Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 8

¿Nita debe bien ye ñobätä nikwe bämikadre?

¿Nita debe bien ye ñobätä nikwe bämikadre?

“Munkwe debe bian” (COL. 3:15TNM).

KANTIKO 46 Tä debe Jehová

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. ¿Jesukwe ni samaritano mikaninta kwin yekwe debe biani ye bämikani ño kwe?

NITRE ni jätä nämäne bren lepra kisete aune nämänentre ja töibikaire krubäte. Jesús ni Dirikä Kri ye nämäne nitre miketa kwin bren keta kabrebätä kädrie nämäne niaratre olote, yebätä raba niaratre miketa kwin namani ruin ietre. Aisete, bati jutuabare ietre ngwane ñäkäbare ja dibiti “Jesu, dirikä, nun ngwen ruen bobre jae”. Jesukwe niaratre ni jätä ye kukwe nuani aune mikaninta kwin kwe. Kukwe nuainbare niaratre kräke yebätä namanintre debe bien krubäte * raba ruin nie. Akwa, itibe nämäne debe bien ye bämikani kwe. Ni samaritano ye käkwe Ngöbö käikitaninkä kä jutobiti (Luc. 17:12-19).

2, 3. a) ¿Dre köböite ni ñaka raba debe bien? b) ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

2 Ni iti kukwe bämikani ye erere, ni mada käkwe dre kwin nuaindre ni kräke yebätä ni tö debe biain ie. Akwa, ruäre ngwane nikwe debe biandre ye raba käi nikwitekä nibiti.

3 Ñobätä nikwe debe biandre ye ütiäte krubäte ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Nitre kwati kirabe kädrieta Bibliabätä käkwe ye erere nuainbare aune ruäre käkwe ñaka nuainbare ye rabai gare nie arato. Ye bitikäre, kukwe meden känti ni raba debe bien ye nikwe mikai gare jai arato.

¿NITA DEBE BIEN YE ÑOBÄTÄ NIKWE BÄMIKADRE?

4, 5. ¿Nita debe bien ye ñobätä nikwe bämikadre?

4 Nikwe debe biandre yebätä Jehovata kukwe kwin bämike ni kräke. Nitre tä kukwe kwin nuainne niara okwäkänti ye kräke tä kukwe kwin keta kabre nuainne (2 Sam. 22:21; Sal. 13:6; Mat. 10:40, 41). Biblia tä kukwe ne nuainmana nie: “Mun abko Ngöbö ngäbriänkä amne mun tare kri kwe, aisete munkwe ja  töi mika nüne Ngöbö kwrere” (Efes. 5:1). Ni tö ja ngwain Jehová erere yebätä nita debe bien.

5 Kukwe madabätä nikwe debe biandre ye ni raba bämike kukwe nebiti. Nita debe bien ye abokän mrö kwin kwetata ye kwrere, mrö ye nita döräire jabiti nitre madabe ngwane jata nemen ruin kwin nie. Ni mada tä debe bien nie ye ngwane käta nemen juto nibätä. Akwa, nita debe bien ye tä kä mike juto ni madabätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni mada ye käkwe ja di ngwani ni dimikakäre o dre ribe nämäne nikwe jai ye biankäre nie ye namani ütiäte ni kräke. Ye köböire, nita nemen ja kete bäri kwin nitre yebe.

6. ¿Ñobätä nita debe bien ye bämikata manzana orore yebätä?

6 Nita debe bien ye tä nemen ütiäte krubäte. Biblia tä niere: “Nita kukwe niere ye tä mate kwin ni madabätä manzana orore mikani blato ütiäte te ye kwrere” (Prov. 25:11). Manzana orore tädre mikani blato ütiäte te ye rabadre bä nuäre, ¿ñan ererea? Jän ye erere rabadre ütiäte krubäte. Jondron ye kwrere biandre nie ngwane, ¿ja rabadre ruin ño nie? Ye erere arato, nita debe bien ni madai ye tä nemen ütiäte. Ne madakäre, manzana orore mikadre ütiäte jai kä kwati krubäte te, ye kwrere nita debe bien ni madai ye niaratre ñaka raba käi kwitekä jabiti kä kwati krubäte te.

NITRE NGÖBÖ MIKAKA TÄTE KÄKWE DEBE BIANI

7. a) Salmo 27:4 tä niere ye erere David nämäne debe bien, ¿ye bämikani ño kwe? b) ¿Asaf mräkätre nämäne debe bien ye bämikani ño kwetre?

7 Nitre Ngöbö mikaka täte kwati käkwe debe biani Ngöböi ye erere Davidkwe nuainbare arato (ñäkädre Salmo 27:4 yebätä). * Jondron biani kwe yebiti nämäne Jehová mike  täte ye nämäne ütiäte kräke bämikani kwe. Ñodre, jondron keta kabre biani kwe templo sribekäre. Asaf mräkätre jatani jatäri ye käkwe kukwe ye erere nuainbare arato. Nämänentre debe bien ye bämikakäre kansion tikani kwetre Ngöbö käikitakakäre. Kansion keteiti yebiti debe biani kwetre Jehovai aune “jondron bä nuäre sribebare” kwe yebätä debe biani kwetre arato (Sal. 75:1). Erametre, David aune Asaf mräkätre jatani jatäri ye tö namani debe biain kukwe keta kabre nuainbare Jehovakwe kräketre yebätä. Aune, ¿ni raba ja ngwen ño niaratre erere?

Pablo tärä tikani ja mräkätre Roma ie, ¿ye tä dre mike gare nie debe biandre yebätä? (Párrafo 8 aune 9 mikadre ñärärä). *

8, 9. a) ¿Pablo nämäne ja mräkätre mike ütiäte jai ye bämikani ño kwe? b) ¿Ye köböire dre namani bare?

8 Apóstol Pablo nämäne ja mräkätre mike ütiäte jai aune nämäne bämike kukwe nie nämäne kwe yebiti. Ñodre, käre nämäne orasion nuainne ye ngwane, nämäne debe bien Ngöböi ja mräkätre yebätä. Tärä tikani kwe yekänti nämäne ja mräkätre tarere krubäte ye mikani gare kwe. Ani mike gare keteiti jai. Romanos 16:1-15 yekänti ja mräkätre 27 kädekaninte kwe. Nitre ruäre nükani törö ie, ñodre, Prisca aune Áquila “bäsi krütani” niara diantaribätä aune Febe ni mada “die mikaka” nitre ye ngätäite Febe niara dimikani arato niebare kwe. Ja mräkätre nämäne ja di ngwen yei Pablokwe kukwe kwin niebare.

9 Ja mräkätre ye töi ngite ye nämäne gare ie. Akwa yebiti ta, tärä tikani kwe ja mräkätre Roma ie ye ngwane, kapitulo mrä yekänti blitabare kwin kwe niaratrebätä. Aisete, tärä yebätä ñäkäbare konkrekasionte ngwane, Pablokwe kukwe niebare ye ja mräkätre kukwe nuani yekwe kä mikani juto bätätre raba ruin nie. Ye köböire ja mräkätre namani ja kete bäri kwin ben. Ja mräkätre konkrekasionte tä kukwe niere aune tä jondron nuainne ni kräke ye ngwane, ¿käre nita debe bien ietre Pablo erere?

10. Nitre nänkä Jesús jiebiti nämäne sribi nuainne yebätä niara nämäne debe bien, ¿ye tä dre mike gare nie?

10 Jesukwe kukwe niebare konkrekasion ruäre Asia Menor ie ye ngwane, nitre nänkä niara jiebiti nämäne sribire yebätä kwin niebare kwe ietre. Ñodre, kukwe niebare kwe konkrekasion Tiatira ie ye ngwane, niebare kwe: “Munta dre dre nuene, ye gare jökrä tie abko krörö: Munta Ngöbö tarere amne ni mda mda tarere amne, munta tödeke kwatibe Ngöböbti amne, munta sribire kuin amne munta ja tare nike tödekabtä tibti angwane, munta nünenkä dite jabtä, ye gare kuin tie. Mdakäre abko, munkwe tödekani krire tibti angwane, mun nämane jändrän kuinkuin nuene, akwa mtare munta nuene bäri kuin, ye abko gare kuin tie arato” (Apoc. 2:19). Nitre konkrekasion yete, ye nämäne sribire krubäte ye ñan aibe kädekaninte kwe ñakare aune niaratre nämäne sribi nuainne yebätä kwin niebare kwe ietre. Erametre, nitre ruäre konkrekasion Tiatira yebätä mäträbare kwe, akwa kukwe niebare kena kwe nememe mikani krüte kwe ye ngwane kwin niebare kwe ietre (Apoc. 2:25-28). Jesús tä konkrekasion jökrä jie ngwen yebätä ni raba töbike. Ye medenbätä, nita dre nuainne niara kräke yebätä debe biandre kwe nie ye ni ñaka ribere ie. Akwa yebiti ta, niara tä debe bien nie. Erametre, niara tä kukwe kwin bämike nitre umbre ji ngwanka ye käne.

NITRE KÄDEKATETA BIBLIABÄTÄ ABOKÄN KÄKWE ÑAKA DEBE BIANI

11. Hebreos 12:16 tä niere ye erere, ¿Esaú ñaka kukwe Ngöbökwe mikani ütiäte jai ye bämikani ño kwe?

11 Nitre ruäre kädekateta Bibliabätä ye ñaka debe biani. Ani blite Esaú yebätä. Rün aune meye nämäne Jehová tarere aune mike ütiäte jai akwa niara ñaka nämäne kukwe Ngöbökwe mike ütiäte jai (ñäkädre Hebreos 12:16 yebätä).  ¿Niara ñaka debe biani ye bämikani ño kwe? Jondron nämäne biandre niarai ye biani jötrö ngwarbe kwe Jacob ie, lenteja blato kwatibebätä (Gén. 25:30-34). Ye bitikäre, dre nuainbare kwe ye namani tare ie aune jondron nämäne biandre ie ye ñaka biani ie yebätä namani rubun. Akwa ngwarbekäre namani rubun, ñobätä ñan aune niara ñaka jondron ye mikani ütiäte jai.

12, 13. ¿Nitre israelita ñaka nämäne debe bien ye bämikani ño kwetre aune ye köböite dre namani bare?

12 Kukwe keta kabrebätä nitre israelita yei nämäne debe biandre. Nitre israelita nämäne klabore ye mikakäre kwäre Jehovakwe kukwe tare keta jätä yebiti nitre egipcio mikani ja ngie nuin. Aune ye bitikäre, nitre rükä egipcio ye ganinte kwe mar Rojo yete niaratre mikakäre kwäre. Kä namani juto krubäte bätätre yebätä kansion kantaibare kwetre Jehová käikitakakäre. Akwa, ¿nuainbare jankunu kwetre?

13 Ja tuani kwetre kukwe tare ben ngwane, Ngöbökwe kukwe kwin keta kabre nuainbare kräketre ye jökrä käi kwitaninkä kwetre jabiti aune ñaka namanina debe bien ye bämikani kwetre (Sal. 106:7). Biblia tä niere, “nitre Israel jökrä namanintre ñäke Moisés bätä Aarón rüere” ye abokän nämenentre ñäke Jehová ara rüere (Éx. 16:2, 8). Jehová namani ulire krubäte yebätä niaratre ye jökrä krütadi kä ngwarbe nötare yete niebare kwe, akwa Josué aune Caleb aibe rabai nüne niebare Ngöbökwe (Núm. 14:22-24; 26:65). Nitre ja ngwani käme ye erere ni ñaka tö ja ngwain, ¿akwa nitre kukwe kwin bämikani ye erere ni raba ja ngwen ño? Ye ani mike gare jai.

¿KÄ NENGWANE NITA DEBE BIEN YE NI RABA BÄMIKE ÑO?

14, 15. a) ¿Nitre tä ja mäkäninte ye tä debe bien ye raba bämike ño? b) ¿Monsotre rabadre debe bien ye nitre rüne raba driere ño ietre?

14 Ni ja mräkäre. Nitre ja mräkäre itire itire tä debe bien ngwane, kukwe kwin tä nemen bare niaratre jökrä kräke. Nitre tä ja mäkäninte ye käkwe debe biain käre jai ngwane, niaratre täi keteitibe aune ja mikadi ngite kwetre ye ngwane rabai nuäre ngite juankäre ta jabiti ietre. Ni brare tä muko kwe mike ütiäte jai ngwane, muko kwe tä kukwe kwin niere ye ñan aibe tä mike ñärärä, ñakare aune dre kwin nuainta kwe ye tä mike ñärärä bätä “tä nüke krö aune tä käikitekä” arato (Prov. 31:10, 28). Aune, meri gure tä ja ngwen töbätä ye tä kukwe meden tuin ütiäte ie muko kwebätä ye tä mike gare metre ie.

15 Nitre rüne, ¿monsotre munkwe rabadre debe bien ye mun raba driere ño ietre? Munta dre niere aune dre nuainne ye erere niaratre jatai ja ngwen ye munkwe ngwan törö jai. Ye  medenbätä, niaratre jondron kwin nuain mun kräke ye ngwane munkwe debe bian ietre kukwe kwin bämikakäre niaratre käne. Ne madakäre, nitre madakwe jondron kwin nuain niaratre kräke ye ngwane niaratre debe biandre ye munkwe drie ietre. Debe biandre ja brukwä tätebiti ye ütiäte krubäte aune ye raba nitre kwati dimike ye munkwe mika nüke gare ietre. Ñodre, meri Testiko kädekata Clary tä niere: “Ti meyebiti kä nämäne 32 ye ngwane, ti aune ti eteba umbre bätä ti ngwai chi ngübabare kaibe kwe ñobätä ñan aune ti rün jänikani ngite yebätä. Kä rababa 32 tibiti ye ngwane, ti meye ja tuani kukwe tare ben ye rükaba gare tie. Yebätä niara ja di ngwani krubäte nun ngübakäre ye nämä ütiäte ti kräke ye tikwe nieba ie. Ti kukwe niebare ie ye käre törö ie aune ye tä kämike jutobätä ye bitinkä nieba kwe tie”.

Monsotre nikwe debe biandre ye nikwe driedre ietre. (Párrafo 15 mikadre ñärärä). *

16. Nita debe bien ja mräkätre ie ye raba niaratre dimike ño ye mä raba mike gare keteiti.

16 Ja mräkätre konkrekasionte. Nita debe bien ja mräkätre ie ye ngwane nita niaratre die mike. Ni umbre ji ngwanka konkrekasionte kädekata Jorge abokänbiti kä 28 yebätä ani blite. Niara namani bren krubäte yebätä sö krati ñaka janamane gätäbätä. Jatani nementa gätäbätä, akwa kukwe kädriedre nitre jökrä kräke ye nuainkäre ja ñaka nämäne nüke törö ie. Niara tä niere: “Ti nämä bren aune sribi nämäne ti kisete konkrekasionte ye ñaka nämä nemen nuäre ti kräke nuainkäre yebätä ja ñaka nämä nemen ruin ütiäte tie. Akwa, bati gätä bitikäre ja mräkä iti nieba tie: ‘Mätä kukwe kwin bämike ti mräkätre käne yebätä ti tönibi debe bian mäi. Kä kwati krubäte te mäkwe kukwe kädriebare ye käkwe nun dimikanina krubäte. Tä nun dimike nirien kukwe ja üairebiti’. Ye ngwane, ti ñan kukwe gitiaba aune ti okwä ñöi betakaba. Kukwe ye ara ti nämä ribere jai”.

17. Colosenses 3:15 tä niere ye erere, ¿Jehová mantiame yebätä ni raba debe bien ño ie?

17 Ngöbö nikwe mantiame. Jehová tä mrö ja üaire bien krubäte nie. Ñodre, kukwe ütiäte mikata gare nie gätäte, täräkwata aune Internet käi nikwe yebiti. Kukwe ütiäte kädriebare, kukwe keteiti namani gare nie o kukwe mikani gare JW Broadcasting® yete ye matani kwin nibätä aune kukwe ye sribebare ni kräke namani ruin nie, ¿ñan ererea? Ye erere ngwane, ¿nita debe bien Jehovai kukwe yebätä ye ni raba bämike ño ie? (Ñäkädre Colosenses 3:15 yebätä). * Nita orasion nuainne mantre jetebe yebiti ni raba debe bien (Sant. 1:17).

Nita Ju Ja Ükarakrö ye ükete merebe yebiti nita bämike nita debe bien. (Párrafo 18 mikadre ñärärä).

18. ¿Ju Ja Ükarakrö ye ütiäte ni kräke ye nita bämike ño?

 18 Ni raba kukwe mada nuainne debe biankäre Jehovai, ye abokän nita gätä nuainne yekänti kä tädre ükaninte kwin aune merebe. Ye medenbätä, käre nita Ju Ja Ükarakrö ye ükete kwin aune mike merebe. Ne madakäre, nire tä sribire sonido aune video yebätä ye rabadre jondron ye ngübare kwin. Nikwe Ju Ja Ükarakrö ye ükaite kwin aune merebe ye köböire nuadi raire kwe aune ñaka jondron mada mada kökadi ükatekäre gwä gwä. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, ngwian täira Ju Ja Ükarakrö mada sribekäre aune ükatekäre kä jökräbiti tibien.

19. ¿Ni circuito tuabitikä aune muko kwe yebätä kukwe namani bare ye tä dre driere nie?

19 Nitre tä sribire ja dibiti ni dimikakäre. Nita debe bien ye raba nitre mada dimike ja tuin kukweta kisete yebe. Ni circuito tuabitikä aune muko kwe yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Kukwe driebare kwetre ñüte ta nükebe dere yebätä nämänentre nainte nükaninta gwi. Kä nämäne tibo krubäte yebätä muko kwe nikani kübien abrigo ngöi. Jetebe se kwrere niebare kwe muko ie ja ñan namanina nüke törö ie nänkäre circuito tuinbiti siba. Köbö yete dekä sukursal tärä juani ni circuito tuabitikä muko ye kräke. Tärä yebätä niebare, nändre kä keta kabre känti bämän kratire kratire ye ñaka nuäre, akwa yebiti ta niara nämäne kä ngwen nüke jai sribi Ngöbökwe nuainbätä, yebätä niara käi nämäne juto bätätre niebare ie. Ni circuito tuabitikä, tä niere: “Kukwe ye mataba niara brukwäte yebätä ñaka ja töi mikaba kwe sribi ye tuenmetre jire. Ruäre ngwane, ti ara töi nämä nemen sribi ye tuanmetrebätä, akwa ti muko ye nämä ti dimike näin ja käne”. Nitre gure ye käkwe circuito tuaninbiti bäsi kä 40 te.

20. ¿Nikwe ja di ngwandre dre nuainne köbö kwatire kwatire aune ñobätä?

20 Köbö kwatire kwatire nikwe ja di ngwandre debe bien. Nikwe debe biandre aune jondron nuaindre ni mada kräke yekwe nitre dimikai näin ja käne kä käme ne näire. Ne madakäre, nita debe bien ye köböire ni raba nemen ja kete kwin kärekäre. Jehová ni Rün mantiame aune debe bianka ye erere nikwe ja ngwandi ye bäri ütiäte.

KANTIKO 20 Mäkwe Monso jakwe biani nun ütiäre

^ párr. 5 Jehová, Jesús aune ni samaritano iti nämäne bren lepra kisete, ¿ye tä dre bämike nie debe biandre yebätä? Kukwe ye aune kukwe mada yebätä nikwe ja tötikai aune nikwe debe biandre ye ñobätä ütiäte bätä nikwe nuaindre ño ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 1 KUKWE MIKATA GARE: Nita debe bien, ye abokän ni mada tä dre nuainne ni kräke ye nita mike ütiäte jai aune ye ererebätä nita kukwe niere ie.

^ párr. 7 Salmo 27:4: “Jondron keteitibe tita ribere Jehovai, ye tikwe känäin, ti tädre ju Jehovakwe yete mantre jetebe, ne kwe Jehová töi kwin aune kä jutobätä ye ti rabadre mike ñärärä aune ti rabadre templo kwe ye mike ütiäte jai”.

^ párr. 17 Colosenses 3:15, (TNM): “Kristo töi jäme ye tädre mun brukwäte arato, ñan ñobätä aune mun käräbare keteitibe nünankäre jäme. Aune munkwe debe bian”.

^ párr. 57 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Pablo tärä tikani konkrekasion Roma ie ye nitre tä kukwe nuin; Áquila, Priscila, Febe aune ja mräkätre mada kädekateta ye käita juto bätätre.

^ párr. 59 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Meri Testiko tä niere ngängän ie rabadre Meri Testiko mada umbre tä sribire kwin ye mike ütiäte jai.