Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre tä kukwe ngwentari

Nitre tä kukwe ngwentari

Kürü o jondron mada tädre ni kristiano yekwe ja kriemikakäre nitre madabätä, ¿ye kwin o ñakare?

Ni kristiano raba kukwe ruäre nuainne ja kriemikakäre. Akwa kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ererebätä nikwe nuaindre. Ye köböire, kürü o jondron mada ngwandre ja kriemikakäre nitre madabätä ye käme tä nüke gare nie. Kukwe keta kabre raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai ye ani mike gare jai.

Ja nire nikwe ye ütiäte Jehová kräke. Jehová ye “ja nire bianka” nie nämene gare salmista David ie (Sal. 36:9). Ye medenbätä, ni kristiano käkwe ja töi mikadre kukwe ruäre nuainne ja kriemikakäre o jondron kwe kriemikakäre ye ngwane, ja di ngwandre kwe ñaka ni mada murie kete ne kwe ni ye ‘därie ngie ñaka rikadrebiti’ (Deut. 22:8; Sal. 51:14).

Erametre jondron jökräbiti ni mada murie keta raba. Akwa kürü yebiti nemen bäri nuäre ni mada murie ketakäre, nuaindre nierare ye köböite o ñakare. * Ne madakäre, ni gokä yebätä kä jürätä aune ni mada yei kürü tärä jutuadre ie ngwane, kukwe bäri tare raba nemen bare aune ni iti murie keta raba.

Jesús murie keta jämi ye känenkri deu, niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei, niaratre rabadre ngitra rükäre den jai, akwa ñaka ja kriemikakäre (Luc. 22:36, 38). Ñakare aune, Jesús tö namani kukwe ne driei ietre: nitre mada törbadre niaratre nuain tare akwa ñaka ja ngie mikadre kwetre (Luc. 22:52). Pedro ngitra kwe yebiti ni klabore sacerdote bäri kri yekwe  nuainbare tare ye ngwane, Jesukwe niebare ie: “Ngitra ye miketa [...] kwatate”. Biti, kukwe ütiäte driebare kwe, abokän täbe ni kristiano jie ngwen kä nengwane: “Ni rükä ngitrabti abko kämikata ngitrabti arato” (Mat. 26:51, 52).

Miqueas 4:3 tä niere erere, ni Ngöbö mikaka täte tä ‘ngitra rükäre kwite azadón kwrere aune lanza kwite jondron kri mutu tikakakäre kwrere’. Ni kristiano metre ye töi jäme gare nitre jökrä ie. Ngöbökwe apóstol Pablo töi mikani kukwe tike ne tätre mike täte, ‘ni madakwe kukwe nuain käme mun rüere, akwa munkwe ñan kukwe nuainta kämebätä’ aune ‘munkwe nüna jäme ni jökräbe’ (Rom. 12:17, 18). Niarakwe ja tare nikabare krubäte, ñodre “rä ötani nitre gorekwe” (2 Cor. 11:26NGT). Akwa ja kriemikakäre kukwe Bibliabätä ye ñaka mikani ngwarbe kwe jai. Ñakare aune, Ngöbö aune kukwe Bibliabätä “bäri kwin jondron rükäre kräke” yei tö ngwani kwe (Ecl. 9:18).

Ni kristiano kräke ja nire nikwe ye bäri ütiäte jondron mada ye kräke. “Jondron tä nikwe” ye ñan ai köböire ni täi nire ye gare nie (Luc. 12:15). Ni iti tädre kürü ngwen jabätä ye törbadre göi nikän ye ngwane, nikwe blitadre töi jämebiti ben. Akwa ñaka ni tuainmetre kwe ngwane, nikwe ja ngwandre töbätä aune Jesukwe kukwe niebare ne nikwe mikadre täte: “Nane ni mdakwe kukwe nuen blo ma rüere, akwa makwe ñan ja ngie mika”. Ye abokän törbadre dre dre goi nikän ye nikwe tuanemetre niken ngwena (Mat. 5:39, 40; Luc. 6:29). * Akwa bäri kwin nikwe ja ngwandre mokre. Ni ñaka tä jondron nikwe mike tuare ni jökrä ie aune ni testiko Jehovakwe yebätä ni töi jäme ye gare nitre nünanka ni bäre yei ngwane, nitre gokä töi käme yekwe ñaka ni nuaindi tare (Prov. 18:10; 1 Juan 2:16).

Nitre mada töita ño ye ni kristiano tä mike ütiäte jai (Rom. 14:21). Ni iti konkrekasionte yekwe kürü tädre ja kriemikakäre nitre madabätä rabadre gare ye ngwane, ja mräkätre ruäre raba blite blo niarabätä o raba nemen rubun. Gobrantre raba ni tuenmetre kukwe ruäre nuainne, akwa ni mada tare nikwe yebätä nikwe ñaka nuaindi (1 Cor. 10:32, 33, TNM; 13:4, 5).

Ni kristiano tä ja di ngwen ja ngwankäre kwin (2 Cor. 4:2; 1 Ped. 5:2, 3TNM). Ni kristiano kwe kürü tädre ja kriemikakäre nitre madabätä yebätä ani töbike. Mäträtrebätä Bibliabiti, akwa kürü ye tädre jankunu kwe ngwane, ñaka mikadre tuin jai ni ja ngwen kwin ye erere. Ye medenbätä, kukwe o sribi ütiäte mika ñaka raba kisete konkrekasionte. Ni kristiano tädre jankunu kürü ngwen jabätä sribikäre yebätä ni raba kukwe ye erere niere arato. Sribi ye erere tädre nikwe ngwane, bäri kwin nikwe sribi mada känändre jai. *

Ni kristiano itire itire käkwe mräkätre, jondron kwe aune ja kriemikadre ño bätä sribi meden kadre ngäbiti ye tä gare ie. Akwa kukwe meden diain nuaindre kwe jai ye ngwane, kukwe Bibliabätä tä Ngöbö töbätä aune ni tare kwe bämike ye ngwain törö kwe jai. Yebätä ni kristiano ünä kukwe ja üairebiti tä ja töi mike ñaka kürü kökö jai ja kriemikakäre nitre madabätä. Nikwe tö ngwain Ngöböi aune nikwe kukwe Bibliabätä mikai täte ye köböire nikwe nünain jäme kärekäre ye gare nie (Sal. 97:10; Prov. 1:33; 2:6, 7).

Ja tare nikadi kri ye ngwane, ni kristiano tö ngwain Jehovai aune nikwe ñaka ja ngie mikai akwle.

^ párr. 3 Ni kristiano raba kürü o jondron mada kökö jai jondron nire täkärä kwetadre jai o ja kriemikakäre jondron nire rubun yebätä raba ruin nunye. Mä ñaka tädre jondron nuainne kürübiti ngwane, mäkwe mika ngwäte, mäkwe kürü mie dianka te aune mäkwe ñaka tuanmetre ükaninte ye bäri kwin. Nita nüne yekänti kürü tädre nikwe ye ñäkäita o kukwe ruäre ükateta kökakäre jai ngwane, ni kristiano tä kukwe ükateta ye mike täte (Rom. 13:1).

^ párr. 2 Ni iti törbadre küdrei nibätä ye ngwane, nikwe ja kriemikadre ño ye mikata gare Cómo evitar una violación¡Despertad! 8 marzo 1993 yebätä.

^ párr. 4 Sribi känti ni rabadre kürü ngwen jabätä ye ni raba kain ngäbiti o ñakare ye mikata gare bäri La Atalaya 1 noviembre 2005, página 31 aune 1 noviembre 1983, página 25 aune 26 yebätä.