Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nire nire tä Jehová mike täte aune nire nire ñaka nuainne ye raba nüke gare

Nire nire tä Jehová mike täte aune nire nire ñaka nuainne ye raba nüke gare

“Ni kukwe kwin nuainkä aune ni kukwe käme nuainkä, [...] ye rabaita gare muen” (MAL. 3:18).

KANTIKO: 29, 53

1, 2. ¿Ñobätä ni Ngöbö mikaka täte rabadre ja kriemike kä nengwane? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

BREN raba neketekä ni madabätä abokän kisete nitre tä bren ye doctor aune meritre ni bren kräkäi mikaka ye kwati tätre ngübare. Niaratre tö nitre bren dimikai yebätä tätre nuainne. Akwa, niaratre ñan tö bren ye tuai neketekä jabätä ngwane, rabadre ja kriemike. Ye erere arato, ni Jehová mikaka täte ye kwati krubäte tä nüne aune sribire nitre ñaka ja ngwen kwin yebe. Ni ñaka tö ja ngwain niaratre erere ngwane, ni rabadre ja kriemike.

2 Kä krüte nete, nitre ñaka niena Ngöbökwe kukwe biani nuaindre ye mike ütiäte jai. Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye rabai ja ngwen ño ye apóstol Pablo niebare tärä tikani ketebukäre kwe Timoteo ie yekänti. Kä jatai nökrö bäri ja ken ye ngwane, niaratre jatai ja ngwen bäri blo nitre jökrä okwäbiti (ñäkädre 2 Timoteo 3:2-5 yebätä). * Nitre tä ja  ngwen ño ye ñaka tuin kwin nie, akwa ni raba kite töbike, blite aune ja ngwen nitre nünanka ni bäre ye erere (Prov. 13:20). Ye medenbätä, kä krüte nete nitre ñaka Ngöbö mike täte aune ni Ngöbö mikaka täte töita ño ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Aune nikwe dre nuaindre ñaka ja töi mikakäre niaratre erere bätä nikwe nitre mada dimikadre ño Ngöbö mike gare jai yebätä nibike ja tötike arato.

3. ¿Kukwe nieta 2 Timoteo 3:2-5 yekänti ye erere nire nire rabai ja ngwen?

3 Nibira gare nie ye erere, apóstol Pablo niebare, kä krüte nete “kukwe tare krubäte jatai nakainkä, ye ñaka rabai nuäre ükatekäre”. Ye bitikäre, nitre ñaka ja ngwen kwin ye töi rabai ño ye kädekaninte 19 jatäri kwe abokän erere nitre jökrä tä ja ngwen ni näire. Romanos 1:29-31 yekänti kukwe ye erere kädekateta, akwa kukwe tikani Timoteo ie yete kukwe nieta ye nie ñaka Escrituras Griegas Cristianas yebätä. Pablokwe niebare “nitre rabai” ja ngwen ñaka kwin. Kukwe niebare Pablokwe yekänti blitata nitre brare aune merire yebätä. Akwa nitre jökrä ñaka töi rabai ye erere. Ñodre, ni kristiano abokän käkwe ja töi mikai kwin (ñäkädre Malaquías 3:18 yebätä). *

¿NITA TÖBIKE ÑO JABÄTÄ?

4. ¿Ñobätä nitre töita bikabätä bäri kri ni madabätä?

4 Nitre kwati rabai ja aibe tarere aune ngwian tarere niebare Pablokwe ye bitikäre, niebare kwe arato nitre rabai ja käikitekä, bike kri aune rabaitre bike bäri kri ni madabätä. Nitre yei jondron nuain gare, bä nuäre, ngwian bökäne yebätä jata nemen ruin bäri ütiäte ietre aune nitre madakwe käikitadrekä aune mikadre kri jai ie töta nemen. Ni ie kukwe gare krubäte käkwe ni bike kri ye bämikani krörö: “Ni ye tä ja arabe mike ngöböre jai aune ñaka tä Ngöbö mike täte”. Nitre ruäre tä niere ni bike kri ye ñaka kwin, aisete ni mada tä bike kri ye ngwane ñaka tä mate kwin ni bikaka kri yebätä.

5. ¿Nitre Ngöbö mikaka täte metre ye ruäre ja töi mikani ño?

5 Nitre bikaka kri ye tuin käme krubäte Jehovai. Biblia tä niere ye erere, “ni bike kri” ye kräke niara brukwä (Prov. 6:16, 17). Ni bike kri ye köböite ni ñaka ja kete kwin Ngöböbe (Sal. 10:4). Aune ni bike kri ye tä ja ngwen Diablu erere (1 Tim. 3:6). Nitre ja ngwanka metre Ngöböi ye ruäre ja töi mikani bikabätä kri arato. Ñodre, Rei Uzías käi Judá yekwe Ngöbö mikani täte metre kä kwati krubäte te. Akwa Biblia tä niere: “Niara namani dite ye ngwane, brukwä namani bikabätä kri kukwe tare mikakäre akwle ja kisete aune nikani templo Jehovakwe yete jondron rä mane kukwe kä jondron rä mane kukwara yekänti angwane, Ngöbö kwe Jehová yei ñaka ja ngwani metre kwe”. Kä nikani ta ye bitikäre, rei Ezequías namani bike kri arato, akwa kä braibe te (2 Crón. 26:16; 32:25, 26).

6. a) ¿Dre drebätä David rabadre bike kri näre? b) ¿Dre niara dimikani ja töi mike bobre jankunu?

6 Nitre ruäre bä nuäre, mikata ütiäte jai, musika täkä gare ie, dite krubäte o nitre mada tä käikitekä yebätä tä nemen bike kri. David nämene ütiäte arato, akwa käre ja töi mikani bobre kwe. Ñodre, Goliat murie ketani kwe ye ngwane, niara raba ja mäkete rei Saúl ngängän ben ye Saúl niebare ie. Akwa David niebare ie: “¿Ti abokän nire aune ti mräkätre ti rünkri tä Israel ye abokän nire, ne kwe ti rabadre duanane mäi rei?” (1 Sam. 18:18). ¿Dre David dimikani ja töi mike bobre jankunu? Ngöbökwe kukwe nuani aune ja töi mikani bobre kräke, ye köböire nämene ja ngwen kwin, jondron nuain nämene gare ie bätä nämene sribire Ngöbö kräke yekwe dimikani ja töi mike bobre (Sal. 113:5-8). Jondron kwin nämene kwe ye jökrä Jehovakwe biani ie ye nämene gare ie (1 Corintios 4:7 mikadre ñärärä).

7. ¿Dre ni dimikai ja töi mike bobre?

7 Kä nengwane, ni Jehová mikaka täte tä ja di ngwen ja töi mikakäre bobre David erere. Jehová  ye Rei kä jökräbiti tibien, akwa tä ja töi mike bobre ye tä ni töi mike ñan krütare (Sal. 18:35). Ngöböta kukwe niere ne nita mike täte bökän: “Munkwe ni mda mda ngwian ruen bobre jae, munkwe ja moto mika kuin ni mda mdakrä amne, munkwe bika tidrä ni mda mdabtä. Erere arato, munkwe ja moto mika jäme amne munkwe jändrän jökrä ngibia bätärekä” (Col. 3:12). Ne madakäre, nita ja tarere ngwane “ñan nita ja bä mike ütiäte amne ñan nita bike kri” (1 Cor. 13:4). Aune ni brare gure ye töi kwita raba mukokwe “ja mikata kwin kwe yebiti”, ye erere arato ni Ngöbö mikaka täte tä ja töi mike bobre ye köböire nitre töi raba nemen Jehová mikabätä gare jai (1 Ped. 3:1NGT).

¿NITA NITRE MADA MIKE TUIN ÑO JAI?

8. a) Kä nengwane, ¿monsotre ñaka rün aune meye mike täte ye tuin ño nitre ruäre ie? b) ¿Biblia tä dre ribere nuaindre monsotre ie?

8 Kä krüte nete, nitre töi rabai ño ja kräke kwärikwäri ye Pablo mikani gare arato. Ñodre, monsotre ñaka rabai rün aune meye mike täte niebare kwe. Kä nengwane, tärä keta kabre, película aune kukwe mikata tuare televisionte ye tä kukwe ye bämike kwin nitre okwäkänti. Akwa, monsotre ñaka rün aune meye mike täte ye köböite nitre ja mräkäre ñaka nüne kwin jabe. Ni kä nebätä ie kukwe ye nükanina gare mekerabe. Juta Grecia kirabe yete, nire nämene rün o meye mete ye ngwane, jondron nämene biandre ie ye nämene nete kän. Aune kukwe biani nuaindre nitre romano ie yete nie nämene, ni rüne metadre ye käme krubäte ni mada murie ketadre ye kwrere. Tärä Escrituras Hebreas aune Escrituras Griegas Cristianas yekänti monsotre rabadre rün aune meye mike ütiäte jai ye ribeta nuaindre ietre (Éx. 20:12; Efes. 6:1-3).

9. ¿Dre monsotre dimikai rün aune meye kukwei mike täte?

9 ¿Monsotre raba dre nuainne ne kwe ñaka ja ngwandre kwetre monsotre mada ye erere? Rün aune meye dre dre nuainbarera kräketre yebätä rabadre töbike. Ne madakäre, Ngöbö ni jökrä Rün tö monsotre tuai rün aune meye mike täte ye mikadre nüke gare kwetre jai. Monsotre tä blite kwin rün aune meyebätä ye ngwane, tätre monsotre mada dimike rün aune meye mike täte arato. Monsotre ye nitre rüne aune meyere ñaka tarere jire ye ngwane, ñaka rabai nuäre monsotre kräke niaratre mikakäre täte ja brukwä tätebiti. Akwa, nitre rüne aune meyere tä monsotre tarere metre ngwane, monsotre törbai mikai täte. Monso Testiko kädekata Austin tä niere: “Käre ti töi nämä nemen kukwe ñaka kwin nuainbätä, akwa ti rün aune ti meye nämä kukwe kwin ükete nuaindre tie aune ñobätä nämä kukwe ye ükete nuaindre tie ye nämä mike gare tie bätä tikwe blitadre ye nämä ribere tie. Kukwe ye jökrä käkwe ti dimikaba niaratre kukwei mike täte. Käre niaratre töi nämä tibätä aune yekwe ti töi mikaba kukwe kwin nuainne niaratre okwäbiti”.

10, 11. a) ¿Nitre töita ño abokän tä mike gare ñaka tä ni mada tarere? b) ¿Ni kristiano metre käkwe nire nire taredre?

10 Kukwe madabätä nitre töita ñaka kwin ye tä mike gare nitre kwati krubäte ñaka töita ni mada tarebätä ye Pablo kädekaninte. Nitre “ñaka rabai rün aune meye mike täte” niebare Pablokwe ye bitikäre, niaratre ñaka rabai debe bien jire niebare kwe arato. Ñan ñobätä aune nitre madakwe jondron kwin nuaindi kräketre yebätä ñaka debe biain kwetre. Arato nitre kwati krubäte ñaka rabai ja ngwen metre aune ñaka törbai kukwe ükaite ni madabe, ye abokän ñaka törbai ja mäkäita jäme ni mada ye meden gärätä. Rabaitre blite dion dion aune rabaitre ni mada kite ngise, ñan ñobätä aune rabaitre ñäke tare Ngöbö aune nitre madabätä. Aune Rabaitre kukwe ngwarbe niere nitre madabätä bämikakäre käme arato. *

11 Nitre kwati ñaka ni mada tarere jire, akwa ni Jehová mikaka täte abokän tä ni mada tarere  bökän. Käre nita kukwe ye erere nuainne. Kukwe biani Moisés ie yete kukwe bäri ütiäte ribebare nuaindre ye abokän käne nikwe Ngöbö taredre aune ketebukäre abokän nikwe ni mada taredre niebare Jesukwe. Ni mada taredre ye abokän kädekata agápe (Mat. 22:38, 39TNM). Arato ni kristiano metre käkwe ja taredi kwärikwäri yebiti ni rükai gare niebare kwe (ñäkädre Juan 13:34, 35 yebätä). Aune ni kristiano rabai nitre ja mikaka rüere ye tarere arato (Mat. 5:43, 44).

12. ¿Jesús nämene ni mada tarere ye bämikani ño kwe?

12 Jesukwe ni mada tarebare krubäte. Juta jene jene te kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driebare kwe. Ni ie kä ñaka tuin, ni nakwente, ni bren lepra kisete, ni olo ngidianinte ye mikaninta kwin kwe aune ni krütani ganinkröta kwe (Luc. 7:22). Nitre kwati brukwä nämene kräke, akwa ja nire biani kwe ni jökrä ütiäre. Rün kwe tä ni mada tarere ye erere niarakwe ja ngwani. Kä nengwane, ni testiko Jehovakwe kä jökräbiti tibien tä ja ngwen Jesús erere aune tä ni mada tarere arato.

13. ¿Nikwe ja taredre ye köböire dre kwin raba nemen bare?

13 Nita ja tarere ye raba nitre töi mike ni Rün kä kwinbiti mike gare jai. Ñodre, gätä kri regional nuainbare Tailandia yebätä ni iti janamene ye ngwane, ja mräkätre nämene ja tarere tuani kwe yekwe töi mikani ñan krütare. Ye bitikäre, niara tötikadre Bibliabätä bobu bämän kratire kratire ribebare kwe. Kukwe driebare kwe mräkätre jökrä ie aune sö nikani krä ti ta ye bitikäre ñäkäbare kena kwe Bibliabätä Ju Ja Ükarakrö yete. Nita ni mada tarere o ñakare ye ni tö gai ngwane, nikwe ngwandretari jai: “¿Tita ja di ngwen ti mräkätre aune ja mräkätre dimikakäre konkrekasionte bätä kukwe driekänti? ¿Jehová tä nitre mike tuin ño jai ye erere tita mike tuin jai?”.

NUKRO KÄNSENTA AUNE CORDERO

14, 15. a) ¿Jondron nire ye kwrere nitre kwati tä ja töi mike ño? b) ¿Nitre ruäre käkwe ja töi kwitanina ño?

14 Kä krüte nete, kukwe madabätä nitre rabai ja töi mike ñaka kwin yebätä nikwe ñaka ja ketadre bentre. Ñodre, nitre kwati ie Ngöbö ñaka gare ye ñaka rabaitre kukwe kwin ye tarere jire. Kukwe ye kwitata krörö arato, niaratre brukwä rabai kukwe kwin ye kräke o ñaka rabaitre kukwe kwin ye kain ngäbiti. Nitre ye ñaka rabai ja gobraine aune rabaitre nitre mada nuainne tare. Aune niaratre  ruäre rabai ja dokwä mike ribi, ye abokän ñaka tätre ja ngübarebiti kukwe ruäre nuainkäre aune kukwe nuainta kwetre ye matai ño ni madabätä yebätä ñaka töbike jire.

15 Nitre kwati nämene ja ngwen jondron nire ye kwrere abokän jatai ja töi kwite niebare Bibliabätä ye tä nemen bare kä nengwane (ñäkädre Isaías 11:6, 7 yebätä). * Kukwe niebare ye tä mike gare nukro känsenta aune león rabai jäme cordero aune nibi ngäbä yebe. Aune kä jökräbiti tibien nüna rabai jäme jabe, “ñobätä ñan angwane kukwe Jehovakwe ye rabai gare kä jökräbiti tibien” (Is. 11:9). Jondron nire ye ñaka raba Jehová mike gare jai, aisete kukwe rabai bare niebare ye tä ni kä tibienbätä ja töi kwitai ye bämike.

Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye raba nitre töi kwite. (Párrafo 16 mikadre ñärärä).

16. ¿Biblia nitre ruäre dimikanina ño ja töi kwite?

16 Käne nitre kwati nämene ja ngwen käme krubäte nukro känsenta kwrere, akwa nengwane tätre nüne jäme ni madabe. Niaratre dre nuainbare ye ni raba mike gare jai sección La Biblia les cambió la vidatä jw.org yekänti. Nitre ie Jehová namani gare aune tä mike täte ye ñaka ja ngwen nitre tä ja bien Ngöbö kukwei mikaka täte, akwa tätre ja bämike jerekäbe ye erere. Niaratre tä Ngöbö mike täte nieta kwetre, akwa tätre ja ngwen ño yebiti tätre bämike ñaka nüne kukwe nieta ye ererebätä. Nitre Jehová mikaka täte ye ruäre brukwä nämene käme krubäte ye niena “ni btin kwrere. Ngöbö abko kukwe nuenkä metre amne niara abko deme, ye kwrere” (Efes. 4:23, 24). Nitre ie kukweta nemen gare Ngöböbätä ye ngwane, Ngöbökwe kukwe ükaninte ye niaratre rabadre mike täte tä nüke gare ietre. Ye tä niaratre dimike ja töi kwite kukwe mikata era kwetre jai, tätre töbike ño aune dre dre nuainta kwetre yebätä. Ja töi kwitadre kukwe yebätä ye ñaka nuäre, akwa üai deme köböire nire nire tö Ngöbö mikai täte ja brukwä tätebiti ye raba ja töi kwite.

“NITRE NE EREREBÄTÄ MÄKWE KÄMIKAKA”

17. ¿Nitre töi blo tä nüne ni bäre yebätä ni raba ja kriemike ño?

17 Nire nire tä Ngöbö mike täte aune nire nire ñaka tä Ngöbö mike täte ye tä nüke gare bäri kwin kä nengwane. Ni Ngöbö mikaka täte ye rabadre ja kriemike ne kwe nitre nünanka ni bäre tä ja ngwen ño ye erere nikwe ñaka ja ngwandre. Nitre töi ñaka kwin kädekateta jatäri 2 Timoteo 3:2-5 yekänti abokän ben nikwe ñaka ja ketadre nieta Jehovakwe ye ni tö mikai täte. Nikwe ñaka ja ketadre nitre ye erere ben ye ñaka nuäre, ñan ñobätä aune nita sribire, näin kwelate o nüne niaratre ngätäite. Akwa niaratre tä töbike ño aune ja ngwen ño ye erere nikwe ñaka ja ngwandre. ¿Ñokänti raba nemen bare nie? Nikwe ja tötikadre Bibliabätä aune ja ketadre nitre töita kwatibe Ngöbö mikabätä täte yebe ja ketakäre bäri kwin Jehovabe.

18. ¿Nita blite aune ja ngwen ño ye raba nitre mada dimike ño kukwe ja üairebiti?

18 Arato nikwe ja di ngwandre nitre mada dimikakäre kukwe ja üairebiti. Nikwe kukwe driedre kä jökrä ngwane aune Jehovakwe ni dimikadre kukwe kwin niere ye nikwe ribedre ie. Ni testiko Jehovakwe ye nikwe niedre nitre ie. Ye köböire nita ja ngwen kwin yebiti nikwe Ngöbö käikitaikä aune nikwe ñaka ja käikitaikä akwle. “Jändrän jökrä Ngöbö rüere, ye nikwe kitadre jökrä temen amne, kukwe kämekäme kä nebtä, ye nikwe ñan nuendre mda, akwa nikwe töbikadre kuin ja käne. Erere arato, nikwe ja töi mikadre kwatibe nünakäre deme Ngöbökrä kä ne ngwane” ye driebare nie (Tito 2:11-14). Nikwe ja ngwain Jehová erere aune nikwe niara mikai täte ye jutuai nitre madai. Aune niaratre ruäre raba niere: “Nun tö näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöböta munbe kukwe nuani nunkwe” (Zac. 8:23).

^ párr. 2 2 Timoteo 3:2-5, (TNM): “Ñobätä ñan aune nitre rabai ja aibe tarere, ngwian tarere, ja käikitekä, bike kri, blite dion dion, ñaka rabai rün aune meye mike täte, ñaka rabai debe bien jire, ñaka rabai ja ngwen metre, ñaka rabai ni mada tarere jire, ñaka törbai kukwe ükaite ni madabe, rabaitre kukwe ngwarbe niere, ñaka rabaitre ja gobraine, rabaitre nitre mada nuainne tare, ñaka rabaitre kukwe kwin ye tarere jire, rabaitre ni mada kite ngise, rabaitre ja dokwä mike ribi, rabaitre bike bäri kri ni madabätä, rabaitre jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri aune ñaka rabaitre Ngöbö tarere, tätre Ngöbö kukwei mike täte ye kwrere ja bämikadi kwetre, akwa ñaka tädi nüne kukwe ye ererebätä; aune nitre ne ererebätä mäkwe kämikaka”.

^ párr. 3 Malaquías 3:18: “Ni kukwe kwin nuainkä aune ni kukwe käme nuainkä, ni Ngöbö mikaka täte aune ni ñaka Ngöbö mike täte ye rabaita gare muen bobukäreta”.

^ párr. 10 Kukwe griegore diábolo nieta ye abokän kwitata “rabaitre ni mada kite ngise”. Satana ni Ngöbö kita ngisekä ye Biblia tä kädeke ye erere.

^ párr. 15 Isaías 11:6, 7: “Nukro känsenta käkwe nünain kä braibe te oveja ngäbä yebe, bätä leopardo ye kitaite tibien cabra ngäbä yebe, aune nibi ngäbä bätä lion aune jondron känsenta köteköte ye jökrä tädi keteitibe; aune monso chi käkwe jie ngwandi. Nibi aune oso mrödi gwairebe; jondron ye ngäbä kitaite tibien keteitibe. Lion mikä kwetai toro ye kwrere”.