Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Nitre tä nainte yei tä ja di bien”

“Nitre tä nainte yei tä ja di bien”

Texto dianinkä kä 2018 kräke: “Nire nire tä tö ngwen Jehovai ye rabaita dite” (IS. 40:31).

KANTIKO: 23, 51

1. a) ¿Kukwe meden meden ben nita ja tuin? b) ¿Nitre Ngöbö mikaka metre täte ye ñobätä käita juto Jehovabätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

KUKWE kri tä nemen bare kä nebätä ye gare ni jökrä ie. Ja mräkätre tare nunkwe, mun kwati krubäte tä ja tuin bren keta kabre tare ben. Mun ruäre kitera umbre, akwa munta mun mräkätre niena umbre ye ngübare arato. Mun mada abokän tä sribire mun mräkätre ngübakäre, akwa ñan jondron ütiäte biankäre ietre ñakare aune jondron meden ribeta kwetre jai ye aibe biankäre ietre. Aune mun kwati krubäte ñan tä ja tuin kukwe keteitibe ben, ñakare aune kukwe keta kabre ben ye gare kwin nunye. Kukwe ye jökrä tä ni mike di nekä aune kä denkä krubäte nikän bätä nita ngwian kitekä krubäte. Kukwe ye jökräbiti ta, munta tödeke kwatibe kukwe kwin käbämikata Ngöbökwe ja känenkäre yei. Mun jökrä käita juto krubäte Jehovabätä.

2. a) ¿Isaías 40:29 ye tä ni dimike ño? b) ¿Kukwe meden ñaka kwin abokän ni raba kite nuainne?

2 Akwa yebiti ta, ¿ruäre ngwane kukwe kri ye tä mä ngwen di nekä ruin mäi? Ye erere ngwane, ñan mä aibe tä ja tuin kukwe kri ben. Biblia tä niere, nitre ruäre Ngöbö mikaka metre täte kirabe ye ñan raba Ngöbö mike täte jankunu namanintre nütüre (1 Rey. 19:4; Job 7:7). Akwa ñaka ja ngwani di nekä kwetre, ñakare aune ja di käräbare kwetre Jehovai. Aune Jehovakwe ñaka niaratre tuainmetre kaibe, ñobätä ñan  aune “nitre tä nainte yei tä ja di bien” (Is. 40:29). Nitre Ngöbö mikaka metre täte kä nengwane ye ruäre tätre nemen nütüre ja tuakäre kukwe tare ben, bäri kwin nikwe “kukwe metre ye tuanemetre ken”. Aune sribi Ngöbökwe nuainta ye abokän tä nemen tuin ietre tribe doboko ye kwrere aune ñaka kukwe kwin mikakäre nemen bare ni kräke. Ye medenbätä, ñaka tätre nemen ñäke Bibliabätä, niken gätäbätä aune kukwe driere. Nikwe kukwe ye erere nuaindre ie Satana töta nemen.

3. a) Satana töta nemen ni ngwain di nekä, ¿akwa nikwe dre nuaindre? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

3 Nita sribi Ngöbökwe nuainne käre ye ngwane nita nemen dite ye gare kwin Diablu ie. Aune niara ñan tö ni tuai nemen dite kukwe ja üairebiti. Aisete, ja rabadre ruin di nekä mäi ngwane, mäkwe ñaka Jehová tuanmetre. Ñakare aune mä rökra bäri Ngöbö ken. Biblia tä kukwe niere ne ngwen törö jai: “Mun mikadi nünenkä dite kwe amne ja di biandi kwe munye” (1 Ped. 5:10; Sant. 4:8). Kukwe ja tötikara nekänti, kukwe ketebu raba ni mike ñaka sribire krubäte Ngöbö kräke ye ani mike gare jai. Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye raba ni dimike ño kä ngwen nüke jai yebätä nibike blite arato. Akwa ye känenkri ani blite Isaías 40:26-31 yebätä. Jehová tä ni dimike ño ye texto ye tä driere nie.

“NIRE NIRE TÄ TÖ NGWEN JEHOVAI YE RABAITA DITE”

4. ¿Isaías 40:26 ye tä dre mike gare nie?

4 (Ñäkädre Isaías 40:26 yebätä). * Muke tä kä kwinbiti ye ni iti ñan raba täine jire. Galaxia yete, muke tä 400 mil millón näre ruin nitre ja tötikaka krikri ie. Aune Jehová tä jökrä kädeke. ¿Ye tä dre mike gare nie? Ngöbö töita krubäte muke yebätä, aisete niara töita ño mäbätä ye bämike ja töite. Niara tare mäkwe yebätä mätä mike täte aune ñan ni mada tä nuainmana mäi ye aibätä mätä nuainne (Sal. 19:1, 3, 14). Ni Rün kä kwinbiti ie mä gare kwin. Jesukwe niebare: “Mun ara jire abko dokwä drüen kratirekratire abko tä gare jökrä Ngöböye” (Mat. 10:30). Aune ni salmo tikaka käkwe mikani gare: “Ni ñaka ngite tä ja tuin kukwe tare ben yebätä Jehová töita” (Sal. 37:18). Ye abokän, kukwe medenbe mätä ja tuin ye gare ie aune raba ja di bien mäi kä ngwankäre nüke jai kukwe jökräbätä.

5. Jehová raba ja di bien nie ja tuakäre kukwe meden erere ben, ¿ye ñobätä gare kwin nie?

5 (Ñäkädre Isaías 40:28 yebätä). * Jehová ye tä ja di bien krubäte nie. Ñodre, niara tä Ñänä trä mike ngire krubäte yebätä mä raba töbike. Ni ja tötikaka kri kädekata David Bodanis käkwe mikani gare, Ñänä tä nemen ngire krubäte segundo kratire kratire, ye abokän bomba krikri kwati krubäte tä ngetre ye kwrere. Ni mada ja tötikaka kri tä niere arato, kä nengwane Ñänä tä nemen “bäri ngire segundo kratibe te ye abokän raba ni kä nebätä dimike kä 200,000 näre te”. Jehová tä Ñänä mike ngire krubäte, aisete niara raba ja di bien nie ja tuakäre kukwe meden erere ben ye gare kwin nie.

6. a) ¿Ñobätä Jesukwe niebare sribi kwe ye ñaka ribi? b) ¿Kukwe ye rabadre gare nie ye raba ni dimike ño?

6 (Ñäkädre Isaías 40:29 yebätä). * Jehová mikata täte ye tä kä mike juto krubäte nibätä. Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe ie: “Kri oto mäkäta nbi dokwäbtä tä niken ngwena, ye kwrere ti bike sribi tikwe bien ngwiandre munye”. Aune niebare kwe arato: “Munkwe jadükadi jäme, ñobtä ñan angwane ja töitika tibe ye abko kri oto doboko mäkäta nbi dokwäbtä abko tä niken ngwena, ye kwrere tita tribe mike mun kötärä ngwiandre munye, ye abko juto amne nuäre  ngwiandre” (Mat. 11:28-30). ¡Kukwe ye metre! Ruäre ngwane nita niken gätäbätä aune kukwe driere ye ngwane nita nemen nainte. Akwa, nita nüketa ja gwirete ngwane jata nemen ruin bäri dite nie ja tuakäre kukwe keta kabre ben, ¿ñan ererea? Erametre, sribi Jesukwe ye ñaka ribi aune nuäre nuaindre.

7. Kukwe nieta Mateo 11:28-30 yebätä ye tä nemen bare ño metre ye mä raba mike gare keteiti.

7 Meri Testiko iti tä bren yebätä ani blite. Niara tä nemen nainte krubäte, tä nemen töbike krubäte aune dokwä tä nemen ngidien krubäte ie. Niara tä bren yebätä ruäre ngwane ñan nemen nuäre kräke nänkäre gätäbätä. Akwa, bati ja di ngwani kwe niken gätä nuainta ni jökrä kräke yebätä, biti niebare kwe: “Kukwe kädrieba yete blitaba nita nemen di nekä yebätä. Kukwe kädrieba töi jämebiti aune nuäre yekwe ti okwä ñöi mikaba nen. Ye ngwane rükaba gare tie ti tädre käre gätäte”. Niarakwe ja di ngwani nemen gätäbätä, yebätä kä namani juto krubätebätä.

8, 9. “Tita nebe ruen bobre di ñakare tie, ye ngwane abko Kristo di tä nebe [...] tibtä” niebare Pablokwe, ¿yebiti dre gäräbare kwe?

8 (Ñäkädre Isaías 40:30 yebätä). * Dre nuain gare nie aune ni töita ño, akwa ni ñaka raba jondron jökrä nuainne ja di jeñebiti. Kukwe ye rabadre gare ni jökrä ie ja töi kräke. Ani töbike apóstol Pablo yebätä. Niara ie kukwe jökrä nämene gare, akwa niara tö namani dre nuain ye ñaka namani bare jökrä ie. Kukwe nämene niara töi nike ye mikani gare kwe Ngöböi ye ngwane, Ngöbökwe niebare ie: “Ni bobre di ñakare, yebtä abko ti di kri tuata”. Pablo ie kukwe ye nükani gare aune niebare kwe: “Tita nebe ruen bobre di ñakare tie, ye ngwane abko Kristo di tä nebe [...] tibtä” (2 Cor. 12:7-10). ¿Dre gäräbare kwe?

9 Ni mada bäri dite käkwe Pablo dimikadre ye nükani gare ie. Niara ie ja rabadre nemen ruin di nekä ye ngwane üai deme Ngöbökwe ye rabadre miketa dite. Aune ye ñan aibe. Ñakare aune üai deme raba niara dimike jondron ruäre abokän ñan raba nemen nuainbare ja di jeñebiti ie ye nuainkäre. Ye erere tä nemen bare nibätä arato. Ngöbö die ye köböire ni raba nemen dite ye gare kwin nie.

10. ¿Jehovakwe David dimikani ño ja tuin kukwe kri ben?

10 Ngöbö üai deme käkwe salmista David dimikani bä kabre ye nükani gare ie. Niarakwe tikani: “Mä diebiti ti raba nen nitre rükä töi blo ye rüere; Ngöbö diebiti ti raba niken kibiti ta” (Sal. 18:29). Kukwe ruäre tä nemen tuin kri krubäte nie aune ni ñaka di raba nüke jabätä ben tä nemen ruin nie. Jehovakwe ni dimikadre ye nita ribere jai.

11. ¿Üai deme Ngöbökwe ye tä ni dimike ño ja tuakäre kukwe kri ben?

11 (Ñäkädre Isaías 40:31 yebätä). * Mü tä nikenkä kunkwäre aune tä ja mike juto nänkäre mente ye ngwane ñaka tä nuainne ja di jeñebiti. Murie tä matebätä ye tä ja di bien ie ne kwe ñaka di riadrekä. Aisete, mäkwe ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane, mäkwe mü ngwan törö jai. Mäkwe ja di kärä Jehovai ne kwe “Ngöbö Üai Deme” rabadre mäkwe nänkäre ja käne (Juan 14:26). Aune käre mä raba üai deme kärere Ngöböi ye mäkwe ngwan törö jai. Kukwe keteiti känti ütiäte krubäte ni rabadre ja di kärere bäri Jehovai yebätä ani töbike. Ñodre, ni ñaka ja mäke kwin ja mräkätre madabe ye ngwane ni rabadre ja di kärere Ngöböi. ¿Ñobätä kukwe ye tä nemen bare?

12, 13. a) ¿Ñobätä kukweta nemen jabätä ja mräkätre ie? b) ¿Kukwe namani bare Josebätä ye tä dre driere nie Jehovabätä?

12 Ni jökrä ngite yebätä kukweta nemen jabätä nie ja mräkätre ben. Ye medenbätä, ruäre ngwane ja mräkätre mada tä dre nuainne o dre niere ye tä mate tare nibätä aune ruäre ngwane ni arabe tä kukwe niere ietre ye ñan tä mate kwin bätätre arato. Kukwe ye erere tä nemen bare ye ñaka nuäre. Akwa ni raba ja ngwen metre Jehovai ye ni raba  bämike ie. ¿Ni raba nuainne ño? Ni raba sribire keteitibe ja mräkätre aune ngwaitre ben. Niaratre ja mike ngite akwa Jehová tä tarere ye erere nikwe taredre arato.

Jehovakwe ñaka José tuanimetre aune ñaka mä tuainmetre kwe arato. (Párrafo 13 mikadre ñärärä).

13 Kukwe namani bare Josebätä ye tä driere nie, kukwe tare ben nitre Jehová mikaka täte tätre ja tuin ye Jehová ñaka ketebätä. José nämene bati ye ngwane etebantre namani bätä ngwenbätä, aisete rürübäinbare kwetre ni klabore kwrere kä Egipto yekänti (Gén. 37:28). José ni ja ketamuko Ngöbökwe ye mika nämene ja tare nike ye namani tare Ngöböi. Akwa niara ñaka kukwe ye ketaninbätä. Aune kä nikani ta yete, José tö namani Potifar muko mikai jabe niebare yebätä kitani ngite ye ngwane, Ngöbökwe ñaka kukwe ye ketaninbätä arato. Akwa, ¿Ngöbökwe José tuanimetre kaibe? Ñakare. Biblia tä niere, Jehová köböire “jändrän jökrä namani nebe bare kuin” ie (Gén. 39:21-23, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena).

14. ¿Ni ñaka tä nemen rubun jankunu ye tä ni dimike ño?

14 Kukwe mada namani bare yebätä ani blite. David ja ketamuko Ngöbökwe käkwe ja tare nikabare ye erere ni mada jämi ja tare nike. Akwa David ñaka namani rubun jankunu ja dokwäre. Niarakwe tikani: “Mä ñan raba rubun jankunu; mä ñan raba rubun kukwe käme nuainkäre” (Sal. 37:8). Ni rabadre ja ngwen Jehová erere, ñan ñobätä aune “kukwe tä nainte nie ye ñan ererebätä tä ni mike ja ngie nuin” (Sal. 103:10). Ni ñaka nemen rubun jankunu ye köböire ni ñaka nemen bren. Akwa nita nemen rubun krubäte ye köböite, presion alta raba nemen nibätä aune ni ñaka raba murie jäke kwin, ni moto bätä ni jü raba nemen bren aune ni bule raba nemen bren arato. Nita nemen rubun krubäte ye ngwane ni ñaka tä töbike kwin. Aune nita nemen rubun ye bitikäre ni raba nemen ulire krubäte. Akwa, Biblia tä niere “ni brukwä jäme ye köböire ni ngrabare ye tä kwin” (Prov. 14:30). Ja mräkä iti kukwe niedre abokän matadre tare nibätä ye ngwane, ¿dre ni dimikai ja mäketa jäme ben? Biblia tä dre niere ye nikwe mikadre täte.

JA MRÄKÄTRE KUKWEBÄTÄ NIBE TÄTRE ÑÄKE TARE NIE YE NGWANE

15, 16. Ni mada ñäkädre tare nie ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

15 (Ñäkädre Efesios 4:26 yebätä). Nitre ñaka Ngöbö mike täte tätre kukwe ñaka kwin nuainne nibätä ye ngwane ni ñaka töibikaire. Akwa, ja mräkä kukwebätä nibe o ni mräkä tä kukwe nuainne o kukwe niere nie abokän tä mate tare krubäte nibätä ye ngwane, raba ni ngwen di nekä. Dre nuainta nibätä ye ñaka käi nikwitekä nibiti yebätä ni raba töbike. ¿Kä kwati krubäte te ni rabai rubun? O ¿Biblia tä kukwe niere ye ererebätä nikwe kukwe ye ükaite bengwairebe? Nikwe kä mikai niken raire ta ngwane, ñaka rabai nuäre ni kräke ja mäketa jäme ni madabe.

16 Ja mräkä iti käkwe ñäkäbare tare mäi aune ye ñaka rabadre käi nikwitekä mäbiti ye bämike ja  töite. ¿Dre käkwe mä dimikai ja mäketa jäme ben? Käne, mäkwe ora ja brukwä tätebiti Jehovai aune mäkwe blitadre töi jämebiti ja mräkä yebe ye mäkwe ribe ie. Niara ye ja ketamuko Ngöbökwe aune tare kwe ye mäkwe ngwan törö jai (Sal. 25:14). Jehovata ni ja ketamuko kwe ye tarere aune ye erere nikwe nuaindre ie niara tö (Prov. 15:23; Mat. 7:12; Col. 4:6). Ye bitikäre, mäkwe dre niedi yebätä mäkwe töbika kwin käne. Ja mräkä ye nierare kukwe nuainbare mäbätä ye mäkwe ñaka nütü, ñakare aune ja ruin ño mäi ye mäkwe mika gare ie. Aune kukwe ye namani bare mä köböite arato ye mäkwe ka ngäbiti. Mä raba blite krörö ja mräkä yebe: “Ti abokän nemen rubun jötrö ngwarbe, yebätä mäkwe blitaba jändrin tibe ye ngwane ja rababa ruin kore tie”. Kukwe ye ñaka rabadre ükaninte jabe munye ngwane, mäkwe köbö madate kukwe ye ükadrete ja mäkäkäreta jäme. Akwa, Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ja mräkä ye kräke ye mäkwe ribe ie. Aune nire käkwe ñäkäbare tare mäi yebätä mäkwe töbikadre kwin ye mäkwe ribedre ie. Dre dre rabadre bare, akwa mäkwe ja di ngwani ja mäketa ja mräkä ben, yekwe kä mikai juto Jehovabätä yei mä raba tö ngwen.

NIKWE JA MIKANI NGITE RABADRE NI TÖI NIKE YE NGWANE

17. a) Nikwe ja mikani ngite ngwane, ¿Jehová tä ni dimike ño nementa dite kukwe ja üairebiti? b) ¿Niara tä ni dimike ye ñobätä nikwe kadre ngäbiti?

17 Nitre kristiano ruäre käkwe ja mikani ngite krubäte yebätä ja ñaka tä nemen ruin kwin ietre Jehová mikakäre täte. Ja mikani ngite kwetre yebätä töi ñaka raba nemen jäme, kä ñaka raba nemen juto bätätre aune raba kite di nekä. Rei David, ja tuani ño kukwe ye erere ben ye mikani gare krörö kwe: “Tikwe ñaka blitaba yebätä ti krä jataba di ñakare, ñobätä ñan aune tikwe ja muaiba köbö kwatire kwatire te. Ñobätä ñan aune, dibire rare mä kise rababa doboko tibiti”. Jehová tö ni niara mikaka täte tuai nuainne ye erere, kä jutobiti David ja tuani kukwe yebe. Niarakwe tikani: “Mrä mada, ja mikani ngite tikwe ye tikwe mikaba gare [...]. Aune tikwe ja mikani ngite ye mäkwe juanba ta tibiti” (Sal. 32:3-5). Mäkwe ja mikani ngite krubäte ngwane, Jehová tö mä dimikai nementa dite kukwe ja üairebiti. Akwa, rabadre bare mäi yekäre, konkrekasion yebiti niara tä mä dimike ye mäkwe kadre ngäbiti (Prov. 24:16; Sant. 5:13-15). Mäkwe ñaka kä mika niken raire ta nuainkäre, ñobätä ñan aune ye köböire mä raba nemente nire o krüte kärekäre. Akwa, Ngöbökwe ngite juanina ta mäbiti, ye bitikäre ja täbe ruin ngite mäi ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

18. ¿Pablo kukwe nuainbare ye tä nitre ie ja ñaka nemen ruin kwin Ngöbö mikakäre täte ye dimike ño?

18 Pablo kukwe blo nuainbare abokän nämene nüketa törö ie ye ngwane nämene nemen ulire krubäte. Niarakwe niebare: “Nitre apóstol ye bäri ütiäte ti kräke aune tikwe ja mikani konkrekasion Ngöbökwe rüere, yebätä ti ñaka kädekadre apóstol”. Akwa, niebare kwe arato: “Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye köböire ti kädekani kore” (1 Cor. 15:9, 10TNM). Pablo ja mikani ngite ye nämene gare Jehovai, akwa nämene kain ngäbiti aune kukwe ye rabadre gare Pablo ie yei tö namani. Mäkwe ja töi kwitanina bökän ja mikani ngite mäkwe yebätä aune mäkwe mikanina gare Jehovai bätä nitre umbre ji ngwanka ie ngwane, Ngöbökwe mä mikai tuin bobre jai ye tädre gare mäi. Ye medenbätä, Jehovakwe ngite juanina ta mäbiti yei mäkwe tö ngwan (Is. 55:6, 7).

19. ¿Texto meden dianinkä kä 2018 kräke aune ñobätä ye ütiäte?

19 Nitre töi blo gaite abokän köböi tä nökrö bäri ja ken yebätä nikwe ja tuai bäri kukwe kri ben. Akwa nita dre ribere jai ye Jehová raba bien nie nänkäre ja käne, ñobätä ñan aune “nitre tä nainte yei tä ja di bien; aune nitre tä di nekä yei tä ja di bien krubäte” (Is. 40:29; Sal. 55:22; 68:19). Ni rikai batire batire Ju Ja Ükarakrö yete ngwane, texto ütiäte dianinkä kä 2018 kräke ne nikwe ngwainta törö jai: “Nire nire tä tö ngwen Jehovai ye rabaita dite” (Is. 40:31).

^ párr. 4 Isaías 40:26: “Nikren kä kwinbätä aune mike ñärärä. ¿Nirekwe jondron ne sribebare? Ye ni jondron ye kwatire kwatire jie ngwanka número meden ye ererebätä; jökrä gare niarai. Niara die ñaka krüte aune dite krubäte yebätä ni töi nemen ñan krütare, ñaka nemente jire kwati”.

^ párr. 5 Isaías 40:28: “¿Ñaka gare mäi? ¿Mä ñaka kukwe nuin? Jehová kä tibien jökrä Sribekä, niara Ngöbö nünanka kärekäre. Niara ñaka nemen nainte aune ñaka di nekä jire chi. Töi ño ye ñaka raba nüke gare täte”.

^ párr. 6 Isaías 40:29: “Nitre tä nainte yei tä ja di bien; aune nitre tä di nekä yei tä ja di bien krubäte”.

^ párr. 8 Isaías 40:30: “Monsotre tä nemen nainte aune di nekä bätä monsotre tä ngoto ritete aune niken tibien”.

^ párr. 11 Isaías 40:31: “Akwa nire nire tä tö ngwen Jehovai ye rabaita dite. Mü ngwike ye kwrerebiti rabai näinkä. Rabai nen aune ñaka rabai dräre; rabai dikekä aune ñaka rabai nainte”.