Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Kukwe kwin bämikani ti käne yekwe ti dimikani nirien kukwe ja üairebiti

Kukwe kwin bämikani ti käne yekwe ti dimikani nirien kukwe ja üairebiti

KÄ NGWEN ja ken ngwane nun rababa ñö kri Niger ye kräbätä. Nitre Nigeria ye nämä rüre jabe yebätä nun rikadre ño kri yete ta ngwane, kukwe kri rabadre nun kisete ya nämä gare nuen. Kukwe tare rabadre bare nunbätä akwa yebiti ta, nun rikaba ñöte ta. Nunkwe nuainba bä kabre. Ñokänti ti nükani nete ye ti jämi niere munye ye känenkri tibike blite ti rün aune ti meye yebätä.

Ti rün John Mills biti kä nämäne 25 ngwane, ja ngökani ñöte kwe kä 1913 juta Nueva York yete. Nitre ja ngökaka ñöte ye kräke ja mräkä Russell käkwe kukwe kädriebare. Ye bitikäre kä nikani braibe ta ngwane, tata nikani nüne ngutuä mrente kä Trinidad yete, kä yekänti meri ja tötikaka krubäte Bibliabätä kädeka nämäne Constance Farmer yebe ja mäkäninte kwe. Yete niarakwe ja ketamuko kwe William Brown * dimikani “Foto-Drama de la Creación” ye mike tuare nememe kä 1923 yete, ñobätä ñan aune ja mräkä Brown aune muko kwe ye juani África Occidental sribi Ngöbökwe ye nuainne. Ti rün aune ti meye ye nämäne tö ngwen nüna kä kwinbiti ie, niaratre nünanbare kä Trinidad yete.

NUN RÜN AUNE NUN MEYE NÄMÄ NUN TARERE

Ti rün aune ti meye käkwe nun ni ökän ngübabare. Ti eteba mubai ye kädekani kwe Rutherford ni Sociedad Watch Tower jie ngwanka yebiti. Ye bitikäre ti däreba köbö 30 diciembre kä 1922 yete. Ti kädekani kwetre Woodworth (akwa nämä ti kädeke jakrä Worth), ni kädeka nämä Clayton Woodworth nämä täräkwata The Golden Age (¡Despertad!) nieta ye jie ngwen yebiti ti kädekani kwetre. Nun jökrä juani ja tötike kwelate, akwa metrere kukwe ja üaire mikadre nuaindre jai ye bäri ütiäte ye drieba kwetre nunye. Nun töi kwitadre ño Bibliabiti ye ti meye kräke nämä nuäre nuaindre. Aune, kukwe namani bare kira ye ti rün tö nämä niei krubäte nunye aune nämä ja bämike ne kwe nunkwe ye kukwe bämikadre ja okwäte.

Ja di ngwani kwetre ye köböire kukwe kwin namani bare. Nun brare nirike jai, akwa nun nimä aibe janamane Kwela Galaad yete aune ti ngwai nimä käkwe sribi prekursor nuainbare kä kwati krubäte te, kä Trinidad y Tobago yete. Salmo 92:13 tä niere ye erere, nun rün aune nun meye nämä dirire nunye aune ja ngwen kwin yebiti nun dimikani kwetre nirien “ju Jehovakwe yete”. Niaratre nämä ja di ngwen ye käkwe nun dimikani blü nemenkä “ju bäre Ngöböi”.

 Nun gwirete nitre dianka nämä kukwe driekäre. Yete nitre prekursor nämä ja ükökrö aune ja mräkä George Young nünanka Canadá abokän nämäne sribi misionero nuainne janamane Trinidad yebätä bä kabre niaratre nämä blite. Ne madakäre, ti rün aune ti meye nämä blite kä jutobiti ja mräkätre Brown ja ketamuko kwetre nämäne África Occidental yebätä. Kukwe ye jökrä käkwe ti töi mikaba kukwe driere kä nämä krire kwäjätä tibiti ye ngwane.

TIKWE SRIBI JEHOVAKWE KÖMIKABA

Kä ye näire, nitre kukwe ngwarbe driekä, nitre jondron rürübäinkä aune nitre sribikä gobranbe nämäne kukwe käme nuainne ye täräkwata nikwe nämäne mike gare metre. Ye köböite, nitre ji ngwanka iglesiate ye käkwe gobran kä Trinidad yekänti ye töi mikaba tärä aune täräkwata Watch Tower ye ñäkäire kä 1936 yete. Nunkwe tärä aune täräkwata ye ükaba, akwa nunkwe kukwe drieba jankunubiti nememe nunkwe döräiba jökrä ye ngwane. Nunkwe nänba ji grabare aune bicicletabiti täräkwata kia ye däräikäre aune tärä okwä tikani krikri yebiti kukwe mikakäre gare. Karote bocina nämä mikani yebiti ja mräkätre Tunapuna nämä kukwe driere, niaratre yebe nunkwe kukwe drieba kä mente känti. Nun nämä kukwe driere kä jutobiti ye käkwe ti töi mikaba ja ngökö ñöte kä nämä 16 tibiti ye ngwane.

Ja mräkätre Tunapuna aune karo kwe yete bocina tä mikani.

Ti mräkätre kukwe ütiäte mikani gare tie aune ja mräkätre nämä kukwe driere kä jutobiti yekwe ti töi mikaba ja mike misionero. Ti töi nämä jankunu sribi ye nuainbätä, yebätä kä 1944 ti janama Aruba kukwe driekäre ja mräkä Edmund Cummings yebe. Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai nuainba kä 1945 yete, yebätä nitre ni jätä janama ye käkwe kä mikaba juto nunbätä. Kä rikaba kwati ta, ye bitikäre konkrekasion ükateba kena Aruba yete.

Kukwe kwin namani bare Oris aune ti kräke.

Kä rikaba braibe ta ye bitikäre, ti nämä sribire yekänti tikwe kukwe drieba meri nämä sribire yete yei, niara kädeka nämä Oris Williams. Kukwe mika nämä täte kwe yebätä nämä ja kwete. Akwa, niara jataba ja tötike Bibliabätä ye köböire Ngöbö Kukwei metre ye rükaba gare ie aune ja ngökaba ñöte kwe köbö 5 enero kä 1947 yete. Kä rikaba ta ngwane, ja rababa tuin ja bä nuen aune nunkwe ja mäkäteba. Sö noviembre kä 1950 yete niara ja mikaba prekursora. Kukwe kwin krubäte namani nunkwe.

NUNKWE SRIBIBA KÄ JUTOBITI NGÖBÖ KRÄKE NIGERIA

Kä 1955 yete, nun nübaiba Kwela Galaad yebätä, nunkwe sribi tuametreba, ju aune jondron mada nunkwe ye nunkwe rürübäinba biti nun kämikakaba Aruba. Sö 29 julio kä 1956 yete, Kwela Galaad número 27 yebätä nun graduaba aune nun juanba juta Nigeria yete.

Nunta ja mräkätre Betelte ben Lagos (Nigeria) yete kä 1957.

Kä rikaba ta ye bitikäre, Oris nämä töbike ño ye nieba kwe: “Kukwe ño ben ja tua raba akwa üai deme Jehovakwe raba ni dimike sribi misionero nuainne jankunu. Ti muko tö nämä sribi misionero ye nuain, akwa ti abokän ñaka töi nämä nuainbätä. Ti töi nämä ju tuabätä jakwe aune monso ngübai. Akwa tikwe ja töi kwitaba, ñobätä ñan aune kukwe kwin driedre ye bäri ütiäte rükaba gare tie. Aisete, nun graduaba Galaad ye ngwane, ti töi rababa kwatibe sribi misionera ye nuainbätä. Nun rikaba ru mrente Queen Mary yete, ja mräkä Worth Thornton nämä sribire oficina ja mräkä Knorrkwe yete, mun rika kwin nieba kwe nunye aune nunkwe sribidi Betelte nieba kwe nuen. Ye käkwe ti dikakaba. Akwa biti sribi Betelte ye jataba tuin kwin tie aune ti rababa tarere. Betelte tikwe sribi keta kabre nuainba. Ti nämä ja mräkätre aune ja ngwaitre nämä niken basare Betelte ye kain ngäbiti ye käi nämä juto tibätä. Tita nitre tarere yebätä sribi nuain nämä tikwe ye köböire ti nämä ja mräkätre nünanka Nigeria ye kain ngäbiti kwin. Niaratre kwati nämä nüke dobrore, nainte, tomana miare aune mrö miare. Niaratre kadre ngäbiti kwin aune ja rabadre ruin kwin ietre ie ti tö nämä. Sribi ye jökrä ütiäte Ngöbö kräke, ye medenbätä sribi ye nämä nemen tuin kwin tie aune käi nämä juto tibätä”. Erametre, sribi jökrä mikaba nun kisete ye käkwe nun dimikaba nirien kukwe ja üairebiti.

Kä 1961 yete, nun ja mräkäre käkwe ja ükakröba kä Trinidad yekänti, kukwe kwin namani bare ja mräkä Brown yebätä kä África yete ye mikaba gare kwe nunye. Ye ngwane, sribi Ngöbökwe nämä nirien ño Nigeria ye tikwe nieba ie. Ja mräkä Brown kise kitaba ti ngärä aune nieba kwe tatai: “Johnny, mä ñaka janamane África, akwa Woodworth abokän janamane”. Ye ngwane ti rün nieba tie: “Ye erere mäkwe nuain jankunu Worth”. Nitre tän kukwe ja üairebiti käkwe kukwe nieba tie ye käkwe ti töi  mikaba ja töi mike kwatibe sribi Ngöbö nuainne jankunu.

William Brown (Brown ye abokän ni kukwe Bibliabätä mikaka gare nie nämä) aune muko kwe Antonia, niaratre nun dimikani krubäte.

Kä 1962 yete, ti nübaiba kwela número 37 Galaad yebätä ye rababa kwin krubäte, kä yekänti ti tötikaba sö kräjätä te. Ja mräkä Wilfred Gooch ye nämä sukursal Nigeria jie ngwen, ye nübaiba kwela número 38 yete, niara juanba Inglaterra aune ti kädekaba niara täte. Ja mräkä Brown sribi nuainbare ye erere ti ja töi mikaba ye köböire ti janama kä jene jene känti, ye käkwe ti dimikaba ja mräkätre juta yete ye mike gare bäri kwin jai aune tarere. Nitre ngwian bökäne kwe jondron nämä ye erere ñaka nämä ja mräkätre yekwe, akwa kä nämä juto bätätre aune ngwian tädre nikwe o jondron mada mada tädre nikwe ñan ai köböire kä raba nemen juto nibätä. Jondron ñaka nämä krubäte kwetre, akwa gätäte niaratre nämä nemen ja ükaninte kwin. Niaratre nämä nemen gätä kri yete camión aune bolekajas yete, * bus ye nämä jue tikani kwärikwäri abokän nämä sribebare nierare kore. Bus yebätä metrere kukwe ne nämä tikani: “Ñü burie chi abokän tä nemen ñö kri ye kwrere”.

¡Kukwe ye metre! Nitre itire itire tä ja di ngwen ye ütiäte krubäte; aune nita ja di ngwen ye ütiäte arato. Kä 1974 yete, Nigeria rababa juta ketebukäre Estados Unidos ye bitikäre, nitre kukwe driekä rababa 100,000 Nigeria yete. Erametre, sribi Ngöbökwe nämä nirien krubäte.

Nitre kukwe driekä jataba nirien ye ngwane, rü rakakaba Nigeria ye nuaba kä 1967 nemen 1970 yete. Yebätä ja mräkätre nünanka ñö Níger kräbäre kä Biafra yete, ye rababa sö kabre te kaibe sukursal bäre mento. Nun ñaka rababa kwekebe ñakare aune nun rikaba mrö ja üaire ngwena ietre. Tikwe nini kena ye erere, nunkwe nänba bä kabre ñöte ta nun nämä orare aune tö ngwen krubäte Jehovai.

Kukwe ye namani bare jändrin ye kwrere täbe törö tie. Ñan rababa nuäre nänkäre: nitre rükä ye nämä juto biare kürü kitakäre, bren nika nämä krubäte... Batire batire nun nämä niken ñöte ta ye ngwane, nun nämä ja nire nunkwe mike kukwe krite. Nitre rükä nämä yekänti ta ñaka rababa nuäre nänkäre, ñobätä ñan aune niaratre nämä nitre kraire. Akwa bäri ñaka nämä nemen nuäre nänkäre kä Biafra yekri. Bati deu, ti rikaba ñö kri yete ta rute kä Asaba nemen Onitsha aune biti ti rikaba kä Enugu ye kokwäre nitre kädekani ji ngwanka konkrekasionte ye dimikakäre. Köbö mada ngwane, kä Aba yekänti ñotra trä mikadre ye ñäkäi nämä ye ngwane ti rikaba nitre ji ngwanka yete ye dimike. Kä Port Harcourt yete, nun nämä gätä nuainne ye nunkwe mika krüte jötrö ngwarbe orasion yebiti, ñobätä ñan aune nitre rükä ye rikaba kä Biafra yekri rükäre nitre yebe.

Gätä ye rababa ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune Jehová nämä niaratre tarere aune kriemike bätä niaratre ñaka ja mikadre gobrantre yekri aune tädre keteitibe ye ütiäte krubäte ye nunkwe ngwanba törö ietre. Ja mräkätre nünanka Nigeria ja ngwani metre ja tuakäre kukwe tare yebe. Nitre brukwä nämäne ja kräke ye ngätäite ja mräkätre ja tarebare krubäte aune namanintre keteitibe. Kukwe tare ben ja tuaba kwetre ye ngwane, tikwe niaratre dimikaba ye rababa ütiäte ti kräke.

Estadio Yankees (Nueva York) yete, Gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuainba kädekaba “Paz en la Tierra” ye ja mräkä Milton Henschel käkwe jie ngwanba kä 1969 yete. Gätä yete tikwe niara dimikaba aune kukwe rababa gare krubäte tie niarabätä. Ye rababa kwin krubäte ti kräke, ñobätä ñan aune kä 1970 yete Gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuainba kädekaba “Hombres de Buena Voluntad” kä Lagos (Nigeria) yete. Nitre rüba ünä jabe, ye bätäräbe Gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuainba ye rababa bare Jehová aibe köböire. Nitre rükaba 121,128 aune gätä ye nuainba kukwe 17 jene jenebiti. Ja mräkätre Estados Unidos aune Inglaterra nämä näin ye ngätäite ja mräkä Knorr aune Henschel ye rükaba rü kwinta yete, ye okwäbiti nitre 3,775 ja ngökaba ñöte, kä Pentecostés yete nitre kwati käkwe ja ngökani ñöte akwa köbö yete nitre ja ngökaba bäri kwati ñöte. Kukwe ükatekäre gätä kri ye kräke, ti ñaka sribibare erere tikwe sribiba. Kä ye ngwane, nitre kukwe driekä jataba nirien bäri kwati.

Gätä kri känti nitre juta madate nübaita nuainba kädekaba “Hombres de Buena Voluntad” yebätä nitre 121,128 ja ükakröba kukwe 17 jene jenebiti, nitre ye ngätäite nitre blite kukwe ibo yebiti nämä siba.

Kä 30 biti bäri tikwe nünanba Nigeria ye ngwane, ruäre tikwe sribiba ni circuito tuabitikä ye erere aune ni sukursal ruäre tuabitikä ye erere kä África Occidental yekänti. Ti nämä nitre misionero itire itire ie kukwe niere dimikakäre, yebätä niaratre nämä debe bien krubäte. Nun nämä niaratre ngwen törö  jai ye ti nämä niere ietre ye rababa ütiäte ti kräke. Sribi nuain nämä tikwe yekwe mikaba gare tie, ja töi mikadre ja mräkätre itire itire dimike Jehová mike täte aune niaratre tädre dite aune keteitibe juta ükaninte Ngöbökwe yete ye tätre ribere jai.

Jehová aibe diebiti nunkwe ja tuaba bren keta kabre ben aune rü nuainba yebe. Ngöbö nämä kukwe kwin mike nemen bare nun kräke ye rababa gare metre nunye. Oris niebare:

“Bren malaria ye rababa bä kabre nunbätä. Bati, bren ye reketakaba ti muko Worth yebätä, kä ñan rababa töröbiti jän rababa hospital Lagos yekänti. Niara ñaka rabaita räre nieba tie, akwa rababata kwin. Jataba okwä ngienteta ngwane, ni ni bren ngübaka nämä niara ngübare kädeka nämä Nwambiwe ie niarakwe Gobran Ngöbökwe kukwei drieba. Kä rikaba ta ngwane, nun janama ni ye tuinbiti töi mikakäre ja tötike Bibliabätä. Kukwe metre ye ka ngäbitiba kwe aune ja känenkäre kädekani ni umbrere kä Aba yekänti. Tikwe nitre kwati dimikani arato, ñodre nitre kukwe musulman mikaka täte, ye tikwe dimikaba nemen Jehová mike täte. Akwa, nitre Nigeria nüne ño, tätre dre dre nuainne aune blite ño namani gare nunye ye käi juto nunbätä”.

Ye käkwe kukwe ütiäte drieba nuen: nunkwe sribi Ngöbökwe nuaindre kwin juta madate yekäre, nun rabadre ja mräkätre nüne ño ye jökrä tarere.

SRIBI MADA MIKABA NUN KISETE

Kä 1987 yete, sribi mada mikaba nun kisete. Nun nämä sribire Betel Nigeria yete akwa biti nun juanba kukwe driere ngutuä chi mrente kä Santa Lucía bä nuäre yekänti. Sribi ye rababa tuin kwin nunye, akwa kukwe ñaka nuäre nämä nemen bare. Kä África yete, nitre brare nämä ja mäkete meritre kwati ben, akwa Santa Lucía yete kukwe jene nämä nemen bare, nitre brare aune meritre ñaka nämä ja mäkete metre. Ngöbö Kukwei ye käkwe nitre kwati ja tötikaka nunbe ye töi mikaka ja töi kwite.

Kä 68 te ti nämä ja mäkäninte Oris ben ye ngwane, tikwe niara tareba ja brukwä tätebiti.

Nun jataba umbre yebätä nun di jataba brai. Yebätä, Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe ja töi mikaba kwin nun kräke aune kä 2005 yete nun kwitaba Central mundial Brooklyn (Nueva York) yete. Ti muko Oris krütaba kä 2015 yete aune niara ñaka niena ye nemen tare krubäte tie. Mantre jetebe tita debe bien Jehovai niarabätä. Niara ti dimikani krubäte aune nämä ja ngwen kwin. Kä 68 te nun nämä ja mäkäninte ye ngwane tikwe niara tareba ja brukwä tätebiti. Ni ja mäkäninte rabadre nüne kä jutobiti jabe yekäre rabadre ja mräkätre tä kädekani ji ngwanka ye mike ütiäte jai, käre ngite juandre ta ni madabiti, ja töi mikadre bobre aune ja tuanemetre jie ngwandre üai deme ie ye rababa gare nunye.

Nun nämä nemen di nekä ye ngwane, nun nämä ja di kärere Jehovai ne kwe kukwe kwin mikadre nemen bare kwe nun kräke. Niara nämä nun töi ükete jankunu aune käre kukwe kwin nämä nemen bare ye nun nämä tuin. Aune kukwe bäri kwin köböra nemen bare (Is. 60:17; 2 Cor. 13:11).

Kä Trinidad y Tobago yete, ti rün aune ti meye bätä ja mräkätre mada sribibare Jehová kräke ye köböire kukwe kwin namani kwetre. Bitinkä, nitre 9,892 käkwe ja mikani kukwe metre yekri ye mikaba gare. Konkrekasion ükaninte kena känti ti nämä sribire Ngöbö kräke kä Aruba yete ye ja mräkätre kwati käkwe dimikani nirien. Ngutuä chi yekänti konkrekasion tä 14 nengwane yete ja mräkätre tä sribire kä jutobiti Ngöbö kräke. Kä Nigeria yete nitre kukwe driekä niena 381,398. Aune Santa Lucía yete nitre Gobran Ngöbökwe kukwei driekä niena 783.

Kä niena 90 biti bäri tibiti. Salmos 92:14 tä niere, nire nire tä ju Jehovakwe yete ye “dokwä ngwen akwa ririai jankunu” aune “täi dite aune ñaka bä ngrötaikä jire”. Tikwe sribibare krubäte Jehová kräke yebätä tita debe bien ie. Ja mräkätre kukwe kwin bämikani ti käne yekwe ti dimikani sribire ja brukwä tätebiti Ngöbö kräke. Niarata ni tarere ye köböire tä ti tuenmetre sribire ja kräke (Sal. 92:13).

^ párr. 5 Anuario 2014 känti blitata William Brown yebätä, Lo llamaban Brown el de la Biblia”, tä página 100 aune 101 mikadre ñärärä.

^ párr. 18 Täräkwata ¡Despertad! 22 junio kä 1972, página 24 nemen 26 mikadre ñärärä.