“Jehová ara tädre ti aune mä ngätäite bätä ti ngäbriänkätre aune mä ngäbriänkätre ngätäite kärekäre” (1 SAMUEL 20:42).

KANTIKO: 139, 31

1, 2. ¿Jonatán ja ketabare kwin David ben aune ja ngwani metre kwe ie ye ñobätä ütiäte krubäte?

ERAMETRE, Jonatán töi namani ñan krütare David yebätä. Monso batibätä kä jürä ñaka ye käkwe Goliat ni kri murie ketani aune nikani dokwä ngwena Saúl ie, Saúl ye nämene reire Israel aune niara ye Jonatán rün (1 Samuel 17:57). Ngöbö nämene David dimike ye nämene gare metre Jonatán ie. Yete ja känenkäre, Jonatán aune David namani ja kete kwin jabe. Niaratre ja ngwain metre jai kwärikwäri ye käbämikani kwetre jai (1 Samuel 18:1-3). Aune ye erere namani bare.

2 Jonatán ja ketabare kwin David ben aune ja ngwani metre kwe ie ye ütiäte krubäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jonatán ye rei Saúl ngobo. Aisete Jonatán rabai reire niara bitikäre nitre nämene nütüre. Akwa Jehovakwe ja töi mikani ñaka Jonatán mike reire, ñakare aune David mikani reire kwe. Akwa yebiti ta, Jonatán ja ngwani metre David ie. Saúl nämene David känene murie ketakäre ye ngwane, Jonatán namani ja ketamuko kwe ye töibikaire krubäte. David nämene kä ngwarbe nötare Hores yekänti ye nämene gare Jonatán ie, yebätä  nikani känti aune dimikani kwe tö ngwen jankunu Jehovai. Niebare kwe ie: “Mäkwe ñan kä jürä ngwan jabätä; ñobätä ñan aune ti rün Saúl ie mä ñaka kwain, aune mä ara rabai reire nitre Israel yebiti aune ti ara rabai reire mä bitikäre” (1 Samuel 23:16, 17).

3. a) ¿Jonatán ja ngwandre metre David ie ye ai nämene bäri ütiäte kräke? b) ¿Jonatán ja ngwandre metre Ngöböi ye nämene bäri ütiäte kräke ye ñokänti gare nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

3 Ni mada ja ngwandre metre nie yei ni jökrä töta nemen. Akwa ¿Jonatán ja ngwani metre David ie ye aibätä kukwe bämikani kwe ye tuin ütiäte nie? Ñakare. Tuin ütiäte nie ñobätä ñan aune niarakwe ja ngwandre metre Ngöböi ye namani bäri ütiäte kräke. Ye medenbätä ja ngwani metre kwe David ie aune ñaka bätä ngwani kwebätä. Jonatán käkwe David dimikani tö ngwen Jehovai arato. Niaratre nibu ja ngwani metre jai kwärikwäri aune Jehovai arato. Kukwe käbämikani kwetre jai ye erere mikani nemen bare kwetre: “Jehová ara tädre ti aune mä ngätäite bätä ti ngäbriänkätre aune mä ngäbriänkätre ngätäite kärekäre” (1 Samuel 20:42).

4. a) ¿Dre tä kä mike juto nibätä? b) ¿Drebätä nibike ja tötike kukwe ja tötikara nekänti?

4 Nikwe ja ngwandre metre ni mräkätre, ja ketamuko nikwe aune ja ngwaitre bätä ja etebatre konkrekasionte yei arato (1 Tesalonicenses 2:10, 11). Akwa metrere nikwe ja ngwandre metre Jehovai, ñobätä ñan aune niarakwe ni sribebare (Apocalipsis 4:11). Nita ja ngwen metre Ngöböi ye tä kä mike juto nibätä aune tä ni mike kukwe ütiäte nuainne ja nire nikwe yebiti. Akwa käre nikwe ja ngwandre metre Jehovai ye gare nie, kukwe kri ben nita ja tuin ye ngwane arato. Jonatán kukwe kwin bämikani ye raba ni dimike ño ja ngwen metre Ngöböi kukwe ketabokä känti ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kena, ni kädekani ji ngwankäre ye ñaka rabadre tuin mika bä ütiäte nie ye ngwane. Ketebukäre, nire ie nikwe ja ngwandre metre yebätä nita töbike ye ngwane. Ketamäkäre, ja mräkä kädekani ji ngwankäre ye käkwe kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ye ngwane. Aune ketabokäkäre, nita ja kukwei kitekä ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke mikakäre nemen bare ye ngwane.

NI KÄDEKANI JI NGWANKÄRE YE ÑAKA RABADRE TUIN MIKA BÄ ÜTIÄTE NIE YE NGWANE

5. ¿Saúl nämene reire ye ngwane ñobätä ñaka nämene nemen nuäre nitre israelita kräke ja ngwankäre metre Jehovai?

5 Jonatán aune nitre israelita mada nämene ja tuin kukwe kri ben. Jonatán rün ñaka Jehová kukwei mikani täte, yebätä Jehovakwe ñaka tuainmetre reire jankunu nitre Israel yebiti niebare kwe (1 Samuel 15:17-23). Akwa Jehovakwe Saúl tuanimetre gobrane kä kwati krubäte te. Saúl nämene täkäni “kürä Jehovakwe” yete aune nämene kukwe käme krubäte nuainne, yebätä nitre israelita ye kräke ñaka nämene nemen nuäre ja ngwankäre metre Jehovai (1 Crónicas 29:23).

6. ¿Jonatán ja ngwani metre Jehovai ye ñokänti gare nie?

6 Jonatán ja ngwani metre Jehovai. ¿Ñokänti gare nie? Saúl ñaka namanina Ngöbö kukwei mike täte ye bätäräbe niarakwe kukwe nuainbare ye köböire gare nie (1 Samuel 13:13, 14). Kä ye ngwane, nitre rükä kwati nitre Israel rüere yekwe karo nämene 30,000 rükäre abokän nikani rüre niaratre ben. Nitre israelita yekwe nitre rükä nämene 600. Rei Saúl aune Jonatán ye aibe nämene jondron rükäre ye ngwen jabätä. Akwa kä jürä ñaka nämene Jonatán yebätä. Samuel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe niebare ne nämene törö ie: “Jehová ñaka juta kwe tuainmetre jire, niara kä ütiäte yebätä” (1 Samuel 12:22). Aisete Jonatán niebare ni rükä kwe yei: “Jehová kräke nuäre ni mikakäre kwäre ni kwati o ni braibe yebiti”. Niaratre nibu janamane aune nitre 20 rükä niaratre rüere ye murie ketani kwetre. Ye tä mike gare metre Jonatán nämene tödeke Jehovai. Aune ye köböire Ngöbökwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Jehovakwe dobo kri mikani nakainkä, aune nitre niaratre rüe ye nikaninkä krubäte  yebätä namanintre ja murie kete kwärikwäri. Ye köböire nitre israelita gananbare (1 Samuel 13:5, 15, 22; 14:1, 2, 6, 14, 15, 20).

7. ¿Jonatán rün mikani tuin ño jai?

7 Saúl ñaka namani Jehová kukwei mike täte jire, akwa Jonatán abokän nämene Saúl kukwei mike täte jankunu. Ñodre, Jonatán janamane Saúl ben rübätä juta Jehovakwe dimikakäre (1 Samuel 31:1, 2).

8, 9. ¿Nitre tä kädekani ni jie ngwankäre ye ñobätä ni rabadre mike tuin ütiäte jai?

8 ¿Ni raba ja ngwen ño Jonatán erere aune ja ngwen metre Ngöböi? Raba angwane nita nüne yete gobran tä gobrane ye nikwe kukwei mikadre täte käre. Jehová tä “nitre gobranka” tuenmetre ni gobraine aune nikwe nitre ye mikadre ütiäte jai ie niara tö (ñäkädre Romanos 13:1, 2 yebätä). Ye medenbätä nitre jökrä sribikä gobranbe ye nita mike ütiäte jai, niaratre ruäre ñaka tä ja ngwen metre aune ñaka mika bä ütiäte jai rabadre tuin nie akwa nikwe kukwei mikadre täte arato. Ne madakäre, Jehovakwe nire nire kädekani ji ngwankäre mräkätre aune konkrekasion käne ye jökrä nikwe mikadre ütiäte jai yei niara tö (1 Corintios 11:3; Hebreos 13:17).

Nikwe ni muko ñaka testiko Jehovakwe ye mikadre ütiäte jai ja ngwankäre metre Jehovai. (Párrafo 9 mikadre ñärärä).

9 Meri Testiko kädekata Olga käi Sudamérica ye nämene ja ngwen metre Jehovai ye bämikani ño kwe ye ani mike gare jai [1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä). Niara muko nämene ja töi mike käme krubäte kräke. Ruäre ngwane muko ñaka nämene blite ben o niara testiko Jehovakwe yebätä nämene kukwe käme krubäte niere ie. Niara tuainmetre kwe aune näin ngobo kwe ngwena jabe niebare kwe ie. Akwa Olga nämene muko kwe mike tuin ütiäte  jai aune ñaka “kukwe nuen[bare] käme” kwe niarabätä ja dokwäre. Ñakare aune, niarakwe ja di ngwani ja ngwen bäri kwin. Niara nämene mrö rien kräke, dän bätete kräke aune nämene mräkätre ye jökrä ngübare (Romanos 12:17). Kä nämene nemente ie ye ngwane, nämene niken muko mräkätre aune ja ketamuko kwe ye tuinbiti ben. Ñodre, u Olgakwe krütani ye ngwane, Olga jondron jökrä ükaninte nänkäre u kwe doboi mikai juta madate yekänti. U kwe doboi mikadre ye känenkri gätä nuainbare iglesiate, yebätä Olga namani muko kwe ngübare jubäre. Ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta yete, muko kwe jatani niara ngübare bäri kwin. Olga niara ngübabare bätärekä aune mikani tuin ütiäte kwe jai ye köböire ja töi mikani kwin kwe kräke. Nengwane tä niere ie niara ñaka rabadre gätä juen ja bäre aune tä niken ngwena Ju Ja Ükarakrö yete. Ruäre ngwane tä nemen Olga ben gätäte siba (1 Pedro 3:1).

NIRE IE NIKWE JA NGWANDRE METRE YEBÄTÄ NITA TÖBIKE YE NGWANE

10. ¿Dre käkwe Jonatán dimikani töbike kwin nirei ja ngwain metre kwe yebätä?

10 Saúl tö namani David murie ketai niebare kwe ye ngwane, Jonatán rabadre ja ngwen metre rün ie o David ie yebätä namani töbike. Ye ñaka namani nuäre Jonatán kräke, ñobätä ñan aune tö namani ja ngwain metre niaratre nibu ie. ¿Dre käkwe dimikani töbike kwin? Ngöbö nämene David dimike aune ñaka nämene Saúl dimike ye nämene gare ie. Ye medenbätä töbikabare kwe ja ngwankäre metre David ie. Kena David rabadre ja üke niebare kwe ie aune ye bitikäre ribebare kwe Saúl ie ñaka rabadre David murie kete (ñäkädre 1 Samuel 19:2, 4 yebätä). *

11, 12. Ngöbö tare nikwe angwane, ¿nikwe dre nuain?

11 Ngöbö tare nikwe angwane nikwe ja ngwain metre ie aune ñaka ni mada mada o ni mräkätre nikwe yei. Meri Testiko kädekata Alice käi Australia yekwe dre nuainbare ye ani mike gare jai. Nirei ja ngwain metre kwe yebätä namani töbike. Niara nämene ja tötike Bibliabätä ye ngwane, kukwe mika nämene gare kwe jai ye nämene kädriere mräkätre kwe yebe. Bati niarakwe niebare mräkätre kwe yei niarakwe ñaka Navidad käi ngwian juto jabätä aune ñobätä ñaka nuaindi kwe ye mikani gare kwe ietre. Kenanbe niaratre namani ulire. Akwa ye bitikäre namanintre rubun krubäte kräke. Niara ñaka namanina niaratre tarere namani ruin ietre. Meye ñaka tö namani niara tuaita ye niebare kwe ie. Alice niebare: “Ye ñaka rababa nuäre ti kräke aune ye rababa tare krubäte tie, ñobätä ñan aune ti mräkätre ye tare tikwe. Akwa tikwe ja töi mikaba kwati ja ngwen metre Jehová aune Jesús ie, ye köböire tikwe ja ngökaba ñöte gätä kri nuainba ja känenkäre yete” (Mateo 10:37).

12 Ngöbö tare nikwe angwane, nikwe ja ngwain metre niara aibe ie, aune ñaka jondron madai, ñodre, jadaka, kwela o juta nikwe yei. Ni Testiko bati kädekata Henry yebätä ani töbike. Nitre nänkä kwelate ben yebe niara nämene ja denkä ajedrez yebiti aune niara töi nämene kwatibe gananbätä. Akwa bämän kratire kratire niara nämene käre ja denkä, yebätä kä ñaka nämene nemente ie kukwe driekäre aune nänkäre gätäbätä. Bati nükani gare ie niara nämene ja ngwen bäri metre kwela kwe yei aune ñaka Jehovai. Aisete jadaka ajedrez yebiti ye tuanimetre kwe (Mateo 6:33).

13. Ni tö ja ngwain metre Ngöböi angwane, ¿ni mräkätre yebe kukwe rabadre jabätä nie ye ngwane nikwe dre nuaindre?

13 Ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke ja ngwankäre metre ni mräkätre jökrä ie gwairebe. Ni Testiko kädekata Ken yebätä ani kukwe mike gare jai. Niara tä niere meye kwe ye niena umbre krubäte, aisete tö nämene näin tuinbiti  käre o nübaire ja gwirete nane nane. Akwa meye aune muko kwe ye ñaka nämene ja mäke kwin jabe. Ken dre nuaindre ne kwe meye aune muko kwe yebätä kä tädre juto ye ñaka nämene nüke gare ie nieta kwe. Niara tö namani ja ngwain metre Jehovai. Aisete Biblia tä dre niere yebätä namani töbike. Ye ngwane niarakwe kä mikadre bäri juto muko kwe yebätä aune ja ngwandre metre kwe ie yei Ngöbö tö nükani gare ie. Ye medenbätä kukwe ruäre ükaninte nuaindre kwe kä mikakäre juto muko kwe yebätä. Ken blitabare muko ben aune ñobätä rabadre ja töi mike jäme niara meye kräke ye mikani gare kwe ie. Aune ñobätä meye rabadre muko kwe mike ütiäte jai ye mikani gare kwe ie arato (ñäkädre Génesis 2:24 * aune 1 Corintios 13:4, 5 yebätä).

JA MRÄKÄ KÄDEKANI JI NGWANKÄRE YE KÄKWE KUKWE ÑAKA KWIN NUAINDRE NIBÄTÄ YE NGWANE

14. ¿Saúl dre nuainbare Jonatán yebätä?

14 Ja mräkä kädekani ji ngwankäre käkwe kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ye ngwane nita ja ngwen metre Jehovai ye nikwe bämikadre arato. Saúl kädekani Ngöbökwe, akwa ngobo jeñe kwe yebätä kukwe blo nuainbare kwe. Ñobätä Jonatán nämene David tarere krubäte ye ñaka nämene nüke gare ie. Ye medenbätä, Jonatán ja töi mikani David dimike ye ngwane, Saúl namani rubun krubäte kräke yebätä nitre kwati okwäbiti mikani jakaire kwe. Akwa Jonatán rün mikani ütiäte jankunu jai. Aune ja ngwani metre kwe Jehovai bätä David dianinkä Ngöbökwe rabakäre reire nitre Israel yebiti Saúl bitikäre yei (1 Samuel 20:30-41).

15. Kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

15 Kä nengwane, nitre umbre konkrekasion jie  ngwanka tä ja di ngwen kukwe kwin nuainne nitre jökrä konkrekasionte kräke. Akwa niaratre ngite, yebätä ruäre ngwane nita dre nuainne ye ñaka raba nüke gare ietre (1 Samuel 1:13-17). Ruäre ngwane kukwe ñaka kwin nuaindi nibätä ye ngwane, nikwe ja ngwandre metre jankunu Jehovai.

NITA JA KUKWEI KITEKÄ YE ÑAKA TÄ NEMEN NUÄRE NI KRÄKE MIKAKÄRE NEMEN BARE YE NGWANE

16. ¿Kukwe meden meden känti nikwe ja ngwandre metre Ngöböi aune ñaka töbikadre ja aibebätä?

16 Jonatán rabadre reire Saúl ye bitikäre ie Saúl tö namani, aune ñaka David (1 Samuel 20:31). Jonatán rabadre ja töi mike ja aibebätä aune ja di ngwandre kwe rabakäre reire Saúl ye bitikäre näre. Akwa niara nämene Jehová tarere aune nämene ja ngwen metre ie, yebätä David ja ketamuko kwe yei niarakwe dre käbämikani ye erere mikani nemen bare kwe. Biblia tä niere nire nire tä ja ngwen metre Jehovai aune tä niara tarere ye tätre kukwe käbämikata kwetre ye mike nemen bare metre riadrete kärera (Salmo 15:4). Ñodre, nita kukwe ükete ni madabe sribibätä ye ngwane ñaka rabadre nuäre ni kräke akwa nikwe mikadre nemen bare metre. Aune kukwe kri tä nemen jabätä nie ni muko yebe ngwane, Jehová tare nikwe yebätä nikwe ja ngwain metre ni muko ie (ñäkädre Malaquías 2:14, 16 yebätä). *

Ni tö ja ngwain metre Ngöböi yebätä nita kukwe ükete ni madabe sribibätä ye nikwe mikadre nemen bare metre. (Párrafo 16 mikadre ñärärä).

17. ¿Kukwe ja tötikara nekänti dre nibi gare mäi?

17 Jonatán ye erere, kukwe tare näire ni tö ja ngwain metre Ngöböi. Ye medenbätä, ja mräkätre aune ja ngwaitre ni mikadre ulire akwa nikwe ja ngwandre metre ietre. Ye köböire nikwe kä mikai juto Jehovabätä, aune ye käkwe kä mikai bäri juto nibätä (Proverbios 27:11). Erametre niarakwe ni ngübai käre yei nikwe tö ngwandre. Nitre mada David näire yebätä nikwe blitai kukwe mada ja tötikara yekänti. Nitre ye ruäre käkwe ja ngwani metre Ngöböi, akwa mada abokän käkwe ñaka ja ngwani metre ie ye nikwe mikai gare jai. Aune ni raba dre mike gare jai niaratre itire itire yebätä ye nikwe mikai gare jai arato.

^ párr. 10 1 Samuel 19:2, 4: “Akwa Jonatán, Saúl ngobo, abokänbätä David käi nämene nemen juto krubäte. Aisete Jonatán kukwe mikani gare David ie, aune niebare kwe: ‘Saúl ti rün tä ja di ngwen mä murie ketakäre. Aune matare mäkwe ja ngwan mokre, dekäkri bätä mä tädre kä kaibe känti aune mä tädre ja ükani... Ye erere, Jonatán blitabare kwin David yebätä rün Saúl ben, aune niebare kwe ie: ‘Mätä reire mäkwe ñaka ja mika ngite David ni sribikä mäkwe ye rüere, ñobätä ñan aune niara ñaka ja mike ngite mä rüere, aune niara tä sribi kwin nuainne mä kräke’”.

^ párr. 13 Génesis 2:24, (Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena): “Ngöbökwe ni dätebare brare btä merire, aisete mtare ni brare käkwe ja mikadre gure angwane, rikadre nüne jenena meri kwebe, ñan nünandre mda ketatibe rünbe btä meyebe kwe. Ye kwrere niaratre ni nibu, akwa rabadi ni itibe kwrere”.

^ párr. 16 Malaquías 2:14, 16: “Aune munta niere: ‘¿Ñobätä?’ Ñobätä ñan aune Jehová tä testikore mun aune mun muko kena ye kräke, niara ye täbe sribi muko munkwe aune mun muko ben munkwe kukwe ükaninte ye erere, akwa munkwe tuanimetre meri madabätä... Ñobätä ñan aune Jehová Ngöbö nitre Israelkwe tä niere ja tuanmetre ye tuin käme ie; aune Jehová nitre rükä jie ngwanka tä niere niara brukwä nire nire tä kukwe tare nuainne muko kwebätä ye kräke. Aune üai kwe yebiti niaratre ja ngübadrebiti, bätä niaratre muko ye ñaka tuanemetre kwetre meri madabätä”.

^ [1] (párrafo 9): Kukwe ja tötikara nekänti nitre ruäre kädekateta ye kä ñaka metre.