tesalonicenses 3:7 yebätä). *

18 Ni raba nementa ulire ye nikwe ngwandre törö jai. Ni ja mäkäninte ni mukobe, canción ruäre, üai, jondron nuain nämene nikwe ben o jondron rä aune jondron ngö o kä medente ni nämene ben köböi rükadreta törö nie yebätä ni raba nementa ulire. Nire kän muko krütani ye kräke ñaka raba nemen nuäre nänkäre kaibe gätä kri aune Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yebätä. Ja mräkä iti tä niere: “Tikwe ja mäkäteba ti muko ben ye köböi rükaita ngwane, ti rabai ulire krubäte tikwe nütüba aune ye erere rababa bare. Akwa ye ngwane ja mräkätre aune nitre ja ketamuko tikwe käkwe ja ükakröba tibe ne kwe ti ñaka tädre kaibe”.

19 Köbö ütiäte ye ñan aibe ngwane nitre tä ja di ribere ye nikwe ngwandre törö jai. Junia tä niere: “Nikwe ja mäkäninte ni muko ben ye köböi jämi nüketa, ye känenkri ni mada ni dimikadre aune tädre ja ngätäite nibe ye raba ni dimike krubäte. Köbö ye erere ütiäte krubäte aune tä ni töi miketa jäme”. Erametre, ni ñaka raba nitre tä ulire o namani kaibe ye töi miketa täte jäme. Akwa ni raba kukwe keta kabre nuainne niaratre töi mikakäreta jäme (1 Juan 3:18). Gaby tä niere: “Nitre umbre ji ngwanka yekwe ti dimikaba aune ñaka ti tuametreba kaibe yebätä tita debe bien krubäte Jehovai. Niaratre ye köböire kä jökrä ngwane Jehová nämä ti dimike rababa ruin tie”.

20. ¿Jehovata kukwe käbämike ye ñobätä tä ni täi miketa jäme?

20 “Nitre jökrä tä dobote ngwanta törö jai” rükaita nire ye ngwane, Ngöbö ni töi mikaka jäme yekwe kukwe tare tä nemen bare nibätä diainkä kärekäre gare nie ye tä ni töi miketa jäme (Juan 5:28, 29TNM). Ngöbökwe “gata ye ñaikä kärekäre” aune “nitre jökrä okwä ñöi sökaite ngwärebätä” kwe ye tä käbämike (Is. 25:8). Kukwe ye rabai bare ngwane, ‘nire nire tä ja muaire’ yebe ñaka ja muaidi, ñakare aune “nire nire btä käta nuäre” yebe nitre nünain Kä tibienbätä kä ngwain nuäre jabätä (Rom. 12:15).

^ párr. 3 2 Corintios 1:3, 4, (TNM): “Ni Däkien Jesukristo Ngöböi aune Rün ye käikitadrekä, ni Rün yei ni tuin bobre krubäte aune Ngöbö ye tä ni töi mike jäme, tä ni töi mike jäme kukwe jökräbätä, ne kwe nikwe nitre mada töi mikadre jäme kukwe jökräbätä, Ngöbökwe ni töi mikani jäme ye köböire”.

^ párr. 8 Kä nämene 12 Jesubiti ye ngwane José nämene nire mikata gare Bibliabätä. Akwa Jesukwe kena ñö kwitani vinore aune jondron mada ñan tuabare nuainbare kwe ja känenkäre mikata gare yekänti José kädekate ñaka. Jesús nämene metani kribätä ye ngwane, apóstol Juan käkwe meye kwe María ngübadre ribebare kwe ie. José tädre nire akräke ñaka rabadre kukwe ye ribere nuaindre apóstol Juan ie (Juan 19:26, 27).

^ párr. 10 Hebreos 4:15, 16, (TNM): “Ñan ñobätä aune sacerdote bäri kri ñaka ni mike tuin bobre jai ngite nikwe yebätä ye ñaka nikwe, ñakare aune iti tä nikwe ye nuaninte ni erere kukwe jökräbätä, akwa ñaka ngite. Ye medenbätä, ani nökrö kürä kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye kokwäre töi bökänbiti, ne kwe ni mikadre tuin bobre jai aune kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye nikwe känändre ni dimikakäre kätä nüke ye näre te”.

^ párr. 11 Texto mada käkwe ja mräkätre kwati töi mikanina jäme ye abokän Salmo 20:1, 2; 31:7; 38:8, 9, 15; 55:22; 121:1, 2; Isaías 57:15; 66:13; Filipenses 4:13TNM aune 1 Pedro 5:7.

^ párr. 12 1 Tesalonicenses 5:11, (NGT): “Ne medenbätä kä ngwen nuäre jabätä kwärikwäri munkwe, angwane ja grä mike kwärikwäri munkwe; ño munta nuainne, ye kwrere”.

^ párr. 14 Jesús supo consolar a sus amigos”, nieta La Atalaya 1 noviembre 2010 yebätä mikadre ñärärä arato.

^ párr. 17 1 Tesalonicenses 3:7, (TNM): “Ye medenbätä, ja mräkätre, kukwe jökräbätä nunta ja tare nike aune kukwe kri tä nun kisete, akwa munta ja ngwen metre ye köböire nun töita jäme”.