“Nire nire, btä ni Dänkien [Jehová, TNM] tä Ngöbö Üaibe, ye känti nita tikaninte” (2 CORINTIOS 3:17).

KANTIKO: 31, 32

1, 2. a) ¿Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai nieta yebätä nitre tä dre niere? b) ¿Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai yebätä Biblia tä dre driere nie? c) ¿Kukwe ja tötikara nekänti kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

MERI iti ie kukwe namani diandre nuaindre jai yekwe niebare ja ketamuko iti kwe yei: “Ñaka ti mika töbike, ñakare aune tikwe dre nuaindre ye aibe niere tie. Ye bäri kwin”. Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai ye jondron ütiäte krubäte Ngöbökwe biani nie yebiti niara kukwe diandre akwle nuaindre jai näre, akwa dre nuaindre kwe ye tö namani niemana jai (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). ¿Aune ni? ¿Nita kukwe den akwle nuaindre jai, o ni tö nitre mada tuai kukwe den nuaindre ni kräke? ¿Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai nieta yebätä nita töbike ño?

2 Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai nieta yebätä nitre ñaka töbike ja erebe. Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai nieta ye abokän ñaka metre nitre ruäre tä niere, ñobätä ñan aune nikwe dre nuaindre ye Ngöbökwe ükaninante ni kräke ruin ietre. Aune ni raba kukwe jökrä den akwle jai ye aibe ngwane ni törbadre dre nuain ye erere ni raba nuainne nieta nitre madakwe (recuadro “¿Dre gärätä?”  mikadre ñärärä). Akwa Biblia tä driere nie, Jehovakwe ni töi mikani aune ni sribebare kwe kukwe kwin diankäre nuaindre akwle jai (ñäkädre Josué 24:15 yebätä). * Ne madakäre, kukwe ngwantarita ne Biblia tä mike gare: ¿Ni raba kukwe jökrä den nuaindre akwle jai? ¿Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai yebiti ni raba kukwe den ño nuaindre jai? ¿Jehová tare metre nikwe ye nita bämike ño dre dre dianta nuaindre nikwe jai yebiti? ¿Nitre mada tä kukwe den nuaindre jai ye nita mike ütiäte jai ye nita bämike ño? Kukwe ngwantarita ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

¿JEHOVÁ AUNE JESÚS YEBÄTÄ DRE RABA NEMEN GARE NIE?

3. ¿Jehová raba kukwe jökrä den nuaindre akwle jai yebiti tä dre nuainne?

3 Jehová ye aibe raba kukwe jökrä den nuaindre akwle jai, akwa tä dre nuainnebiti yebätä ni raba ja kite. Ñodre, Jehová tö dre nuain ye erere tä den akwle jai yebiti juta Israel ye dianinkä kwe “juta jeñe kwe” ye kwrere (Deuteronomio 7:6-8). Niarakwe juta ye dianinkä ñobätä ñan aune Abrahán ja ketamuko kwe ie kukwe käbämikani kwe ye tö namani mikai nemen bare (Génesis 22:15-18). Ne madakäre, Jehová tö dre nuain ye erere tä den akwle jai yebiti tä käre kukwe nuainne töi jämebiti aune metre. Nitre israelita ñaka nämene niara kukwei mike täte ye ngwane nämene mäträre ño bätätre yebiti bämikani kwe. Niaratre nämene ja brukwä tätebiti ja töi kwite kukwe blo nuain nämene kwetre yebätä angwane, Jehová nämene niaratre tarere aune mike tuin bobre jai ye nämene bämike ietre. Niarakwe niebare: “Niaratre ñaka ja ngwen metre tie yebätä tikwe mikaita räre. Ti tö dre nuain ye erere tita den akwle jai yebiti tikwe niaratre taredi” (Oseas 14:4). Nibira gare nie ye erere, Jehová tö dre nuain ye erere tä den akwle jai yebiti tä nitre mada dimike. ¡Yebiti tä kukwe kwin krubäte bämike ni kräke!

4, 5. a) ¿Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai ye jondron ütiäte biani kena nirei aune yebiti dre nuainbare kwe? b) ¿Ni jökrä rabadre kukwe meden ngwentari jai?

4 Jehovakwe angeletre aune nitre kä tibienbätä sribebare törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai. Ngöbökwe Jesús sribebare kena aune sribebare kwe ja bä kwrere. Niara törbadre dre nuain ye erere raba den akwle jai ye jondron ütiäte biani kena ie (Colosenses 1:15). ¿Jesús törbadre dre nuain ye erere raba den akwle jai yebiti dre nuainbare kwe? Niara jämi kite Kä tibienbätä ye känenkri, ja töi mikani kwe ja ngwen metre Ngöböi aune Satana ja mikani Ngöbö rüere yekri ñaka ja mikani kwe. Aune nükani Kä tibienbätä ye ngwane, Satanakwe nuaninte ye ñaka kani ngäbiti kwe (Mateo 4:10). Ne madakäre, Jesús murie keta jämi ye känenkri deu orabare kwe Rün ie aune tö namani Rün mikai täte ye mikani gare metre kwe ie. Niebare kwe ie: “Ti Rün, kukwe kite tare ti rüere ti mikakrä ja tare nike, ye ma tö diain ti bäre ne ngwane, makwe dian ti bäre, akwa ma tö dreye tikrä, ye erere raba bare tibtä amne ñan ti töi abko erere rabadre bare” (Lucas 22:42). ¿Ni raba ja ngwen Jesús erere aune ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai Jehová käikitakakäre bätä mikakäre täte?

5 Jän, ni raba ja ngwen Jesús erere ñobätä ñan aune Ngöbökwe ni sribebare ja bä kwrere arato (Génesis 1:26). Akwa Jehová raba kukwe jökrä den nuaindre akwle jai ye erere ni ñaka raba nuainne. Biblia tä mike gare, Ngöbökwe ñaka ni sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai aune nikwe ye mikadre ütiäte jai ie niara tö. Ñodre, meritre gure rabadre muko kwe mikani ji dokwäre ye mike ütiäte jai aune monsotre ye rabadre rün aune meye mike täte (Efesios 5:22; 6:1). Yebätä ni jökrä rabadre ngwentari jai: “¿Ngöbökwe ñaka ti sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai ye tita mike ütiäte jai?”. Kukwe ngwantarita ye nikwe mikadre gare ño ye köböire nüna kärekäre ye raba nemen nikwe ja känenkäre.

 NI TÖRBADRE DRE NUAIN YE ERERE NI RABA DEN AKWLE JAI YEBITI NI RABA KUKWE KWIN AUNE KUKWE KÄME NUAINNE

6. Ngöbökwe ñaka ni sribebare kukwe jökrä diankäre akwle jai ye ñobätä ütiäte ye mun raba bämike keteiti.

6 Ngöbökwe ñaka ni sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai, ¿yebätä erametre nita nüne kwin aune kä jutobiti ni raba niere? Jän. ¿Ñobätä nita ye niere? Ñobätä ñan aune ni ñaka sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai ye tä ni kriemike. Ani kukwe ne bämike ja töite. Ni törbadre näin karo yete carretera yebiti juta mente yekänti akwa kukwe ñaka tädre ükaninte ji ngrabare ja jie ngwankäre nie. Nitre törbadre karo ngwain ño ye erere tädre ngwen kwäräkwärä aune törbadre mikai nen ño ye erere rabadre mike nen. ¿Ni rikai töi jämebiti karo yete carretera yebiti? Ñakare. Kukwe bämikata ye tä mike gare nie, Ngöbökwe ñaka ni tuanemetre kukwe jökrä den akwle jai ye nita ribere jai ne kwe nikwe nünandre kwin aune kä jutobiti. Ngöbö ñaka ni sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai ye kwin ni kräke abokän nitre kädrieta Bibliabätä tä bämike ño ye ani mike gare ruäre jai.

7. a) ¿Ñobätä Adán aune jondron nire ye ñaka sribebare ja erebe ni raba niere? b) ¿Adán sribebare törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti dre kwin nuainbare kwe?

7 Jehovakwe ni sribebare kena kä tibienbätä ye abokän Adán. Jehovakwe Adán sribebare törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai, angeletre sribebare kwe ye erere. Akwa jondron nire ye ñaka sribebare ye erere kwe. ¿Adán sribebare törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti dre kwin nuainbare kwe? Jondron nire kädekadre kwe niebare ie ye kani ngäbiti kwe. Ngöbö nikani jondron nire ye ngwena Adán ie ne kwe mikadre ñärärä kwe aune kädekadre kwe. Adán jondron nire kädekani ye Jehovakwe ñaka kädekani bä jene. Ñakare aune, niarakwe ja töi mikani jondron nire kädeke ño ye Jehovakwe mikani ütiäte jai (Génesis 2:19).

8. ¿Adán sribebare törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti kukwe meden ñaka kwin nuainbare kwe aune ye köböite nita nüne ño?

8 Jehovakwe sribi ütiäte mikani Adán kisete ye abokän Kä tibien kwitadre bä nuäre kwe. Ngöbökwe niebare: “Ngäbäkre ngibia kwati munkwe, ie ti tö. Ye arabe raba nirien kwati ja täritäri abko, raba niken nüne kä jökräbti temen. Ye arabe raba jändrän jökrä ñöte btä jändrän jökrä jateta temen dänkiene kä nebtä” (Génesis 1:28, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Akwa Jehovakwe ñaka Adán sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai ye ñaka mikani ütiäte kwe jai. Yebätä kri ngokwä ñäkäibare ie ye kwetani kwe. Adán sribebare törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti ñaka kukwe kwin nuainbare kwe, yebätä kä kwati krubäte te ni kä tibienbätä tä ja tare nike (Romanos 5:12). Adán ñaka ja töi mikani kukwe kwin den nuaindre jai yebätä nita ja tare nike krubäte ye nikwe ngwandre törö jai. Ye käkwe ni töi mikai kukwe kwin den nuaindre jai aune Jehovakwe ñaka ni sribebare kukwe jökrä diankäre akwle jai ye nikwe mikai ütiäte jai.

9. ¿Jehovakwe nitre israelita tuanimetre kukwe meden den nuaindre akwle jai aune niaratre kukwe meden käbämikani?

9 Adán aune Eva ye köböite ni kä tibienbätä ye jökrä ngite bätä nita krüte. Akwa ni törbadre dre nuain ye erere ni täbe den nuaindre akwle jai. Jehovakwe ja töi mikani ño juta Israel kräke ye tä kukwe ye mike gare nie. Nitre israelita ja töi mikadre akwle nemen juta jeñe kwe o ñakare ye niarakwe tuanimetre den akwle jai (Éxodo 19:3-6). Nitre israelita ja töi mikani nemen juta Jehovakwe aune Jehovakwe ñaka niaratre sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai ye mikani ütiäte kwetre jai. Niaratre kukwe ne käbämikani: “Jehovakwe kukwe niebare ye nunta juto biarebe nuainkäre jökrä” (Éxodo 19:8). Akwa, ja känenkäre niaratre ja töi mikani ñaka kukwe käbämikani kwetre ye mike nemen bare. Niaratre ñaka kukwe kwin bämikani ye tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke nie. ¿Ye abokän kukwe meden? Ye abokän ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai ye nikwe mikadre ütiäte jai, ni tädre jankunu Jehová  ken aune niarakwe kukwe keta kabre ükaninte ye nikwe mikadre täte (1 Corintios 10:11).

10. Ni kä tibienbätä ngite akwa ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere den akwle jai yebiti Jehová käikitekä, ¿ye Hebreos kapitulo 11 tä mike gare ño? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

10 Nitre brare aune merire 16 käkwe Ngöbö mikani täte metre ye kädekateta Hebreos kapitulo 11 yekänti. Jehovakwe ñaka ni sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai ye niaratre ja töi mikani mike ütiäte jai. Niaratre kukwe kwin diani nuaindre jai, ye köböire kukwe kwin keta kabre namani bare kräketre aune kukwe kwin tä ja känenkäre niaratre kräke. Ñodre, Noé tödekabare krubäte aune Ngöbökwe kukwe niebare nuaindre ie arka sribekäre, mräkätre kwe aune niara mräkätre mada jatai jatäri mikakäre kwäre ye mikani täte kwe (Hebreos 11:7). Abrahán aune Sara Ngöbö mikani täte töi kwinbiti aune Ngöbökwe kä käbämikani ietre yekänti niaratre nikani. Juta Ur känti niaratre “nämane nüne käne ye känti rikareta”, akwa kukwe käbämikani Ngöbökwe ietre ja känenkäre yebätä ja töi mikani kwatibe kwetre. Biblia tä niere niaratre ja di ngwani ne kwe “kä bäri kuin” rabadre kwetre (Hebreos 11:8, 9, 13, 15, 16). Moisés ñaka ja töi mikani jondron ütiäte Egipto ye kain ngäbiti aune “kä ngwian nuäre jabtä ja mikakäre ngite Ngöbö rüere Faraón känti, ye mikani ütiäte ñakare kwe jae amne bäri tö namani ja tare nikai mräkä israelita ben gwaire” (Hebreos 11:24-26). Nikwe tödekadre nitre Ngöbö mikaka täte ye erere aune ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai ye nita mike ütiäte jai ye nikwe bämikadre. Aune ye bämikakäre nikwe Ngöbö mikadre täte.

11. a) Ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti nikwe kukwe kwin nuaindi angwane, ¿kukwe meden ütiäte rabai diandre nuaindre jai nie? b) ¿Dre tä ni töi mike kukwe kwin nuainne ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti?

11 Nikwe ni mada tuanemetre kukwe den nuaindre ni kräke ye raba nemen tuin bäri nuäre nie. Akwa nikwe ye erere nuaindre angwane, kukwe ütiäte biani diandre nuaindre nie ye ni raba juen ja bäre. ¿Ye abokän kukwe meden? Biblia tä mike gare Deuteronomio 30:19, 20 yekänti (ñäkädrebätä). * Ngöbökwe kukwe keta kabre mikani diandre nuaindre nitre israelita ie nieta bersikulo 19 yekänti. Aune bersikulo 20 tä niere, Jehová nämene tare krubäte kwetre o ñakare ye Jehovakwe tuanimetre bämike jai. Ni tö Jehová mikai täte o ñakare ye Jehová tä ni tuenmetre den nuaindre akwle jai arato. Nikwe ja töi mikai nuainne angwane, ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti nikwe Jehová käikitaikä aune niara tare krubäte nikwe ye nikwe bämikai ie.

NI TÖRBADRE DRE NUAIN YE ERERE NI RABA DEN AKWLE JAI YEBITI NIKWE ÑAKA KUKWE KÄME NUAINDRE

12. Jehovakwe ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai, ¿yebiti ni ñaka tö dre nuain jire?

12 Ja ketamuko nikwe yei nikwe jondron ütiäte krubäte biandre ye ani bämike ja töite. Jondron ye kitadrekä kwe o yebiti nitre mada nuaindre tare kwe ye ngwane, ¿ja rabadre ruin ño nie? Matadre tare nibätä, ¿ñan ererea? Jehovakwe ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai, yebiti nitre ruäre tä kukwe ñaka kwin den nuaindre jai o tätre nitre mada nuainne tare ye ngwane erametre tä mate tare ie. Biblia tä niere “kä krüte yete” nitre ñaka rabai debe bien jire (2 Timoteo 3:1, 2TNM). Akwa ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti ni ñaka tö kukwe ye erere nuain, ñakare aune ni tö debe biain. Ye erere ngwane, Jehovakwe ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai, ¿yebätä nita debe bien ye ni raba bämike ño ie? ¿Aune yebiti ni raba dre kwin nuainne?

13. ¿Ni kristiano tö dre nuain ye erere nikwe diandre nuaindre jai yebiti ni raba dre kwin nuainne?

13 Nire nire ben nikwe ja ketai, nikwe ja ngwäkitai ño bätä ja ükaite ño aune kätä nemente ngwarbe nie ye ngwane nikwe dre nuain kä ngwankäre  juto jabätä ye ni jökrä raba den akwle jai. Akwa nikwe ja ngübadrebiti aune ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti kukwe ñaka kwin Ngöbö kräke ye nikwe ñaka nuaindre o nitre kä nebätä tä kukwe nuainne ye erere nikwe ñaka nuaindre (ñäkädre 1 Pedro 2:16 yebätä). Ni tö dre nuain ye erere nikwe diandre nuaindre jai yebiti nikwe ñaka kukwe blo nuaindre, ñakare aune yebiti nikwe jondron nuaindre “jökrä Ngöbö rabadre käikitaninkä abkokäre” (1 Corintios 10:31; Gálatas 5:13).

14. Ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai yebiti nikwe kukwe diandre jai ye ngwane, ¿ñobätä nikwe tö ngwandre Jehovai?

14 Jehová tä niere nie: “Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti Tita mä jie ngwen” (Isaías 48:17). Nikwe tö ngwain Jehovai angwane, niarakwe ñaka ni sribebare kukwe jökrä diankäre nuaindre akwle jai ye nikwe mikai ütiäte jai aune nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai. Töi bobrebiti nikwe niei, ni kä nebätä ie “ja jie ngwan ñaka gare. Ni kä nebätä ie ja jie ngwandre ño ye ñaka gare jire” (Jeremías 10:23). Adán aune nitre israelita ñaka Ngöbö mikani täte metre ye Jehovakwe ñaka sribebare kukwe jökrä diankäre akwle jai ye niaratre ñaka mikani ütiäte jai. Ñakare aune, “kukwe [nämene] nüke gare” ietre yei tö ngwani kwetre. Niaratre ñaka kukwe kwin bämikani ye erere nikwe ñaka ja ngwandre. Nikwe tö ngwandre Jehovai ja brukwä tätebiti aune nikwe ñaka tö ngwandre akwle jai (Proverbios 3:5).

NITRE MADA TÖRBADRE DRE NUAIN YE ERERE DIANDRE KWETRE JAI YE NIKWE MIKADRE ÜTIÄTE JAI

15. ¿Kukwe ja jie ngwankäre tä Gálatas 6:5 yekänti ye tä dre driere nie?

15 Nitre mada törbadre dre nuain ye erere diandre kwetre jai ye ni rabadre mike ütiäte jai arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni törbadre dre diain akwle jai ye tä gare ni itire itire ie. Ye medenbätä,  nitre kristiano mada tä kukwe den akwle jai ye ñaka ja erebe nita kukwe den nuaindre jai yebe. Ñodre, nita ja ngwen ño aune nita Ngöbö mike täte ye ngwane, ye erere raba nemen bare. Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre tä Gálatas 6:5 yekänti ye nikwe ngwandre törö jai (ñäkädrebätä). Kukwe ja jie ngwankäre ye tä driere nie ni kristiano itire itire dre diain nuaindre jai ye tä gare ietre. Kukwe ye tä nüke gare nie angwane, nitre mada dre diain akwle jai ye nikwe mikai ütiäte jai.

Ni raba kukwe den akwle jai, akwa nitre mada tä kukwe den akwle jai ye nikwe mikadre ütiäte jai. (Párrafo 15 mikadre ñärärä).

16, 17. a) Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai, ¿akwa ye köböite ñobätä kukwe kri namani jabätä nitre kristiano Corinto yei? b) ¿Pablo nitre kristiano ye dimikani ño? c) ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie?

16 Ja mräkätre aune ja ngwaitre törbadre dre nuain ye erere tätre den akwle jai ye ñobätä ni rabadre mike ütiäte jai Biblia tä mike gare keteiti ye ani mike gare jai. Ngri bian nämene jondron ngwarbe sribebare ngöböre yei aune ye bitikäre rürübäin nämene kä jondron rürübäin käi yekänti ye nitre kristiano Corinto rabadre kwete o ñakare yebätä ñaka nämenentre töbike jai erebe. Niaratre ruäre nämene ngri ye kwete töi jämebiti, ñobätä ñan jondron sribebare ngöböre ye ñaka metre nämene gare ietre. Akwa nitre ruäre jämi nemen kristiano ye känenkri nämenentre jondron ngwarbe sribebare mike ngöböre jai ye nämenentre niere ngri ye kwetadre ye abokän jondron ngwarbe mikadre ngöböre jai ye kwrere (1 Corintios 8:4, 7). Nitre kristiano ñaka nämene töbike ja erebe ye köböite kukwe kri namani jabätä ietre yebätä ñaka nämenentre keteitibe konkrekasionte raba ruin nie. ¿Pablo dre nuainbare ja mräkätre aune ja ngwaitre ye dimikakäre kukwe ye ükete jabe?

17 Kena, nitre kristiano Corinto yei Pablo ngwani törö, mrö ye käkwe ñaka niaratre mikai ja kete bäri kwin Ngöböbe (1 Corintios 8:8). Ketebukäre, niaratre törbadre dre nuain ye erere rabadre den akwle jai akwa rabadre ja ngübarebiti ne kwe ñaka rabadre nitre mada töi ngite ye ngwen ngoto ritekä mikani gare kwe ietre (1 Corintios 8:9). Aune ketamäkäre, niebare kwe nitre töi ngite yei niaratre ñaka rabadre ñäke nitre nämene ja töi mike ngri kwete ye rüere (1 Corintios 10:25, 29, 30). Nibira gare nie ye erere, Ngöbö mikakäre täte kukwe ye ükadrete ye nämene ütiäte krubäte aune nitre kristiano ye itire itire rabadre dre nuainne ye namani diandre nuaindre jai ietre. Ja mräkätre aune ja ngwaitre käkwe kukwe ütiäte o ñaka ütiäte diandre nuaindre jai, akwa ye jökrä ni rabadre mike ütiäte jai arato, ¿ñan ererea? (1 Corintios 10:32, 33).

18. ¿Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba den akwle jai ye ütiäte ni kräke ye ni raba bämike ño?

18 Jehovakwe ni sribebare ni törbadre dre nuain ye erere diankäre akwle jai ye köböire nita nüne kwin aune kä jutobiti (2 Corintios 3:17). Aune ye ütiäte krubäte ni kräke, ñobätä ñan aune yebiti Jehová tare krubäte nikwe ye ni raba bämike ie. Nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai Ngöbö käikitakakäre aune nitre mada tä kukwe den nuaindre jai ye nikwe mikadre ütiäte jai. Ye erere nikwe nuaindi angwane, nikwe bämikai Jehovakwe jondron biani nie ye ütiäte krubäte ni kräke.

^ párr. 2 Josué 24:15: “Jehová mikadre täte ye ñaka tuin kwin munye angwane, nire mika tö täte munkwe ye erere matare den jai mikakäre täte, mun mräkätre kirabe nämene nüne Ñö kwäräkri käkwe ngöbö ngwarbe keta kabre mikani täte ye, o ngöbö nitre amorreo yekwe abokän känti niaratre tätre nüne. Akwa ti aune ti mräkätre, nunkwe Jehová mikai täte”.

^ párr. 11 Deuteronomio 30:19, 20: “Matare tita kä kwinta aune kä tibien mike testiko mun kräke, tita ja nire aune gata ye mike mun käne, kukwe kwin aune kukwe tare; aune mä rabadre ja nire ye den jai ne kwe mä aune monsotre mäkwe ye rabadrete nire, mä rabadre Jehová Ngöbö mäkwe tarere, niara kukwe nuin aune ja ketete niarabätä; ñobätä ñan aune niara ye ja nire bianka mäi aune Abrahán, Isaac bätä Jacob nitre nünanka mä känenkri ie Jehovakwe kä käbämikani yete mäkwe nünain raire niara köböire”.