“Nitre käme yei kukwe metre ye ñaka raba nüke gare, akwa nitre tä Jehová känene abokän ie raba nüke gare jökrä” (PROV. 28:5).

KANTIKO: 126, 150

1-3. a) ¿Dre ni dimikai Ngöbö mike täte metre kä krüte nete? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

KÄ KRÜTE ye tä bäri ja ken. Nitre töi käme ye tä nirien bäri “kwati krubäte mikä käme ye kwrere” (Sal. 92:7). Ye medenbätä, Ngöbökwe kukwe ükaninte ye nitre ñaka tä mike täte jire. Akwa, “jändrän kämekäme Ngöbö rüere, yebtä ngäbäkre kiakia tä töbike ñakare”, ¿ye erere ni raba ja ngwen ño? Aune “ni ünän ünän käkwe töbika[dre] kuin ja käne”, ¿ye erere nikwe ja ngwandre ño? (1 Cor. 14:20).

2 Texto dianinkä kukwe ja tötikara ne kräke ye tä kukwe ye mike gare. Yete nieta, “nitre tä Jehová känene abokän ie [kukwe ye] raba nüke gare jökrä”, ye abokän, dre dre ribeta ja ngwankäre kwin Jehová okwäkänti ye jökrä raba nüke gare ietre (Prov. 28:5). Kukwe ye erere bäsi nieta Proverbios 2:7, 9 yekänti. Yete nieta, Jehová tä nitre ja ngwen metre ye “mike töbätä”, ye köböire niaratre ie “kukwe kwin aune kukwe ükadrete ño bätä kukwe metre ye rükai gare, ye abokän kukwe kwin rükai gare jökrä ietre”.

3 Ye erere Ngöbökwe Noé, Daniel aune Job mikani töbätä (Ezeq. 14:14). Kä nengwane Ngöböta juta kwe mike töbätä arato. Aune mä, ¿dre dre ribeta ja ngwankäre kwin Jehová okwäkänti ye jökrä nükanina gare mäi? Rükadre gare mäi yekäre, mäkwe Ngöbö mika gare kwin jai. Ye medenbätä, ani kukwe ketamä mike gare jai. Kena, ¿ñokänti Ngöbö namani gare Noé, Daniel aune Job ie? Ketebukäre, ¿Ngöbö namani gare ietre yekwe  dimikani ño? Aune ketamäkäre, ¿ni raba tödeke ño niaratre erere?

NITRE NÄMENE KUKWE KÄME NUAINNE YE NÄIRE NOÉ NGÖBÖ MIKANI TÄTE

4. a) ¿Ñokänti Jehová namani gare Noé ie? b) ¿Jehová namani gare kwin Noé ie yekwe dimikani ño?

4 ¿Ñokänti Jehová namani gare Noé ie? Ni kä tibienbätä sribebare kena ye ngwane nükebe ni näire, kukwe ketamä köböire ni brare aune meritre tödekaka yei Ngöbö namanina gare: Ngöbökwe jondron sribebare ye mikata ñärärä, nitre mada Ngöbö mikaka täte metre ye kukwe nuata aune Ngöbökwe kukwe ükaninte bätä kukwe biani ja jie ngwankäre mikata täte, ye köböire kukwe kwin namanina nikwe ye tä nemen gare nie (Is. 48:18). Jondron sribebare ye Noé mikani ñärärä ye ngwane, Ngöbö tärä aune töi keta kabre kwin ye namani gare metre ie. “Ngöbö di kri rabadi kärekäre amne niara abko Ngöbö era metre” ye nükani gare ie, ye abokän Jehová dite krubäte aune niara aibe Ngöbö metre gärätä (Rom. 1:20). Ye köböire, Noé ñaka Ngöbö mikani era jerekäbe jai, ñakare aune tödekabare bäri kwe ie.

5. ¿Ngöbö tö namani ni kä nebätä tuai nüne ño ye ñokänti nükani gare Noé ie?

5 Biblia tä niere, “kukwe kuin [...] ye nita kukwe nuen angwane, nita kite tödeke”. Ye tä mike gare, ni mada tä kukwe niere nie ye raba ni dimike tödeke (Rom. 10:17). ¿Nirekwe blitabare Jehovabätä Noé ben? Erametre, mräkätre kwe ye köböire kukwe keta kabre namani gare ie, Lamec niara rün ye nämene tödeke aune därebare Adán nämene nire ye ngwane (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). Noé mräkätre mada käkwe dimikani ye abokän ruai Matusalén aune Matusalén ruai Jared. Noé därebare ye bitikäre kä nikani 366 ta ye ngwane Jared krütani (Luc. 3:36, 37). * Ngöbökwe ni kä nebätä sribebare aune tö namani tuai monso ngübare ne kwe rikadre nüne Kä jökräbiti tibien bätä niara mikadre täte kwetre, ye Noé mräkätre driebare ie raba ruin nie. Adán aune Eva ñaka Ngöbö kukwei mikani täte yebätä kukwe tare nämene nemen bare ye namani gare Noé ie arato raba ruin nie (Gén. 1:28; 3:16-19, 24). Kukwe namani gare Noé ie ye matani brukwäte aune yekwe töi mikani Ngöbö mike täte (Gén. 6:9).

6, 7. ¿Noé nämene tö ngwen yekwe dimikani ño tödeke bäri?

6 Nita tö ngwen ye tä tödeka nikwe mike dite. Noé nieta ye abokän ni raba tö ngwen kukwe kwin ie o “ni töi mikata jäme” gärätä ye namani gare Noé ie ngwane, ja namani ruin ño ie ye ni raba bämike ja töite (Gén. 5:29). Ngöbö köböire Lamec kukwe ne niebare Noé yebätä: “Jehovakwe kukwe tare ñäkäbare kä tibien kräke yete nita sribire ja dibiti yebätä niarakwe ni töi mikai jäme”. Noé nämene tö ngwen Ngöböi. Abel aune Enoc ye erere, “meri monsoi” yekwe rätäi kulebra dokwäbiti yei niara nämene tö ngwen (Gén. 3:15).

7 Kukwe niebare Génesis 3:15 yekänti, ye ñaka nükani gare täte Noé ie raba ruin nie. Akwa, kukwe niebare ye nämene mike gare ni mikai kwäre yebrä nükani gare metre Noé ie. Kukwe niebare ye erere bäsi Enoc mikani gare. Jehovakwe nitre käme gaite ye mikani gare kwe (Jud. 14, 15). Kukwe mikani gare ye rabai bare Armagedón yete, yekwe Noé dimikani tödeke aune tö ngwen bäri Ngöböi raba ruin nie.

8. ¿Ngöbö namani gare kwin Noé ie yekwe kriemikani ño?

8 ¿Ngöbö namani gare kwin Noé ie ye köböire dre namani kwe? Ye köböire tödekabare kwe aune namani töbätä. Aune yekwe niara dimikani kukwe kwin nuainne ja ketakäre bäri Jehovabe. Ñodre,“nünabare kwe Ngöbökrä” yebätä ñaka ja ketabare kwe nitre ñan nämene Ngöbö mike ütiäte jai yebe. Ne madakäre, angeletre ja kwitani ni kä nebätä kwrere aune nükani Kä tibienbätä yei ñaka Noé ja tuanimetre ngökadre. Akwa nitre mada ñaka nämene tödeke yekwe ja tuanimetre ngökadre angeletre dite krubäte yei aune tö namanintre mikai ngöböre jai raba ruin nie (Gén. 6:1-4, 9). Ne madakäre, Ngöbökwe ni kä nebätä ie niebare rabadre monso ngübare abokän rabadre niken nüne Käbiti tibien ye nämene gare Noé ie (Gén. 1:27, 28). Aisete,  chokalitre käkwe ja mäkädrete meritre kä nebätä ben aune monsoi rabadre ye ñaka kwin nämene gare Noé ie raba ruin nie. Erametre, ye köböire namani gare ie angeletre monsoi ye abokän bäri krikri aune dite monsotre mada ye kräke. Ye bitikäre, Ngöbökwe ñü kri mikai näkäin tibien ye mikani gare kwe Noé ie. Kukwe mikani gare Noé ie yei tödekabare kwe, yebätä arka sribebare kwe ye köböire mräkätre namaninte nire (Heb. 11:7).

9, 10. ¿Noé erere ni raba tödeke ño?

9 ¿Noé erere ni raba tödeke ño? Nikwe ja tötikadre käre Kukwe Ngöbökwe yebätä, dre nüke gare nie ye nikwe mikadre tuin ütiäte jai aune nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye ngwane nikwe ja tuanemetre jie ngwandre kukwe yei (1 Ped. 1:13-15). Nita tödeke aune kukweta nemen gare nie yekwe ni kriemikai kö okwä Satanakwe aune nitre töi käme yebätä (2 Cor. 2:11). Nitre töi käme ye tä nitre töi mike ni mada nuainne tare, ja mike gure kämekäme aune tätre töi mike kukwe blo nuainne (1 Juan 2:15, 16). Aune ye köböite nitre ñaka tödeke krubäte ye raba nemen nütüre köbö kri Jehovakwe ye tä mente. Nitre nämene ja ngwen ño Noé näire aune nitre rabai ja ngwen ño ni näire yebätä Jesús blitabare ngwane, ñaka ja töi mikani kwe blite ni mada nuainta tare o nitre nemen kämekäme jabe yebätä. Ñakare aune nikwe ñaka ja ngübadrebiti kukwe ja üairebiti ngwane ni raba ja mike kukwe krite niebare kwe (ñäkädre Mateo 24:36-39 yebätä).

10 Mä raba ngwentari jai. “¿Tita ja ngwen ño yebiti tita bämike Jehová gare tie? ¿Tita tödeke yebiti tita bämike kukwe ükaninte Jehovakwe ye ti ñaka mike täte jerekäbe, ñakare aune tita mike gare ni madai? Kukwe ngwantarita ne ererebätä rabai gare mäi mätä Ngöbö metre mike täte o ñakare.

DANIEL NÄMENE BABILONIA NGWANE JA NGWANI TÖBÄTÄ KWE

11. a) ¿Daniel tötikani ño? b) ¿Daniel töi meden meden kwin abokän erere mä törba ja töi mikai?

11 ¿Ñokänti Jehová namani gare Daniel ie? Erametre, Daniel rün aune meye käkwe Daniel tötikani kwin. Daniel rabadre Jehová aune Kukwe kwe tarere ye niaratre driebare ie. Aune niarakwe Jehová tarebare jankunu, ñan ñobätä aune niara namanina umbre, akwa nämene ja tötike krubäte Ngöbö Kukweibätä ye gare nie (Dan. 9:1, 2). Orasion nuainbare bökän kwe aune töi bobrebiti kädekateta Daniel 9:3-19 yebätä, ye tä mike gare Ngöbö nämene gare kwin ie aune dre dre nuainbare Ngöbökwe juta Israel kräke ye nämene gare ie arato. Mä raba kä denkä jai ñäkäkäre bersikulo yebätä aune töbikatarikärebätä. Aune ye tä dre driere mäi Daniel yebätä ye mäkwe mika ñärärä kwin.

12-14. a) ¿Kukwe Ngöbökwe nämene gare Daniel ie ye bämikani ño kwe? b) ¿Daniel ja ngwani metre aune ñaka kä jürä ngwani jabätä ye köböire Jehovakwe dre kwin nuainbare kräke?

12 ¿Ngöbö namani gare kwin Daniel ie ye köböire dre namani kwe? Nitre judío Ngöbö mikaka täte metre ye kräke ñaka namani nuäre nünankäre juta Babilonia känti kukwe blo nuain nämene yete. Ñodre, Jehovakwe niebare nitre judío ie niaratre rabadre nüne jäme jabe ‘juta te nämene ngite’ yekänti (Jer. 29:7). Akwa, niaratre rabadre niara aibe mike täte ja brukwä tätebiti ye nämene ribere ietre (Éx. 34:14). ¿Kukwe ketebu ribebare nuaindre ye dre Daniel dimikani mike täte? Kukwe Ngöbökwe nämene gare ie yekwe dimikani Jehová mike täte aune ñaka gobrantre kä nebätä ye kukwei mike täte. Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre nire mikadre täte yebätä Jesukwe blitabare arato (Luc. 20:25).

13 Kukwe keteiti ükaninte känti mikani gare sö krati te ñaka oradre ngöbö jene jene o ni madai, ñakare aune nuaindre rei aibe ie ye ngwane, Daniel dre nuainbare yebätä mäkwe töbika (ñäkädre Daniel 6:7, 10 yebätä). * Daniel törbadre akräke kukwe  mikadre jabiti kwe aune niedre kwe: “Sö kratibe te aune ñaka kärekäre”. Akwa kukwe ükaninte ye ñaka mikani bäri ütiäte kwe jai nämene Ngöbö mike täte ye kräke. Törbadre akräke oradre kwe gore ne kwe ñaka jutuadre nitre madai. Akwa, nitre kwati nämene niara tuin orare käre ye nämene gare ie. Ye medenbätä, niara nämene ja mike kukwe krite ye nämene gare ie, akwa ñaka ja töi mikani kwe bämike niara ñaka namanina Jehová mike täte.

14 Daniel ja ngwani metre aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä ye köböire Ngöbökwe kriemikani león yebätä. Kukwe ñan tuabare nuainbare ye köböire kukwe kwin mikani gare Jehovabätä Juta medopersa ye jökrä te (Dan. 6:25-27).

15. ¿Daniel erere ni raba tödeke ño?

15 ¿Daniel erere ni raba tödeke ño? Nikwe ñaka ñäkädre jerekäbe Kukwe Ngöbökwe yebätä. Ñakare aune nikwe kukwe ye mikadre nüke gare jai tödekakäre bäri (Mat. 13:23). Jehovata töbike ño ye nikwe mikadre gare jai aune kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye nikwe mikadre nüke gare jai arato. Yekäre, drebätä nita ñäke yebätä nikwe töbikadretari. Arato, nikwe ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane, ütiäte krubäte nikwe oradre käre ja brukwä tätebiti. Jehovakwe ni mikai töbätä aune ja di biain nie yei nikwe tö ngwandre (Sant. 1:5).

KUKWE NGÖBÖKWE JA JIE NGWANKÄRE YE JOB MIKANI TÄTE KÄ JÖKRÄ NGWANE

16, 17. ¿Ñokänti Jehová namani gare kwin Job ie?

16 ¿Ñokänti Jehová namani gare Job ie? Job ye ñaka ni israelita, akwa niara ye Abrahán, Isaac aune Jacob mräkä menteni. Jehová töi nämene ño aune dre nuaindi kwe ni kä nebätä kräke ye mikani gare kwe nitre nimä yei. Kukwe metre keta kabre ye namani gare Job ie raba ruin nie (Job 23:12). Niarakwe niebare Jehovai: “Mä kädriebare ye tikwe kukwe nuani” (Job 42:5). Aune Ngöbökwe mikani gare Job kukwe niebare ye metre (Job 42:7, 8).

Jondron sribebare Ngöbökwe yebiti Ngöbö töi keta kabre kwin tä nemen gare nie ye ngwane, tödeka nikwe tä nemen dite. (Párrafo 17 mikadre ñärärä).

17 Jondron sribebare ye Job tuani yebiti Ngöbö töi keta kabre kwin namani gare ie arato (Job 12:7-9, 13). Ye bitikäre, jondron sribebare yebiti Elihú aune Jehovakwe ngwaninta törö Job ie, Ngöbö bäri töbätä ni kräke (Job 37:14; 38:1-4). Jehovakwe kukwe niebare ye matani Job brukwäte yebätä töi bobrebiti niebare kwe: “Nengwane nüke gare tie, mä raba jondron jökrä nuainne aune dreta mä töite ye raba nemen bare jökrä mäi”. Aune niebare kwe arato: “Dobro münün bätä ngübrün yete ja ruin ngite tie” (Job 42:2, 6).

18, 19. ¿Jehová nämene gare kwin Job ie ye bämikani ño kwe?

18 ¿Ngöbö namani gare kwin Job ie ye köböire dre namani kwe? Kukwe Ngöbökwe ye nämene gare kwin  Job ie. Jehová nämene gare kwin ie, yekwe dimikani kukwe kwin nuainne. Ñodre, niara tädre Ngöbö tarere akwa ñaka tädre ni mada tarere ye abokän ñaka kwin ye nämene gare ie (Job 6:14). Ja ñaka nämene ruin bäri ütiäte ie nitre madabätä, nitre jondron bökäne o nitre bobre ye niara nämene mike tuin jai niara mräkä ye kwrere. Niebare kwe: “¿Ni käkwe ti sribebare ye ñan aikwe niara sribebare arato?” (Job 31:13-22). Erametre, Job käikitaka nämene o jondron nämene krubäte kwe, akwa ja ñaka namani ruin ütiäte ie ni madabätä. Kä nengwane nitre kwati jondron bökäne krubäte töita ño ye erere niarakwe ñaka ja ngwani.

19 Job ñaka jondron kä nebätä o kukwe mada ye mikani bäri ütiäte jai Jehová kräke. Niarakwe ja töi mikadre ye erere akräke tädre jondron ye mike ngöböre jai ye nämene gare ie. Niara arabe käkwe niebare: “Tikwe ñaka Ngöbö metre [...] ye kadre ngäbiti” (ñäkädre Job 31:24-28 yebätä). * Ne madakäre, kukwe ükaninte ni brare aune meri tä ja mike gure kräke ye niara nämene mike tuin ütiäte jai. Arato “kukwe ükaninte” kwe ja okwä yebe, ne kwe ñaka ja töi mikadre jire kwe meri madabätä (Job 31:1). Kirabe sete Jehová nämene nitre tuenmetre ja mike gure meri iti o nibu ben ye nikwe ngwandre törö jai. Ye medenbätä, Job törbadre akräke ja mikadre gure kwe meri nibu ben. * Akwa, jardín Edén yete Jehovakwe ni brare aune meri itibe mikani gure ye ngwane kukwe ükaninte kwe ye Job ja töi mikani kwatibe mike täte (Gén. 2:18, 24). Kä nikani 1,600 ta ye bitikäre, Jesukwe niebare kukwe ükaninte ni nemen jabe aune ja mika gure kräke ye nikwe mikadre täte (Mat. 5:28; 19:4, 5).

20. Jehová aune kukwe ükaninte kwe ye gare kwin nie, ¿ye tä ni dimike ño nita ja kete nirebe bätä dre dre den jai ja näkwitakäre yebätä?

20 ¿Job erere ni raba tödeke ño? Ye nuainkäre ni rabadre Jehová mike gare kwin jai aune kukwe rabadre gare nie niarabätä yekwe ni jie ngwandre kukwe jökräbätä. Ñodre, Biblia tä mike gare nie Jehová “brukwä nitre töi ni mada nuainbätä tare ye kräke” aune ni ñaka rabadre ja kete “nitre ni ngökö yebe” (ñäkädre Salmo 11:5; * 26:4 yebätä). * ¿Jehová töita ño yebätä texto ne tä dre mike gare nie? Nita kukwe känene Internet yete aune nita ja kete nirebe bätä nita dre dre den jai ja näkwitara, ¿yebätä texto ye raba ni dimike ño? Kukwe ngwantarita nebätä nikwe töbikaitari ngwane, Jehová gare metre nie o ñakare ye rabai gare nie. Nitre töi käme ye ngätäite ni tö ja ngwain kwin jankunu ye ngwane, nikwe ja tötikadre ne kwe ni ‘töi tädre juto biare’ kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye mikakäre nüke gare jai (Heb. 5:14; Efes. 5:15).

21. Nikwe Jehová mikadre täte yekäre, ¿dre ni dimikai kukwe mike gare kwin jai niarabätä?

21 Noé, Daniel aune Job käkwe Jehová känänbare ja brukwä tätebiti yebätä Jehová kwani ietre. Ngöbökwe niaratre dimikani kukwe mike “nüke gare jökrä” jai yekwe dimikani Ngöbö mike täte. Ye köböire kukwe metre nuaindre ño ye bämikani kwetre ni kräke aune kä namani juto bätätre (Sal. 1:1-3). Aisete, ni raba ngwentari jai: “Noé, Daniel aune Job ye erere, ¿Jehová gare kwin tie?”. Erametre, nengwane Ngöbö raba nemen gare bäri kwin nie niaratre ye kräke, ñobätä ñan aune kukwe keta kabre niena gare niarabätä nie (Prov. 4:18). Aisete, nikwe ja tötikadre kwin Kukwe Ngöbökwe yebätä, drebätä nita ñäke yebätä töbikadretari aune nikwe üai deme ye kärädre Jehovai. Ye köböire, nitre töi käme kä nebätä käkwe ñaka ni töi kwitai. Nikwe ja ngwain töbätä aune nikwe ja ketai bäri kwin Jehovabe köbö kwatire kwatire (Prov. 2:4-7).

^ párr. 5 Noé erere, Enoc, Jared ngobo ye nämene Jehová mike täte, akwa “Ngöbökwe mikani ngwakare” ye käi nikani 69 ta ngwane Noé därebare (Gén. 5:23, 24).

^ párr. 13 Daniel 6:7, 10: “Nitre ütiäte krikri sribikä gobranbe, nitre kukwe ükatekä, nitre kukwe mikaka gare gobrain, guardia ütiäte krikri bätä nitre sribikä gobranbe, jökrä käkwe ja ükaninkrö keteitibe kukwe ükatekäre metre aune kukwe ñäkäibare ye mikakäre nemen bare, ne kwe sö krati te nire nire käkwe oradre ngöbö meden ie o ni kä tibienbätä ie aune ñaka mäi rei, ni ye kitadre kä mäkäte kwrai. Akwa, kukwe ükaninte yebätä reikwe ja kä tikani namani gare Daniel ie ngwane, nikani gwä ja gwirete aune ventana kä ja dükakäre ie yekri nämene tikani Jerusalén ye kokwäre. Aune köbö kwatire kwatire te namani nemen bämä ngükodokwäbiti orare aune kantare Ngöböi, nämene nuainne mantre jetebe käne ye erere”.

^ párr. 19 Job 31:24-28: “Tita tö ngwen oro ie o oro kwin yei tita niere: ‘¡Mä abokän ja kriemikara tie!’ ngwane, jondron tä krubäte tikwe aune ti abokän jondron bökäne ye käita juto tibätä ngwane; ñänä o sö tä trä ngitiekä ye tita tuin ngwane; bätä ti brukwä namani jondron yebätä aune tikwe ja kada yebiti ja kise demainba jondron ye mikakäre ngöböre jai; ye erere ngwane, tikwe ja mikadre ngite yebätä ti mikadre ja ngie nuin nitre kukwe ükatekä yekwe, ñobätä ñan aune tikwe ñaka Ngöbö metre tä kä kwinbiti ye kadre ngäbiti”.

^ párr. 19 Ye erere ni raba niere Noé yebätä. Jardín Edén yete Adán aune Eva ja mikani ngite Ngöbö rüere ye bitikäre nitre jatani ja mike gure meri iti o nibu ben, akwa Noé abokän muko nämene itibe (Gén. 4:19).

^ párr. 20 Salmo 11:5: “Jehová ara kätä ni töi kwin bätä ni töi käme ye miketari ñärärä aune erametre Niara brukwä nitre töi ni mada nuainbätä tare ye kräke”.

^ párr. 20 Salmo 26:4: “Nitre ni ngökö yebe ti ñaka ja kete aune nitre ja bämikaka jerekäbe yebe ti ñaka näin”.