Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehová köböire mäkwe dre dre nuaindre ye rabadre bare kwin mäi

Jehová köböire mäkwe dre dre nuaindre ye rabadre bare kwin mäi

“Mäkwe Jehová käi ngwan juto krubäte jabätä aune mä brukwä tö dre dre ie ye biain kwe mäi” (SAL. 37:4).

KANTIKO: 11, 140

1. a) ¿Monsotre töbikadre drebätä ja känenkäre? b) ¿Ñobätä ñaka kä jürä ngwandre kwetre jabätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

MONSOTRE, ni jämi niken kä madakänti ye känenkri kukwe ükadrete jai ye gare metre munye. Ja nire nikwe ye abokän nita ja mike juto nänkäre ye kwrere, ni tä bati ye ngwane nikwe dre nuaindre yebätä töbikadre. Ebokänä kukwe ükadrete nuainkäre jai ye ñaka nuäre. Meri bati testiko Jehovakwe kädekata Heather tä niere: “Ja nire tikwe yebiti tikwe dre nuaindi ye jürätä nemen tibätä”. Ja ruin ye erere mäi angwane Jehovata dre niere ne ngwen törö jai: “Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä, ñobätä ñan aune tita mäbe. Mäkwe ñaka ja töibika, ñobätä ñan aune ti Ngöbö mäkwe. Tikwe mä mikai dite. Jän, tikwe mä dimikai. Erametre ti küde ruinkri kukwe metre nuainkäre yebiti tikwe mä ketaite dime” (Is. 41:10).

2. ¿Jehová tö mä tuai nüne kä jutobiti ye ñokänti gare mäi?

2 Jehovata mä nübaire kukwe ükete kwin jai nuainkäre (Ecl. 12:1; Mat. 6:20). Niara tö mä tuai nüne kä jutobiti. Jondron sribebare kwin kwe ye mätä tuin, kukwe nuin, aune jondron bänä nuin, yebiti raba nüke gare mäi. Niara tä ni ngübare aune nikwe nünandre ño bäri kwin ye tä driere nie yebätä mäkwe töbika arato. Nire tä niara kukwei kite tibien yei tä dre niere ye mike ñärärä: “Jondron tuin käme tie abokän mun[ta] [...]  nuainne jankunu”. Tä niere arato: “¡Mike ñärärä! Nitre ti mikaka täte yebätä kä rabai juto, akwa mun abokän rabai jakaire. ¡Mike ñärärä! Nitre ti mikaka täte käkwe kä ngwain juto jabätä brukwäta kwin yebätä” (Is. 65:12-14). Nita kukwe kwin den nuaindre jai ye ngwane nita Jehová käikitekä (Prov. 27:11).

¿KUKWE MEDEN MEDEN MIKADRE NUAINDRE MÄKWE JAI ABOKÄN RABA KÄ MIKE JUTO MÄBÄTÄ?

3. ¿Mäkwe kukwe meden mikadre nuaindre jai ie Jehová tö?

3 ¿Mäkwe kukwe meden mikadre nuaindre jai ie Jehová tö? Töbike kukwe nebätä. Niarakwe jondron nire sribebare ne kwe tädre kä jutobiti mröre, ñö ñain aune ngäbä rabadre. Akwa ni abokän sribebare kwe ne kwe kukwe mada käkwe kä mikadre juto nibätä, ñodre, niara rabadre gare nie aune nikwe mikadre täte metre (Sal. 128:1; Mat. 5:3). Biblia tä mike gare niara ye “Ngöbö ni tarekä kri” aune “Ngöbö kä juto bökänkä” bätä ni kä tibienbätä sribebare kwe “ja kwrere” (2 Cor. 13:11; 1 Tim. 1:11TNM; Gén. 1:27, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Mäkwe ja ngwandi Ngöbö erere angwane kätäi juto mäbätä. Niara Kukwei tä niere: “Nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä” (Hech. 20:35). ¿Kukwe nieta ne erere mäkwe nuainbarera? Kukwe ye erere tärä nemen bare. Ye medenbätä, mä töita dre nuainbätä yebiti mäkwe bämikai Jehová aune nitre mada ye tare mäkwe (ñäkädre Mateo 22:36-39 yebätä). *

4, 5. ¿Ñobätä kä nämene juto Jesubätä?

4 Jesukristo kukwe kwin bämikani mä käne. Niara nämene chi ye ngwane nämene ja denkä aune kä ngwen juto jabätä. Ngöbö Kukwei tä niere erere, kä tärä “kötakäre” aune “bailakäre” (Ecl. 3:4). Akwa Jesús nämene ñäke Ngöbö Kuweibätä arato aune ye köböire ja ketabare kwin kwe Rünbe. Kä nämene 12 niarabiti ye ngwane, nitre dirikä templote niara “kukwei nuaka nuaka ñan töi namani krütare kukweibtä” (Luc. 2:42, 46, 47).

5 Jesús namanina ünä ye ngwane kä nämene jutobätä, ñan ñobätä aune Ngöbö töi nämene ño ye erere nämene nuainne. Ñodre, kukwe “kuin mikakäre gare ni bobre bobreye” aune “ni ie kä tuen ñakare abko ie kä rabadre tuenta” sribi ye nuaindre kwe ie Rün tö namani (Luc. 4:18). Ja nämene nemen ruin ño Jesús ie ye Salmo 40:8 tä mike gare: “Mä tö dre nuain, tita nuainne ye tä kä mike juto tibätä”. Niara tö nämene kukwe driei Rün kä kwinbätä yebätä nitre ie (ñäkädre Lucas 10:21 yebätä). Bati, Ngöbö mikadre ño täte ye driebare kwe meri iti ie. Ye bitikäre, nitre ja tötikaka yei niebare kwe: “Ngöbö ti juanka tö dreye tikrä amne sribi ye abko tikwe mikadre bare täte jökrä, ye abko mrö kwrere tikrä” (Juan 4:31-34). Niarakwe Ngöbö aune ni mada tarebare ye kämikani jutobätä. Ye erere mäkwe nuaindi ngwane, kä rabai juto mäbätä arato.

6. Mä töita dre dre nuainbätä mäkwe mikadre gare nitre kristiano niena ünä kukwe ja üairebiti ie, ¿ye ñobätä kwin?

6 Nitre kristiano kwati krubäte nämene bati ye ngwane ja mikani kwetre prekursor aune yekwe kä mikani juto bätätre. Mä töita dre dre nuainbätä ye mä raba mike gare niaratre ruäre ie. Proverbios 15:22 tä niere ni töita dre nuainbätä ye nita mike gare ni madai ye köböire kukwe kwin tä nemen bare. Mäkwe sribidi köbö täte Ngöbö kräke ye köböire kukwe rabai gare mäi yekwe mä dimikai käre ye ja mräkätre niena ünä kukwe ja üairebiti käkwe mikai gare mäi. Jesús nämene kä kwinbätä ye ngwane kukwe namani gare krubäte ie Rün kwe yebätä. Akwa niara nämene jankunu ja tötike nämene kukwe driere Kä tibienbätä ye ngwane. Ñodre, niara nämene kukwe driere ye nämene mate nitre brukwäte ye nämene kä mike jutobätä aune kukwe tare ben niara ja tuani ye ngwane ja ngwani metre kwe yekwe kä mikani jutobätä arato (ñäkädre Isaías 50:4 yebätä; * Heb. 5:8; 12:2TNM). ¿Sribidre köbö täte Ngöbö kräke ye raba kä mike ño juto mäbätä? Ani mike gare jai.

 NI MADA MIKADRE JA TÖTIKAKA YE ÑOBÄTÄ TÄ KÄ MIKE JUTO NIBÄTÄ

7. ¿Ñobätä monsotre kwati krubäte töta nemen nitre mada mikai ja tötikaka?

7 Ni kristiano rabadre niken aune nitre mike ja tötike kukwe metre yebätä niebare Jesukwe (Mat. 28:19, 20). Mä tö sribi ye nuain ngwane, kä rabai juto mäbätä aune mäkwe Ngöbö mikai ütiäte jai. Akwa, ja tötikakäre sribi ruäre nuainkäre kätä niken raire ta ye erere, sribi ye rabadre gare kwin mäi yekäre mätä kä ribere jai. Ja mräkä kädekata Timothy nämene monsore ye ngwane sribi prekursor kömikani kwe, niara dre niebare bitinkä ye mike ñärärä: “Ti töta nemen sribidi köbö täte Jehová kräke, ñan ñobätä aune yebiti niara tare tikwe ye tita bämike ie. Kenanbe, ni mada tötikadre Bibliabätä ye ñaka kwanba tie. Akwa ja känenkäre ti rikaba kä madakänti, kä yekänti sö jämi niken krati ta ye ngwane ti rababara nitre ruäre tötike Bibliabätä. Nitre ja tötikaka ye iti jataba nemen gätäbätä Ju Ja Ükarakrö yete. Biti ti janama sö krobu Kwela nitre Brare Kaibe tötikakäre Bibliabätä * yebätä aune ti juanba kä madakänti. Yete tikwe nitre nibokä tötikaba Bibliabätä. Kä jutobiti ti töta nemen kukwe metre ye driei nitre ie, ñan ñobätä aune üai deme ye tä niaratre töi kwite ño bätärekä bätärekä ye tita tuin” (1 Tes. 2:19).

8. ¿Kukwe driekäre bäri nitre madai monsotre ruäre käkwe dre nuainbarera?

8 Monsotre ruäre ja kitanina blite kukwe madabiti. Ñodre, ja mräkä nünanka América ngwitärikri kädekata Jacob kukwe tikani: “Kä nämä kwä kükü tibiti ye ngwane, nitre ja tötikaka kwelate tibe ye nämä blite kukwe Vietnam yebiti. Ti törbaba blitai Jehovabätä bentre yebätä kä rikaba braibe ta ngwane ti rababa ja kite blite niaratre kukwei yebiti. Täräkwata Ni Mikaka Mokre kukwe inglere aune vietnamita yebiti ti nämä mike ñärärä köböire blita rababa gare tie. Arato ti rababa ja kete ja mräkätre nämä konkrekasion vietnamita nünanka ti ken yebe. Kä rababa 18 tibiti ye ngwane ti ja mikaba prekursor. Ja känenkäre, ti janama Kwela nitre Brare Kaibe tötikakäre Bibliabätä yebätä. Nitre Vietnam tätre ja ükökrö braibe yebe tita ja ükökrö ti abokän prekursor aune ti aibe tä ni umbrere konkrekasionte aune kwela ye ti dimikani sribi ye nuainne. Nitre Vietnam kwati krubäte töita nemen ñan krütare tita blite kwin niaratre kukweibiti yebätä. Niaratre tä ti nübaire ja gwirete aune bä kabre tita ja tötika Bibliabätä ye kömike bentre. Niaratre ruäre ja ngökanina ñöte” (Hechos 2:7, 8 mikadre ñärärä).

9. ¿Nitre mada mikadre ja tötikaka ye tä dre driere mäi?

9 Nitre mada mikadre ja tötikaka ye köböire kukwe raba nemen gare krubäte mäi. Ñodre, mäkwe sribidi kwin, blitai kwin nitre madabe, kä jürä ñaka rabai mäbätä aune mäkwe töbikai kwin blitakäre (Prov. 21:5; 2 Tim. 2:24). Akwa sribi yekwe kä mikai juto mäbätä, ñobätä ñan aune mätä kukwe mike era jai ye tä nemen gare bäri kwin Bibliabätä mäi. Ne madakäre, mäkwe sribidi gwairebe Jehovabe (1 Cor. 3:9).

10. Nita nüne yekänti nitre ñaka tö kukwe kwin ye kukwe nuai, ¿akwa ñobätä kä raba nemen juto mäbätä sribi ye nuainkäre?

10 ¿Mätä nüne yekänti nitre ñaka tö kukwe kwin ye kukwe nuain? Akwa yebiti ta nitre mada mikadre ja tötikaka ye mä raba nuainne kä jutobiti. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune ni jökrä konkrekasionte tä sribire gwairebe ne kwe nitre brukwä kwin ye kwandre nie. Ni itibe tö kukwe metre mikai gare jai kwandre ja mräkä o ja ngwai itibe ie, akwa ni jökrä tä ja di ngwen nitre känene aune ye tä kä mike juto ni jökräbätä. Ñodre, ja mräkä kädekata Brandon biti kä nikani kwä ökän ta prekursor nuainbätä, akwa nitre jökrä bäsi ñaka tö nämene kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kukwe nuai. Niara tä niere: “Ti töta nemen kukwe kwin ye driei, ñan ñobätä aune Jehová tä ye ribere nie. Ti gediankaba kwelate ye bätäräbe tikwe sribi prekursor kömikaba. Ti töta nemen monsotre konkrekasionte töi mikai sribire bäri Ngöbö kräke aune tuai nirien kukwe ja üairebiti. Kwela nitre Brare Kaibe tötikakäre Bibliabätä yebätä ti janama ye bitikäre ti juanba kä madakänti sribi prekursor nuainne. Erametre ti jämi nitre dimike nemen ja ngökö ñöte, akwa ja mräkätre aune ja ngwaitre mada abokän  käkwe nuainbarera. Tikwe ja töi mikani sribire köbö täte Ngöbö kräke aune nitre mada mike ja tötikaka siba yebätä kätä juto tibätä” (Ecl. 11:6).

SRIBI MADA KÖBÖ TÄTE NGÖBÖ KRÄKE RABA NEMEN MÄ KISETE

11. ¿Monsotre kwati krubäte tätre sribi meden mada nuainne?

11 Mä raba kukwe keta kabre nuainne sribikäre köbö täte Jehová kräke. Ñodre, monsotre kwati krubäte tä niken ja töi jeñebiti sribire Ju Ja Ükarakrö yebätä. Ju Ja Ükarakrö sribedre mrä mrä ribeta bäri. Sribi deme ye nuaindre yebiti Ngöbö käikitakata aune ye raba kä mike juto mäbätä. Sribi mada keta kabre Ngöbökwe nuainta ye kwrere, kä yekänti nita nemen keteitibe ja mräkätre ben ye tä kä mike nuäre nibätä. Ju sribedre Ngöbö mikakäre täte ye raba kukwe keta kabre mike gare mäi, mä raba ja kriemike ño, sribire bäri kwin, aune nitre sribi jie ngwanka yebe sribire gwaire.

Nire nire tä ja mike sribikäre köbö täte Ngöbö kräke yekwe kukwe kwin keta kabre tä nemen. (Párrafo 11 nemen 13 mikadre ñärärä).

12. ¿Mäkwe sribi prekursor nuaindre angwane mä raba dre mada nuainne?

12 Ja mräkä kädekata Kevin tä niere: “Ti nämä chi ye ngwane ti töi nämä ja känenkäre sribibätä köbö täte Jehová kräke. Kä rababa 19 tibiti ye ngwane tikwe sribi prekursor kömikaba. Tikwe sribidre ja ngübakäre, yebätä ti nämä sribire köbö ruäre te ja mräkä iti ben ju sribebätä. Tikwe ja kitaba ju ükete, ventana aune jukwe ükete. Ye bitikäre, kä rikaba kubu ta tibiti Ju Ja Ükarakrö sribebätä aune ju ja mräkätrekwe ükatebätä, ñan ñobätä aune murie dite käkwe ju juani ngwarbe. Sudáfrica yete nitre ribe nämä Ju Ja Ükarakrö sribekäre rababa gare tie ye ngwane, tikwe täräkwata tikaba sribikäre aune ti nübaiba sribire. África yete tita sribire Ju Ja Ükarakrö yebätä, tä nemen bare tie aune biti tita niken Ju Ja Ükarakrö mada sribere. Nun sribikä Ju Ja Ükarakrö yebätä ye ni ja mräkäre kwrere. Nunta nüne keteitibe, nunta ja tötike Bibliabätä gwairebe aune nunta sribire ja ñäte. Arato, ti töta nemen kukwe driei ja mräkätre nünanka kä yekänti ben. Ti nämä chi ye ngwane, tikwe kukwe mikaba nuaindre jai ye tä kämike juto tibätä”.

13. ¿Ñobätä kätä juto monsotre sribikä Betelte yebätä?

13 Ja mräkätre kwati krubäte ja töi mikani prekursor  nuainne ye nengwane tä Betelte. Sribidre Betel ye tä kämike juto nibätä, ñan ñobätä aune sribi jökrä nuainta yete ye nuainta Jehová kräke. Ne madakäre, ja mräkätre sribikä Betel ye tä sribire ne kwe mrö ja üaire rabadre ni jökrä kwe. Ja mräkä kädekata Dustin sribikä Betel tä niere: “Kä nämä kwä ökän tibiti angwane tikwe ja töi mikaba sribire köbö täte Ngöbö kräke. Ti gediankaba kwelate ye ngwane tikwe sribi prekursor kömikaba. Kä rikaba kwati biti ötare ta ye ngwane ti nübaiba Betelte. Nete tikwe ja kitaba sribire maquina tärä imprimikäre aune computadora yebätä. Sribi Ngöbökwe nuainta ño käbiti tibien ye mikata gare Betelte ye tä mate kwin tibätä. Tita nete ye käita juto tibätä, ñan ñobätä aune sribi nuainta nunkwe nete yebiti nunta nitre dimike ja kete Jehovabe”.

¿MÄKWE DRE MIKAI NUAINDRE JAI JA KÄNENKÄRE?

14. ¿Mä raba ja mike ño juto sribikäre köbö täte Ngöbö kräke?

14 ¿Mä raba ja mike ño juto sribikäre köbö täte Ngöbö kräke? Käne, mä raba ja töi mike kukwe ja üaire yebätä. Yekwe mä dimikai sribire kwin Jehová kräke. Aisete, mäkwe ja tötika mantre jetebe Kukwe Ngöbökwe yebätä, mäkwe töbikatari kukwe nieta kwe yebätä aune mäkwe ja di ngwan blite gätäte mätä tödeke ye bämikakäre. Mätä kwelate ye ngwane, mä raba ja kite kukwe driekäre bäri kwin. Mä ja töi mika nitre mada dimikabätä, mäkwe kukwe ngwantari bökän ietre aune dre niedre kwetre ye mäkwe kukwe nua kwin. Arato mä raba ja töi jeñebiti sribire ñodre, kä bätete aune Ju Ja Ükarakrö ükete. Nire nire töi bobre aune tö nitre mada dimikabätä ye Jehovata mike sribire (ñäkädre Salmo 110:3 yebätä; * Hech. 6:1-3). Apóstol Pablo Timoteo nübaibare sribi misionero nuainne, ñan ñobätä aune nitre “namani blite kuin” Timoteobätä (Hech. 16:1-5).

15. ¿Mä raba ja mike ño juto ne kwe sribi kwandre mäi ja ngübakäre?

15 Ja mräkätre aune ja ngwaitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke, ye tätre sribi ribere jai ja ngübakäre arato (Hech. 18: 2, 3). Mä raba ja töi mike ja tötike sribi ruäre nuainkäre ne kwe mäkwe sribidre köbö ruäre aibe te. Mä raba sribi meden nuainne ye mä raba ngwentari nitre prekursor mada o ni ni tuabitikä konkrekasionte yei. Aune Biblia tä niere ye erere, “mätä dre nuainne ye mäkwe mika gare Jehovai aune mäkwe dre nuain ye rabai bare kwin mäi” (Prov. 16:3; 20:18).

16. Mä tä bati ye ngwane mäkwe sribidre köbö täte Ngöbö kräke, ¿yekwe mä dimikai ja mike juto dre kräke?

16 Jehová tö mä tuai nüne kä jutobiti ye mä ñaka käi kwitaka jabiti (ñäkädre 1 Timoteo 6:18, 19 yebätä). * Mätä sribire köbö täte Ngöbö kräke ngwane, mätä keteitibe ja mräkätre aune ja ngwaitre mada sribikä köbö täte Ngöbö kräke yebe. Yekwe mä dimikai nemen ünä kukwe ja üairebiti. Ni tä bati ye ngwane nita sribire köbö täte Jehová kräke ye tä ni ja mäkäninte dimike nüne kwin jabe ye namanina gare ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte ie. Ja mräkätre aune ja ngwaitre kaibe tätre prekursor nuainne, akwa ja mäkädrete kwetre ye ngwane raba sribi ye nuainne jankunu mukobe (Rom. 16:3, 4).

17, 18. ¿Nita kukwe mike nuaindre jai aune dreta ni brukwäte ye tä dre mike gare?

17 Nita dre mike nuaindre jai yebiti dreta ni brukwäte ye tä nemen gare. Salmo 20:4 tä kukwe ne niere Jehovabätä: “Dreta mä brukwäte ye erere mikadre nemen bare kwe aune mä töita dre dre nuainbätä ye mikadre nemen bare kwe mä kräke”. Aisete, mä tö dre nuain, Ngöböta dre nuainne kä nengwane aune mä raba sribire ño kräke yebätä mäkwe töbika. Ye bitikäre, kukwe meden tuin kwin Jehovai ye mäkwe mika nuaindre jai.

18 Mäkwe sribidi köbö täte Jehová kräke ye kä mikai juto mäbätä, ñan ñobätä aune ja nire mäkwe yebiti mäkwe niara mikai ütiäte jai. Aisete, “mäkwe Jehová käi ngwan juto krubäte jabätä aune mä brukwä tö dre dre ie ye biain kwe mäi” (Sal. 37:4).

^ párr. 3 Mateo 22:36-39, (TNM): “Dirikä, ¿Kukwe Biani Nuaindre ye ngätäite kukwe meden bäri ütiäte? Niarakwe niebare ie: ‘Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti’. Kukwe ye bäri kri aune biani kena. Ketebukäre, bä kwrere, abokän ne: “Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye kwrere””.

^ párr. 6 Isaías 50:4: “Jehová Gobran kri Kä Kwinbiti käkwe ti tidrä mikani kukwe dirikäre, ne kwe nitre tä nainte yei tikwe kukwe mikadre gare. Mantre jetebe niara tä ti gainkrö; tä kukwe niere ti olote ne kwe kukwe dirita tie ye tikwe kukwe nuadre”.

^ párr. 7 Kwela ye täte Kwela Nitre Gobran Ngöbökwe Kukwei Driekä kräke nuainta.

^ párr. 14 Salmo 110:3: “Köbö te mäkwe nitre rükä mäkwe jie ngwain rübätä ye näire juta mäkwe ja mikai nänkäre ja töi jeñebiti. Monsotre tä mäbe ye abokän ñü burei nemenkä dekä ye kwrere”.

^ párr. 16 1 Timoteo 6:18, 19 (TNM): “Sribi kwin nuaindre kwetre, jondron kwin nuaindre krubäte kwetre, ja ngwandre mantiame kwetre, rabadre juto jondron biankäre jai, jondron kwin ükadrekrö ja känenkäre ne kwe ja ketadrete ja dibiti ja nire erametre yebätä”.