“Munkwe Gobran kwe [Ngöbökwe] känä jankunu aune jondron mada ye biandi munye” (LUCAS 12:31, TNM).

KANTIKO: 40, 44

1. ¿Nita dre dre ribere jai aune ni tö drei ye ñobätä ñaka ja erebe?

NITA dre dre ribere jai aune ni tö drei ye ñaka ja erebe. Ñodre, nita jondron braibe ribere jai ye abokän, mrö, dän aune kä nünankäre. Akwa ni töi raba nemen jondron tuabätä krubäte jakwe. Aune nitre kwati tätre dre dre ribere jai ye ñaka metrere ütiäte nünankäre ye ñaka tätre gain jabätä.

2. Metrere, ¿dre dre ie nitre tö?

2 Nitre nünanka juta ruäre te abokän ngwian bökäne ye tö jondron ruäre ie akwa nitre nünanka juta madate abokän nüne bobre ye ñaka tö jondron ye arabe ie. Juta ruäre känti, nitre tö celular, motocicleta o kä tuai chi jakwe. Juta mada abokän känti, nitre tö dän ütiäte tuai ere jakwe, ju bäri kri o karo bäri ütiäte tuai jakwe. Nita nüne juta meden erere te o ngwian tädre nuäi nikwe, akwa ni ñaka jondron ribere jai o jondron meden kräke ngwian ñaka nie yei ni törba kite bäri.

 NIKWE JA NGÜBADREBITI JONDRON KÄ NEBÄTÄ YEBÄTÄ

3. ¿Jondron kä nebätä ie ni tö nieta ye dre gärätä?

3 ¿Jondron kä nebätä ie ni tö nieta ye dre gärätä? Ye abokän jondron kä nebätä mikata bäri ütiäte jai ja keta Jehovabe ye kräke meden gärätä. Ni tö krubäte jondron kä nebätä yei angwane, dre ribeta nikwe jai ye tärä nikwe akwa käi ñaka juto nibätä. Ñakare aune, käre ni tö bäri jondron madai. Ngwian ñaka krubäte nikwe o ni ñaka jondron ütiäte kökö, akwa ni jökrä bäsi töi raba nemen jondron tuabätä jakwe. Aune ni ñaka raba kite Gobran Ngöbökwe känene käne (Hebreos 13:5).

4. ¿Drekäre Satana tä “jondron [...] ie, ni okwä tö” yebiti ni nuinte?

4 Satana tö ni tuai nütüre jondron tädre krubäte nikwe ye köböire kä tädre juto nibätä. Aisete nitre gobrainta kwe aune “jondron [...] ie, ni okwä tö” yebiti tä ni töi mike käre jondron tuabätä bäri jakwe (1 Juan 2:15-17, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte; Génesis 3:6; Proverbios 27:20). Kukwe mikata gare abokän käre nita tuin aune kukwe nuin ye tä ni töi mike jondron mrä mrä rürübäinta ye kökö. Ruäre ngwane jondron namani tuin bä nuäre nie o kukwe mikata gare yete nikwe tuani, ¿ye aibebätä nikwe kökani jai? Ye erere ngwane, ni ñaka jondron ribere jai abokän nikwe kökani jai namani gare nie. Ni ñaka jondron ribere jai ye ni täi kökö jankunu angwane, nikwe kukwe kri mikai ja kisete. Jondron ye ñaka raba ni töi mike sribi Jehovakwe yebätä. Ñodre, ye köböite kä ñaka rabai krubäte nie ja tötikakäre Bibliabätä, ja tötikakäre gätä kräke aune niken gätäbätä bätä niken kukwe driere käre raba ruin nie. Nikwe ngwandre törö jai, apóstol Juan niebare ni mikakäre mokre jondron kä nebätä aune ni tö jondron ie ye ñaka rabaira.

5. ¿Nire nire tä ja die yebiti jondron kä nebätä känene krubäte ja kräke yebätä dre raba nemen bare?

5 Ni die yebiti Satana tö ni tuai ngwian aune jondron kä nebätä ganainne bäri jai. Ñaka tö ni tuai ni die yebiti sribire Jehová kräke (Mateo 6:24). Akwa ni töita jondron kä nebätä ye aibe tuabätä jakwe angwane, ni ñaka raba nüne kwin. Ni raba nemen rubun o ngwian ñaka nie yebätä ni raba ja mike kukwe kri te. Akwa bäri ni ñaka raba tödeke Jehová aune Gobran kwe yei (1 Timoteo 6:9, 10; Apocalipsis 3:17). Jesús niebare ni “töta nebe rabai jändrän mda mda bkäne” ye abokän nurata kökrä tukwäte ngätäite köböite ñaka tä nirien aune ngwä ñaka tä nemen ye kwrere (Marcos 4:14, 18, 19).

6. ¿Kukwe namani bare Baruc yebätä ye tä dre driere nie?

6 Ani töbike Baruc yebätä, niara nämene kukwe tike ni Ngöbö kukwei niekä Jeremías ye kräke. Baruc jatani “jondron bäri ütiäte” känene ja kräke ye ngwane, Jehovakwe ngwaninta törö ie Jerusalén gadrete ye köböi namanina känime. Akwa niara rabaite nire ye käbämikani kwe ie (Jeremías 45:1-5). Baruc ñaka rabadre jondron mada ribere jai. Nitre kwe jondron nämene ye Jehová ñaka kriemikani (Jeremías 20:5). ¿Kukwe namani bare Baruc yebätä ye tä dre driere nie? Nitre gobrainta Satanakwe gaite ye käi nibira känime kä nengwane arato. Aisete nikwe ñaka ja töi mikadre jankunu jondron tuabätä bäri jakwe.  Jondron tä nikwe ye ütiäte krubäte ni kräke yebätä kukwe tare krubäte ye bitikäre jondron ye täibe nikwe ye nikwe ñaka nütüdre (Proverbios 11:4; Mateo 24:21, 22; Lucas 12:15).

Nikwe ñaka ja töi mikadre jankunu jondron tuabätä bäri jakwe

7. ¿Drebätä nibike ja tötike aune ñobätä?

7 Akwa ¿ni raba ja ngübare ño aune ni mräkätre ngübare ño bätä ñaka kukwe bäri ütiäte ye tuenmetre? ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nikwe ñaka ja töi mikadre jondron kä nebätä ye jiebiti? ¿Dre raba ni dimike ñaka töbike krubäte nita dre ribere jai yebätä? Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti Kwin yekänti kukwe ütiäte niebare kwe mäträkäre nibätä kukwe yebätä (Mateo 6:19-21). Mateo 6:25-34 yebätä ani ñäke aune ja tötike mada. Nikwe Gobran Ngöbökwe ye känändre jankunu aune nikwe ñaka jondron kä nebätä känändre ye bersikulo ye ni dimikai mike nüke gare kwin jai (Lucas 12:31).

NITA DRE RIBERE JAI YE JEHOVÁ TÄ BIEN NIE

8, 9. a) ¿Ñobätä nikwe ñaka töbikadre krubäte jondron ribeta nikwe jai yebätä? b) ¿Nitre nämene dre dre ribere jai yebätä dre nämene gare Jesús ie?

8 (Ñäkädre Mateo 6:25 yebätä). Nitre ja tötikaka yekwe mrö aune dän ye rabadre ño yebätä nämenentre töbike krubäte ye nämene gare Jesús ie. Ye medenbätä, niarakwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti Kwin yekänti niebare kwe ietre: “Munkwe ñan töbika dikaro”. Ñobätä niaratre ñaka rabadre töbike krubäte jondron yebätä ye Jesús tö namani dimikai mike nüke gare jai. Jondron ye ütiäte, akwa Jesús ie nämene gare nitre ja tötikaka kwe yekwe ja töi mikadre krubäte jondron ye jiebiti angwane, kukwe bäri ütiäte ye niaratre raba käi kwitekä jabiti. Aune niara töi nämene krubäte niaratre yebätä, aisete niaratre töbikadre krubäte jondron yebätä ye köböite dre raba nemen bare ye niebare bäbokä kwe ietre köbö ye ngwane niaratre mikakäre mokre (Mateo 6:27, 28, 31, 34).

9 Akwa ¿ñobätä Jesús niebare nie nikwe ñaka töbikadre krubäte mrö aune dän yebätä? ¿Akräke ni ñaka jondron ye ribere jai? Erametre nita ye ribere jai. Aune ngwian ñaka krubäte nikwe jondron ye kökakäre jai yebätä ni raba nemen töbike krubäte. Ye nämene gare Jesús ie aune nitre nämene dre dre ribere jai ye nämene gare ie. Ne madakäre, nitre ja tötikaka kwe yekwe ja tuai kukwe kri ben “kä krüte yete” ye nämene gare ie (2 Timoteo 3:1, TNM). Kä nengwane, nitre kwati ie sribi ñaka kwen aune jondron ütiä mikata bäri kabre. Aune kä keta kabre känti, nitre tä nüne bobre krubäte bätä jondron ñaka tärä krubäte o jire kwetadre ietre. Akwa ja nire nikwe ye bäri ütiäte “mrökrä amne ni ngrabare ye abko bäri ütiäte dänkrä” ye nämene gare kwin Jesús ie arato.

Ja nire nikwe ye bäri ütiäte “mrökrä amne ni ngrabare ye abko bäri ütiäte dänkrä” niebare Jesukwe

10. Jesús driebare ye erere, ¿dre abokän rabadre bäri ütiäte ni kräke?

10 Nitre ja tötikaka oradre ye ngwane niaratre nämene dre dre ribere jai ye kärädre kwetre Rün kä kwinbiti yei Jesús driebare ietre. Niaratre oradre krörö niebare kwe ietre: “Makwe mrö [ban, TNM] bian täte nünankrä nunye mtare” (Mateo 6:11). Niaratre oradre krörö niebare kwe ietre köbö mada ngwane: “Ban  bien nunye köbö kwatire kwatire kräke nunta ribere jai mantre jetebe ye ererebätä” (Lucas 11:3, TNM). Akwa ni tädre käre töbike jondron tuabätä jakwe ye ñan ai gärätä. Ñodre, nitre ja tötikaka rabadre Gobran Ngöbökwe kärere ye bäri ütiäte jondron mada ribedre kwetre jai ye kräke driebare Jesukwe ietre (Mateo 6:10; Lucas 11:2). Nitre ja tötikaka ye di mikakäre ñaka töbike krubäte, Jesús ngwaninta törö ietre Jehová tä ni aune jondron sribebare kwe ye jökrä ngübare.

11, 12. ¿Jehová tä nukwä ngübare yebätä ni raba dre mike gare jai? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

11 (Ñäkädre Mateo 6:26 yebätä). Ani töbike “nukwä [...] käinta” yebätä. Nukwä ye kia akwa mröre krubäte. Nukwä ye rabadre ni nire ye näre akräke, mrödre bäri ere kwe ni ngwä. Nukwä ye tä kri ngokwä, ngin aune jondron mada kiakia nire ye kwete. Akwa ñaka tä nura nökö aune ngwä ötö, ñobätä ñan aune tä dre dre ribere jai ye jökrä Jehová tä bien ie (Salmo 147:9). Erametre, niara ñaka tä mrö mike tute. Ñakare aune nukwä tä niken mrö känene jai. Akwa mrö ye tä yete ne kwe kwandre ie.

12 Jehová tä nukwä ngübare yebätä ni nire ye ngübai kwe arato, ye nämene gare metre Jesús ie (1 Pedro 5:6, 7) [1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä). Akwa nukwä ye erere, nikwe sribidre krubäte. Nikwe nura nökadre kwetadre jai o nikwe ngwian ganaindre mrö kökakäre jai. Aune nita ja di ngwen yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke. Ngwian ñaka krubäte nie o mrö ñaka kwetadre nie angwane, nita dre dre ribere jai ye niara raba bien nie. Ñodre, nitre mada kwe jondron tärä ye raba bien nie. Ne madakäre, Jehová tä kä bien nukwä ie nünankäre arato. Jehová nukwä sribebare ne kwe rabadre ja judakwata mike akwle. Aune nukwä tä dre dre ribere jai ja judakwata sribekäre ye Jehovakwe sribebare arato. Ye erere arato, Jehová raba ni dimike ne kwe kä kwin kwandre nie nünankäre ni mräkäbe.

13. ¿Ni bäri ütiäte nukwä kräke ye dre tä mike gare metre?

13 Jehová tä nukwä buke ye Jesús ngwaninta törö nitre ja tötikaka kwe yei Mateo 6:26 yekänti. Aune ye bitikäre niebare kwe ietre: “Mun abko bäri ütiäte nukwä kräke” (kukwe ye erere bäsi kwain mäi Lucas 12:6, 7 yekänti). Kukwe ye niebare kwe ietre ye ngwane, niarakwe gwäune ja nire biandi ni kä tibienbätä ye jökrä ütiäre yebätä nämene töbike raba ruin nie. Ye erere, Jesús ñaka ja nire biani murie ketadre nukwä o jondron mada nire ye kräke. Ñakare aune niara ja nire biani murie ketadre ni ütiäre ne kwe nikwe nünandre kärekäre (Mateo 20:28). Ye tä mike gare metre ni bäri ütiäte nukwä ye kräke, ¿ñan ererea?

14. ¿Ni tä töbike krubäte yekwe dre ñaka raba nemen?

14 (Ñäkädre Mateo 6:27 yebätä). * Ni iti ñaka raba “kä krötöte” töbikakäre krubäte dre ribeta kwe jai yebätä niebare Jesukwe. ¿Ye dre gäräbare kwe? Ye abokän ni ye töbikadre krubäte angwane, ñaka raba nüne raire. Ñakare aune töbikadre krubäte kwe ye köböite raba nemen bren o raba krüte.

15, 16. a) ¿Jehová tä kri blü ngübare ye tä dre driere nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Nikwe kukwe meden ngwandretari jai aune ñobätä nita ye mike era jai?

15 (Ñäkädre Mateo 6:28-30 yebätä). Ni jökrä töta nemen dän bä nuäre ie, metrere kukwe driekäre, nänkäre gätäbätä aune gätä krikri ye kräke. Akwa ¿dän rabadre ño nikwe yebätä ni rabadre töbike krubäte? Mada bati,  Jesús ngwaninta törö nitre ja tötikaka kwe yei Jehová tä ni aune jondron sribebare kwe ye jökrä ngübare. “Kri blü” yebiti bämikani kwe ietre. Kukwe niebare kwe yebiti nämene blite kri blü keta kabre kädekata gladiola, jacinto aune tulipane yebätä raba ruin nie. Kri blü ye jökrä ñaka tä dän sribere akwle ja kräke. Akwa bä nuäre krubäte yebätä Jesukwe niebare “jrei kri Salomón abko nämane jändrän jökrä tuäretuäre bkäne” ye ñaka ja ngwäkitani jire bä nuäre kri blü ye kwrere.

16 Jehová tä kri blü “ngibiare kuin” yebätä Jesús blitabare nitre ja tötikaka kwe yebe, ye bitikäre ngwanintari kwe ietre: “¿Ye mun abko ie dän ñan biandre Ngöbökwe ya amarebti munta tödeke ñakare täte Ngöböbti ye?”. Erametre niaratre ie dän biandi kwe. Akwa nitre ja tötikaka Jesukwe ye nämene tödeka ribere bäri jai (Mateo 8:26; 14:31; 16:8; 17:20). Jehová tö nämene niaratre ngübai aune nuaindi kwe yei niaratre rabadre tö ngwen. Nikwe töbikadre kukwe nebätä aune nikwe ngwandretari jai: “¿Jehovakwe ti ngübai ye tita mike era jai?”.

¿Jehovakwe ni ngübai ye nita mike era jai?

17. ¿Dre raba ni mike ñaka ja mäke kwin Jehovabe?

17 (Ñäkädre Mateo 6:31, 32 yebätä). Nitre kwati ie Ngöbö ñaka gare tä ja töi mike ngwian ganainne jai aune töita jondron kä nebätä ye tuabätä jakwe. Akwa ni ja töi mikadre niaratre erere angwane, ni ñaka raba ja mäke kwin Jehovabe. Niara abokän ni Rün aune ni tare kwe ye gare nie. Aisete niara tä dre ribere nie ye erere nikwe nuaindi aune nikwe Gobran kwe känändi käne angwane, nita dre dre ribere jai ye biain kwe nie aune biain bäri kwe nie yei nita tö ngwen. Nikwe ja ketai Jehovabe yekwe erametre kä mikai juto nibätä yei nita tö ngwen arato. Ye tä ni dimike dän aune mrö tärä nikwe ye käi ngwen juto jabätä (1 Timoteo 6:6-8).

¿NITA GOBRAN NGÖBÖKWE YE KÄNENE KÄNE?

18. ¿Dre gare nibätä Jehovai aune dre nuaindi kwe ni kräke?

18 (Ñäkädre Mateo 6:33 yebätä). * Nikwe Gobran Ngöbökwe ye känäin käne angwane, Jehová tä käbämike nita dre dre ribere jai ye jökrä biain kwe nie. ¿Ñobätä ni raba tö ngwen metre kukwe yei? Mateo 6:32 yekänti Jesús mikani gare: “Mun käta dre mdei nike, ye abko garera jökrä Ngöbö mun Rün kä käinbti seye”. Nita dre dre ribere jai rabadre gare nie ye känenkri gare Jehovai (Filipenses 4:19). Dän meden aune mrö meden ribei nikwe jai ye gare ie. Aune ni mräkä tä kä ribere jai nünankäre ye gare ie. Nita dre dre ribere metrere jai ye niarakwe biandi nie.

19. ¿Ñobätä nikwe ñaka töbikadre krubäte dre raba nemen bare ja känenkäre yebätä?

19 (Ñäkädre Mateo 6:34 yebätä). Mada bati, Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei: “Munkwe ñan töbika dikaro”. Nita dre dre ribere jai köbö kwatire kwatire kräke ye Jehovakwe biandi nie. Aisete dre raba nemen bare ja känenkäre yebätä nikwe ñaka töbikadre krubäte. Nikwe töbikai krubäte angwane, ni raba kite tö ngwen bäri jai aune ñaka tö ngwen Jehovai. Aune ye köböite ni ñaka raba ja mäke kwin niarabe. Ye medenbätä nikwe tö ngwandre täte Jehovai (Proverbios 3:5, 6; Filipenses 4:6, 7, TNM).

 NIKWE GOBRAN NGÖBÖKWE KÄNÄIN KÄNE ANGWANE, NIARAKWE NI NGÜBAI

¿Ni raba nüne jondron braibebiti ja töi mikakäre bäri Gobran Ngöbökwe yebätä? (Párrafo 20 mikadre ñärärä).

20. a) ¿Mä raba sribi meden Jehovakwe den nuaindre jai? b) ¿Mä raba dre nuainne nünankäre jondron braibebiti?

20 Nikwe jondron kä nebätä känändre bäri yebätä nikwe ñaka Jehová mikadre täte ja di tätebiti ye ñaka kwin. Ñakare aune, nikwe sribidre ja di tätebiti Jehová kräke. Ni raba ja töi mike sribi ruäre den nuaindre jai. Ñodre, konkrekasion tä nitre kukwe driekä ribere yekänti ni raba niken. Ni raba ja mike sribi prekursor nuainkäre. Ni niena sribi prekursor nuainne angwane, ni raba niken Kwela Nitre Gobran Ngöbökwe Kukwei Driekä kräke yebätä. Ni raba niken sribire köbö ruäre te Betel o Oficina Kukwe Kwitakäre yekänti. Ni raba niken ja töi jeñebiti sribire ju sribedre ño üai sribekäre aune ni raba kä denkä jai Ju Ja Ükarakrö sribekäre. Ni raba ja töi kwite jondron ruärebätä ne kwe ni rabadre nüne jondron braibebiti. Ye köböire kä rabaite bäri nie aune ni täi bäri dite sribikäre Gobran Ngöbökwe ye kräke. Recuadro “ ¿Ni raba nüne ño jondron  braibebiti?” tä kukwe ye mike gare ruäre. Nikwe dre nuaindre ye Jehovakwe mikadre gare nie ye nikwe ribedre ie. Ye bitikäre, nikwe ja töi kwitadre jondron ruärebätä.

21. ¿Dre käkwe ni mikai nökrö bäri Jehová ken?

21 Nikwe Gobran Ngöbökwe känändre käne ye Jesukwe driebare nie. Nikwe nuaindi ye erere angwane, nita dre dre ribere jai yebätä ni ñaka täi töbike krubäte. Jehovakwe ni ngübai yei nikwe tö ngwain bäri. Ne madakäre, ni rabai ja töi gobraine aune ni tö dre dre ie o jondron kä nebätä drieta nie ye ni raba kökö akwa nikwe ñaka kökadre jökrä. Ye käkwe ni dimikai nökrö bäri Jehová ken. Nikwe nünain jondron braibebiti ye käkwe ni dimikai ja ngwen metre Jehovai aune ja nire kärekäre tä käbämike nie ye rabai nikwe (1 Timoteo 6:19, TNM).

^ [1] (párrafo 12): Ruäre ngwane, nitre Jehová mikaka täte ye ruäre kwe mrö ñaka tärä kwetadre krubäte. Ñobätä Jehová raba kukwe ye tuenmetre nemen bare ye mikakäre nüke gare jai, mäkwe sección “Nitre tä kukwe ngwentari” tä Ni Mikaka Mokre 15 septiembre 2014, página 22 yebätä ye mika ñärärä.

^ párr. 14 Mateo 6:27, (TNM): “¿Munta töbike krubäte ye köböire, mun meden raba kä krötöte chi nünankäre bäri raire?”.

^ párr. 18 Mateo 6:33, (TNM): “Munkwe Gobran Ngöbökwe aune kukwe metre Ngöbökwe känä jankunu käne, aune jondron jökrä mada ye biandi munye”.