Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 9

Ja tare nämäne aune kukwe ükate nämäne metre nitre Israel näire

Ja tare nämäne aune kukwe ükate nämäne metre nitre Israel näire

“Niara tä kukwe kwin aune kukwe metre tarere. Ja tare erametre Jehovakwe ye tä kä jökräbiti tibien” (SAL. 33:5).

KANTIKO 3 Mätä ti dimike aune ti mike tö ngwen

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1, 2. a) ¿Ni mikadre tuin ño jai ie ni jökrä tö? b) ¿Dre tädre gare metre nie?

KUKWE ükadrete metre ni kräke aune ni taredre yei ni jökrä töta nemen. Ni tare ñaka aune kukwe ñaka kwin nuainta nibätä ye ngwane, ni raba nemen ja töibikaire aune ja raba nemen ruin ngwarbe nie.

2 Ni taredre aune kukwe ükadrete metre ni kräke ie ni jökrä töta nemen ye gare kwin Jehovai (Sal. 33:5). Ni tare krubäte kwe aune kukwe ükadrete metre ni kräke ie niara tö. Juta Israel kräke Jehovakwe Kukwe Biani Moisés ie yebiti tä kukwe ye bämike metre nie. Mä tare ñaka aune kukwe ñaka kwin nuainta mäbätä ye köböite mätä ja tare nike ngwane, Kukwe Biani Moisés ie * yebätä mäkwe ja tötikai ye käkwe mä dimikai Ngöbö töita ño nitre niara mikaka täte yebätä ye rabai gare mäi.

3. a) Kukwe nieta Romanos 13:8-10 ye erere, ¿Kukwe Biani Moisés ie yebätä nita ja tötike ngwane dreta nemen gare nie? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

3 Kukwe Biani Moisés ie yebätä nita ja tötike ngwane, Ngöböta ni tarere krubäte ye tä nemen gare nie (ñäkädre Romanos 13:8-10 yebätä). Jehovakwe kukwe ruäre biani nitre Israel ie yebätä nikwe ja tötikai kukwe ja tötikara nekänti aune kukwe ngwantarita ne nikwe mikai gare jai: ¿Ñobätä ni raba niere Kukwe Biani Moisés ie yebiti ni tareta ye bämikata? ¿Kukwe Biani ye nämäne kukwe metre nuainmana ye ñobätä ni raba niere? ¿Nitre nämäne kädekani ji ngwanka yekwe kukwe ye mikadre ño täte? Aune ¿metrere nire  nire kriemika nämäne kwe? Kukwe ngwantarita ne nikwe mikai gare jai ye käkwe ni töi mikai jäme, ni mikai tö ngwen aune ni rökrai bäri ni Rün kä kwinbiti ye ken (Hech. 17:27; Rom. 15:4).

JA TARE YEBÄTÄ KUKWE BIANI NUAINDRE

4. a) ¿Ñobätä ni raba niere Kukwe Biani Moisés ie yebiti ni tareta ye bämikata? b) Mateo 22:36-40 tä niere ye erere, ¿kukwe meden biani nuaindre abokän bäri ütiäte niebare Jesukwe?

4 ¿Ñobätä ni raba niere Kukwe Biani Moisés ie yebiti ni tareta ye bämikata? Ñobätä ñan aune Jehovata jondron jökrä nuainne ni tare kwe yebätä (1 Juan 4:8). Kukwe 600 biti bäri biani Ngöbökwe Moisés ie yebiti kukwe ketebu ütiäte ne nämäne: ye abokän Ngöbö taredre aune ni mada taredre (Lev. 19:18; Deut. 6:5; ñäkädre Mateo 22:36-40 yebätä). * Ye medenbätä, kukwe keteitire keteitire yebiti Jehovata ni tarere ye tä bämike. Ani mike gare ruäre jai.

5, 6. a) ¿Nitre tä ja mäkäninte yekwe dre nuaindre ie Jehová tö? b) ¿Jehovata dre mike ñärärä metrere? Mä raba mike gare keteiti.

5 Ja ngwandre metre ni muko ie aune monsotre ngübadre ye kräke kukwe biani nuaindre. Nitre tä ja mäkäninte yekwe ja taredre krubäte aune nünandre käre kwetre jabe ie Jehová tö (Gén. 2:24; Mat. 19:3-6). Nitre ja mäkäninte tä ja mike ngite ni madabe ye kukwe käme krubäte. Aisete, kukwe keta kükükäre biani Ngöbökwe yebätä kukwe ye ñäkäibare (Deut. 5:18). Ja mikadre ngite ni madabe ye abokän ja mikata “ngite [...] Ngöbö rüere” aune ye köböite ni muko ñaka ja mike ngite ye raba ja tare nike krubäte (Gén. 39:7-9, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Kukwe blo nuainta ni muko rüere ye tä ngwen ja tare nike kä kwati krubäte te.

6 Nitre ja mäkäninte tä ja mike tuin ño jai kwärikwäri ye Jehovata mike ñärärä. Nitre brare Israel ye rabadre muko kwe ye mike ütiäte jai yei Ngöbö tö nämäne metrere. Nitre brare nämäne ja mäkäninte ye nämäne Kukwe Biani Ngöbökwe ye mike ütiäte jai ngwane, nämäne muko kwe tarere aune ñaka nämäne ja tuenmetre kukwe ngwarbebätä ben (Deut. 24:1-4; Mat. 19:3, 8). Akwa, kukwe bäri kri nämäne nemen bare jabätä ietre ngwane, ni israelita ye nämäne tärä tike biankäre muko ie ja tuametrekäre ben. Meri yekwe ja mikani gure ni madabe niedre ye ngwane tärä ye nämäne kriemike kukwe ngwarbe yebätä. Ne madakäre, ni ye jämi tärä bien muko kwe ie ye känenkri rabadre mike gare käne nitre umbre ji ngwanka ie. Ye köböire nitre umbre ye nämäne niaratre dimike ne kwe ñaka ja tuanemetre kwetre. Ni iti israelita töi nämäne ja aibebätä ye köböite nämäne ja tuenmetre muko kwe yebe ngwane, Jehová ñaka nämäne ketebätä, akwa meri ye okwä ñöi nämäne nimiente aune ja nämäne nemen ruin ño ie ye nämäne tuin Jehovai (Mal. 2:13-16).

Monsotre ie ja rabadre ruin kriemikani aune rünkwe taredre aune ngübadre kwin yei Jehová tö namani. (Párrafo 7, 8 mikadre ñärärä). *

7, 8. a) ¿Jehovata dre ribere nuaindre nitre rüne ie? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä). b) ¿Tä dre driere ja töi kräke nie?

7 Jehovakwe Kukwe Biani nuaindre yebiti bämikani kwe niara tö monsotre kia tuai nüne kwin. Monsotre kia nämäne dre ribere jai ye nitre rüne rabadre bien ie, akwa ye ñan aibe ñakare aune rabadre ngübare kukwe ja üairebiti ye Jehovakwe ribebare nitre rüne ie. Monsotre kia yekwe Ngöbö aune Kukwe Biani kwe ye taredre yekäre, nitre rüne rabadre dirire ietre kä jökrä ngwane (Deut. 6:6-9; 7:13). Monsotre kia yebätä kukwe käme krubäte nuain nämäne yebätä Jehovakwe juta Israel mikani ja ngie nuin (Jer. 7:31, 33). Monsotre kia ye ñan jondron ngwarbe ye kwrere aune ngwan raba ja tare nike ye nitre rüne israelita ñaka rabadre nütüre, ñakare aune niaratre käkwe monsotre kia ye taredre aune biani Jehovakwe ietre ye erere rabadre mike tuin jai (Sal. 127:3).

8 Tä dre driere nie: Nitre tä ja mäkäninte ye tä ja mike tuin ño jai ye Jehovata mike ñärärä. Nitre  rüne rabadre monsotre kwe ye tarere aune tä ngübare ño ye ererebätä Jehovakwe kukwe ükaite bentre.

9-11. ¿Ñobätä Jehovakwe kukwe biani nuaindre jondron ni madakwe ribeta jai yebätä?

9 Jondron ni madakwe ribeta jai ye kräke kukwe biani. Kukwe biani keta jätäkäre ye nämäne jondron ni madakwe ribeta krubäte jai ye ñäkäire (Deut. 5:21; Rom. 7:7). Kukwe biani nebiti, Jehovakwe kukwe ütiäte krubäte driebare ja töi kräke nitre niara mikaka täte ie: rabadre ja töi aune kukwe meden nämäne töite yebätä ja kriemike, ye abokän rabadre ja brukwä ye kriemike gärätä. Ni töta nemen kukwe käme nuaindi ye ngwane, kukwe ye tä nüke käne ni töite ye bitikäre nuainta ye gare kwin Ngöböi (Prov. 4:23). Ni israelita iti nämäne kukwe käme ye mike nirien ja brukwäte ngwane, ñaka nämäne ni mada tarere ye bämika nämäne kwe raba ruin nie. Ye erere namani bare rei David yebätä. Niara töi ñaka nämäne blo, akwa bati meri muko nämänena ie niara tö namani, niarakwe ja töi mikani kore yebätä ja mikani ngite kwe Ngöbö rüere (Sant. 1:14, 15). Davidkwe ja mikani ngite meri yebe, biti meri ye muko ngökani kwe aune mrä mada kukwe ükaninte kwe ne kwe meri ye muko murie ketadre rübätä (2 Sam. 11:2-4; 12:7-11).

10 Jondron ni madakwe nita ribere jai yebätä kukwe biani ye ni israelita iti ñaka nämäne mike täte ngwane, nämäne gare kwin Jehovai ñobätä ñan aune dreta ni brukwäte ye gare ie (1 Crón. 28:9). Kukwe biani ye nämäne mike gare nitre Ngöbö mikaka täte ye ñaka rabadre ja töi mike kukwe käme jiebiti. Jehová ye ni rün töbätä aune ni tarekä, ¿ñan ererea?

11 Tä dre driere nie: Ni bä ye ñan ai mikata ñärärä Jehovakwe. Dreta ni brukwäte ye mikata ñärärä kwe (1 Sam. 16:7). Nita töbike ño, ni tö dre nuain ye ni ñan raba üke jirebätä. Ni töi meden kwin ye tä mike ñärärä aune tä ni dimike ja töi mike bäri kwin. Akwa, kukwe meden ñaka kwin jatadre nirien ni töite ye nikwe mikadre gare jai aune nikwe diandrekä ja töite ni jämi nuainne ye känenkri ie niara tö (2 Crón. 16:9; Mat. 5:27-30).

KUKWE ÜKADRETE METRE YEBÄTÄ KUKWE BIANI NUAINDRE

12. ¿Kukwe Biani Moisés ie yebätä kukwe meden ütiäte mikata gare?

12 Kukwe ükadrete metre ye nämäne ütiäte Jehová kräke ye Kukwe Biani Moisés ie nämäne mike gare (Sal. 37:28; Is. 61:8). Kukwe ükadrete metre ni mada kräke ye bämikani kwin kwe. Kukwe biani ye nitre israelita nämäne mike täte ngwane, Jehová nämäne kukwe kwin mike nemen bare niaratre kräke, akwa niaratre ñaka nämäne mike täte ngwane kukwe tare nämäne nemen bare bätätre. Kukwe keta jätä biani Ngöbökwe ye ketebu ani mike gare jai mada.

13, 14. a) ¿Kukwe biani ketebu käne yekänti dre ribe nämäne? b) Kukwe Biani Ngöbökwe ye nitre israelita nämäne mike täte ye köböire, ¿dre kwin nämäne nemen kwetre?

13 Jehová aibe mikadre täte ye kräke Kukwe Biani nuaindre. Nitre israelita rabadre Jehová aibe mike täte aune ñaka rabadre jondron mada mike ngöböre jai nie nämäne Kukwe Biani ketebu käne yekänti (Éx. 20:3-6). Metrere, kukwe biani ye nämäne kukwe kwin mike nemen bare nitre israelita ye kräke aune ñan Jehová ye ai kräke. Niaratre nämäne ja ngwen metre Ngöböi ngwane, kukwe kwin nämäne nemen kwetre, akwa nämänentre ngöbö ngwarbe mike täte ngwane kukwe tare nämäne nemen bare bätätre.

14 Nitre Canaán yebätä kukwe namani bare yebätä ani töbike. Niaratre ngöbö ngwarbe mikani täte yebiti niaratre ñaka ütiäte ye bämikani kwetre (Sal. 115:4-8). Nämänentre nemen kämekäme jabe aune nämänentre monsotre kia ye kukwe ngöbö ngwarbe ie. Ye erere nitre israelita ngöbö ngwarbe mikani täte ngwane, ngöbö ngwarbe ye bäri ütiäte niaratre kräke bämikani kwetre ye köböite kukwe tare mikani kwetre mräkätre ye kisete (2 Crón. 28:1-4). Jehovakwe kukwe metre ükaninte ye nitre nämäne kädekani ji ngwanka ye käkwe tuanimetre aune nitre bobre bätä die mikaka  ñaka ye mikani ja tare nike krubäte kwetre (Ezeq. 34:1-4). Monsotre kia aune meritre ye nirekwe mikadre ja tare nike ye Jehovakwe mikai ja ngie nuin ye mikani gare kwe juta kwe yei (Deut. 10:17, 18; 27:19). Akwa, nitre israelita ja ngwani metre Ngöböi aune kukwe metre nuainbare kwetre ye ngwane, niarakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräketre (1 Rey. 10:4-9).

Jehovakwe ni tare aune kukwe ñaka kwin nuainta nibätä ye gare ie. (Párrafo 15 mikadre ñärärä).

15. ¿Kukwe ne tä dre driere Jehovabätä nie?

15 Tä dre driere nie: Nitre tä ja bien Ngöbö mikaka täte, akwa ñaka niara kukwei mike täte aune tä kukwe tare nuainne ni niara mikaka täte yebätä, kukwe yebätä Jehová ñaka ngite. Akwa yebiti ta, niarata ni tarere aune kukwe tare nuainta nibätä ye gare ie. Monsotre tä ja tare nike ye tä nemen tare meyei, ye erere arato nita ja tare nike ye tä nemen bäri tare Ngöböi (Is. 49:15). Nitre tä kukwe blo nuainne aune ñaka ja töi kwite ye Jehová ñaka mike ja ngie nuin bengwairebe, akwa kä rükai ngwane niarakwe kukwe ükaite nitre yebe.

KUKWE BIANI YEBITI KUKWE ÜKATE NÄMÄNE ÑO

16-18. a) ¿Kukwe Biani Moisés ie yebiti kukwe meden meden ükate nämäne? b) ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie?

16 Kukwe Biani Moisés ie yebiti kukwe keta kabre ükate nämäne nitre israelita kräke. Nitre umbre ji ngwanka nämäne kädekani ye ñaka nämäne kukwe ja üaire aibe driere, ñakare aune nitre mada murie keta nämäne aune kukwe mada nämäne nemen jabätä nitre ie ye ükate nämäne kwetre arato. Ye medenbätä, kukwe biani nuaindre ye ererebätä niaratre rabadre kukwe ükete metre ye nämäne ütiäte krubäte. Ani mike gare ruäre jai.

17 Ni israelita iti nämäne ni mada murie kete ye ngwane, ñaka murie keta nämäne bengwairebe. Ni ye murie ketadre o ñakare yekäre, nitre umbre ji ngwaka juta yete ye rabadre dre namani bare ye mike gare kwin jai (Deut. 19:2-7, 11-13). Ne madakäre, kukwe keta kabre nämäne nemen nitre israelita kisete ye niaratre nämäne ükete, ñodre kukwe nämäne nemen jabätä ietre jondron dokwäre aune nitre gure kisete kukwe nämäne nemen ye niaratre nämäne ükete arato (Éx. 21:35; Deut. 22:13-19). Nitre umbre ji ngwanka nämäne kukwe ükete metre aune nitre israelita nämäne Kukwe Biani ye mike täte ngwane, kukwe kwin nämäne nemen kwetre aune Jehová käikitaka nämäne kwetre (Lev. 20:7, 8; Is. 48:17, 18).

18 Tä dre driere nie: Nita ja ngwen ño mantre jetebe ye Jehovata mike ñärärä. Nikwe nitre mada taredre aune kukwe metre nuaindre kräketre yei niara tö. Nita kaibe gwi o nita kä meden meden känti ngwane, nita dre niere aune dre nuainne ye jökrä niarata mike ñärärä (Heb. 4:13).

19-21. a) ¿Nitre kukwe ükatekä aune nitre umbre ji ngwanka ye rabadre juta Ngöbökwe ye mike tuin ño jai? b) ¿Kukwe meden biani abokän ñaka nämäne nitre tuenmetre kukwe blo nuainne ni madabätä? c) ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie?

19 Juta mada nämäne nitre Israel bäre ye nämäne kukwe käme krubäte nuainne. Jehová ñaka tö namani niaratre ye tuai ja mrite nitre yebe yebätä nitre kukwe ükatekä aune nitre umbre ji ngwanka ye käkwe ñaka ja mikadre nitre ruäre yekri niebare Ngöbökwe ietre. Arato, niaratre  ñaka rabadre kukwe ribi ükete nuainkäre, ñakare aune rabadre kukwe ükete metre niebare kwe ietre (Deut. 1:13-17; 16:18-20).

20 Ni tuin bobre Jehovai, yebätä kukwe biani kwe nitre israelita ie ne kwe ñaka kukwe blo nuaindre bätätre. Ani mike gare keteiti jai. Nitre nämäne kukwe ngwarbe niere ni mada kita ngisekäre ye ngwane, Kukwe Biani nuaindre ye nämäne ni ye kriemike. ¿Nämäne kriemike ño? Kena, nire nämäne ni ye kite ngise ye mikadre gare ie ye ribe nämäne (Deut. 19:16-19; 25:1). Ne madakäre, ni iti kitadre ngite yekäre nitre nibu käkwe blitadre ni ye rüere ribe nämäne (Deut. 17:6; 19:15). Ne madakäre, ni iti nämäne ja mike ngite akwa ni niara kita ngisekä ye abokän itibe ngwane, ¿dre nämäne nemen bare? Ye ngwane ni ye ñaka mikai ja ngie nuin ye ñaka nütüdre kwe, ñobätä ñan aune dre nuainbare kwe ye nämäne gare Jehovai. Nitre rüne ye nämäne mräkätre jie ngwen, akwa kukwe ruäre aibe nämäne niaratre kisete nuainkäre. Nitre ja mräkäre kisete kukwe nämäne nemen ye ngwane, nitre umbre ji ngwanka juta yete ye nämäne kukwe ükete kräketre (Deut. 21:18-21).

21 Tä dre driere nie: Jehovata kukwe ye bämike metre nie, ñobätä ñan aune niara ñaka kukwe blo nuainne jire (Sal. 9:7). Nire tä ja ngwen metre Ngöböi aune tä kukwe ükaninte kwe mike täte ye kräke tä kukwe kwin mike nemen bare, akwa nire tä kukwe blo nuainne nitre madabätä ye tä mike ja ngie nuin (2 Sam. 22:21-23; Ezeq. 9:9, 10). Ruäre ngwane, nitre tä kukwe blo nuainne ye mika ñaka ja ngie nuin raba nemen tuin nie, akwa käta nüke ngwane Jehovata kukwe ükete bentre (Prov. 28:13). “Ngöbö nire moto rabadre romon nikrä [...], ye ngwane ¡ni bobre jakän!” ye erere nitre ye ñaka tä ja töi kwite ngwane tätre ja tuin kukwe tare ben (Heb. 10:30, 31).

 ¿KUKWE BIANI YE METRERE NÄMÄNE NIRE NIRE KRIEMIKE?

Jehovata ni tarere aune kukwe ükete metre ye nitre umbre nämäne kukwe ükete ye ngwane, niaratre rabadre bämike. (Párrafo 22 mikadre ñärärä). *

22-24. a) ¿Kukwe Biani ye metrere nämäne nire nire kriemike? b) ¿Ye tä dre driere nie Jehovabätä? c) ¿Éxodo 22:22-24 yekänti kukwe medenbiti ni mikata mokre?

22 Metrere Kukwe Biani ye nämäne monsotre uli, nitre juta madate, meritre kän muko krütani ye kriemike. Nitre jökrä kukwe ükatekä juta Israel yete ye käkwe kukwe ne mikadre täte: “Nitre juta madate aune monso rün ñaka ye kräke mä ñaka rabadre kukwe ükete blo bätä meri kän muko krütani yekän mäkwe ñaka dän dianka rürübän ütiäre” (Deut. 24:17). Metrere nitre dimikaka ñakare yebätä Jehová töi nämäne aune nire nämäne ngwen ja tare nike yebe niara nämäne kukwe ükete (ñäkädre Éxodo 22:22-24 yebätä). *

23 Kukwe Biani yekänti nitre ja mräkäre rabadreta jabe ye ñäkäi nämäne niaratre kriemikakäre (Lev. 18:6-30). Akwa, nitre juta madate nämäne kukwe blo ye kain ngäbiti aune nämänentre nuainne. Kukwe ye nämäne tuin käme Jehovai ye erere juta kwe käkwe mikadre tuin jai arato.

24 Tä dre driere nie: Nitre tä kädekani ji ngwanka ye rabadre ja töi mike kwin ni jökrä tä jie ngwandre ie ye kräke yei Jehová tö. Nitre tä ni mada mike nierare jabe ye kräke niara brukwä aune nitre niara mikaka täte die mikaka ñaka ye kriemikadre metrere aune kukwe ükadrete metre kräke ie Ngöbö tö.

“JÄNDRÄN BÄRI KUIN JATADRE” YE BÄMIKANI KUKWE BIANI NGÖBÖKWE YEBITI

25, 26. a) Kukwe ükateta metre aune ni mada tareta, ¿ye ñobätä ni raba niere nita nire aune murie jäkätä ye kwrere? b) ¿Kukwe mada ja tötikara jatäri yekänti nikwe dre mikai gare jai?

25 Kukwe ükateta metre aune ni mada tareta ye abokän nita nire aune murie jäkätä ye kwrere ni raba niere. Ngöböta kukwe ükete metre ni kräke tä nemen gare nie ngwane, nita kite niara tarere bäri. Nita Ngöbö aune kukwe ükaninte metre kwe ye tarere ngwane, nita ni mada tarere aune kukwe ükete metre kräke.

26 Kukwe Biani Moisés ie ye aibe köböire nitre Israel aune Jehová käkwe ja ketabare. Akwa, Jesukwe kukwe ye mikani täte jökrä ngwane, Kukwe Biani ye täte mada bäri kwin ükaninte (Rom. 10:4). Kukwe Biani Ngöbökwe ye “jändrän bäri kuin jatadre” ye apóstol Pablo käkwe mikani gare (Heb. 10:1). Ja taredre ye ütiäte aune kukwe ükadrete metre konkrekasionte bätä kukwe kwin mada abokän kädriedi kukwe ja tötikara jatäri nekänti.

KANTIKO 109 Ja taredre ja brukwä ngöibiti

^ párr. 5 Jehová töita nibätä ye ñokänti raba nemen gare metre nie ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara kena nebätä aune kukwe mada ja tötikara ketamä jatäri käkwe kukwe ye arabe bäsi mikai gare nie arato. Kukwe ja tötikara ketamä ye tädi Ni Mikaka Mokre sö mayo 2019 yebätä, kukwe nebätä blitai: Jehovata ni tarere bätä kukwe ükete metre konkrekasion kristiano yete, nitre umbre ji ngwanka raba konkrekasion kriemike ño ne kwe ñaka küdredre monsotrebätä aune nitre rüne raba dre nuainne monsotre kwe ye kriemikakäre bätä nitre ruäre nämäne monsore ye ngwane, küdrebarebätä ye ni raba töi mike ño jäme ye rabai gare nie.

^ párr. 2 KUKWE MIKATA GARE: Kukwe Biani Moisés ie ye abokän Jehovakwe kukwe ükaninte 600 biti bäri nitre israelita kräke abokän biani kwe Moisés ie. Ruäre ngwane kädekata, Kukwe Biani, Kukwe Biani Moisés ie aune Kukwe Biani Nuaindre. Ne madakäre, tärä ketarike Bibliabätä (Génesis nemen Deuteronomio) yekänti bä kabre kädekata Kukwe Biani. Ruäre ngwane tärä jökrä Escrituras Hebreas ye kädekata Kukwe Biani Nuaindre.

^ párr. 4 Mateo 22:36-40, (TNM): “‘Dirikä, ¿Kukwe Biani Nuaindre ye ngätäite kukwe meden bäri ütiäte?’. Niarakwe niebare ie: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti”. Kukwe ye bäri kri aune biani kena. Ketebukäre, bä kwrere, abokän ne: ‘Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye kwrere’. Kukwe biani nuaindre ketebu ye bäri ütiäte Kukwe mada mada Biani aune nitre Ngöbö Kukwei Niekä kukwe niebare ye kräke”.

^ párr. 22 Éxodo 22:22-24: “Meri kän muko krütani aune monso rün ñakare ye munkwe ñaka ngwan ja tare nike. Nane munkwe ngwandre ja tare nike aune niarakwe ja di kärädre tie ngwane, jötrö ngwarbe tikwe kukwe nuai; aune ti rabai rubun, tikwe mun murie ketai ngitrabiti aune mun muko rabaikä kaibe aune monsotre munkwe rün ñaka rabai”.

^ párr. 62 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni meyere iti tä mrö sribere ye ngwane, tä blite kä jutobiti monsotre kia merire kwe yebe. Oveja ngübadre ño ye ni rüne tä driere ngobo kwe ie.

^ párr. 66 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Nitre jondron rürübäinkä käkwe kukwe blo nuainbare meri kän muko krütani aune monso kwe yebätä ye nitre umbre ji ngwanka tä dimike.