Känändre nekänti

Indice yete känändre

Monsotre, Ni ni Sribekä tö mä tuai nüne kä jutobiti

Monsotre, Ni ni Sribekä tö mä tuai nüne kä jutobiti

“Jondron kwin mätä ribere jai ye niarata bien mäi” (SAL. 103:5).

KANTIKO: 135, 39

1, 2. Mäkwe kukwe ütiäte diandre nuaindre jai ngwane, ¿ñobätä mäkwe Ni ni Sribekä ye kukwei mikadre täte? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

MÄTÄ bati ngwane, mäkwe dre nuaindre ja känenkäre yebätä mäträbarera bä kabre mäbätä raba ruin nunye. Ñodre, nitre dirikä kwelate o nitre mada käkwe mä töi mikanina näin jankunu kwela krite ne kwe mäkwe ngwian ganaindre bäri. Akwa, Jehová tö mä tuai kukwe kwin den jai. Erametre, mäkwe ja tötikadre kwin ne kwe mä graduadre ye ngwane sribi kwandre mäi ja ngübakäre ie niara tö (Col. 3:23). Akwa niara tä niere mäi, kukwe meden tuin ütiäte mäi ye mäkwe diandre nuaindre jai ngwane, mäkwe ja tuanemetre jie ngwandre kukwe kwe ie. Ye käkwe mä dimikai niara töita ño ye ngwen törö jai kä krüte ne ngwane (Mat. 24:14).

2 Dre rabai bare käbiti tibien aune kä ne köböra krüte ye gare Jehovai ye mäkwe ngwan törö jai arato (Is. 46:10; Mat. 24:3, 36). Ne madakäre, ni gare kwin Ngöböi. Dreta kä mike juto nibätä abokän köböire jata nemen ruin kwin nie aune dreta ni mike ulire abokän köböite jata nemen ruin ngwarbe nie ye gare ie. Ye medenbätä, nitre ruäre tä mäträre nibätä ye raba nemen tuin kwin nie, akwa kukwe nieta kwetre ye ñaka Bibliabätä ngwane ñaka raba ni dimike (Prov. 19:21).

 “NI TÖBÄTÄ [...], ÑAKA RABA MÄTRÄRE JEHOVATA NUAINNE ERERE”

3, 4. Adán aune Eva yebätä mäträbare ñaka kwin ye kukwe nuani kwetre, ¿ye köböite dre namani bare niaratrebätä aune ni jökräbätä?

3 Kukwe ñaka kwin nieta mäträkäre nibätä ye ñan krire nuainta. Satana kukwe ñaka kwin niebare kena mäträkäre ni kä tibienbätä yebätä. Eva aune Adán törbadre dre nuain ye erere rabadre nuainne ye aibe köböire kä rabadre juto bätätre Satanakwe niebare ietre (Gén. 3:1-6). Metrere, Satana nämäne töbike ja aibebätä. Adán aune Eva bätä ngäbriäntre rabadre ja känenkäre yekwe niara aibe mikadre täte aune ñaka Jehová mikadre täte ie tö namani. Akwa, ¿Satana dre nuainbare niaratre kräke? Satana ñaka kukwe kwin nuainbare jire niaratre kräke. Ñakare aune jondron jökrä nämäne kwetre ye Jehovakwe biani ietre: ñodre, ja mäkäninte kwetre, jardín bä nuäre te nämänentre nüne aune töi nämäne metre nünankäre kärekäre.

4 Akwa yebiti ta, Adán aune Eva ñaka Ngöbö kukwei mikani täte aune ñaka namanina ja kete ben. Niena gare nie ye erere, ye köböite kukwe tare namani bare. Niaratre jatani umbre aune biti krütani, kriblü tikakata tä bä ngrötökä ye kwrere namani bare bätätre. Niaratre ja mikani ngite ye köböite ngäbriäntre ja tare nikabare arato (Rom. 5:12). Akwa yebiti ta, nitre kwati krubäte täbe ja töi mike ñaka Ngöbö mike täte. Niaratre tö nünain ño ye erere tätre nüne (Efes. 2:1-3). Kukwe ye tä mike gare metre “ni töbätä [...], ñaka raba mäträre Jehovata nuainne erere”, ye abokän nire tä mäträre akwa ñaka töbike Jehová erere ngwane ye ñaka kwin (Prov. 21:30).

5. a) ¿Dre nämäne gare metre Jehovai? b) ¿Kukwe ye nämäne gare metre ie ye ñokänti gare nie?

5 Akwa, Jehová ie nämäne gare nitre ruäre aune monsotre kwati törbai niara mikai gare jai aune mike täte (Sal. 103:17, 18; 110:3). Monsotre, mun jökrä tare Jehovakwe. ¿Mätä monsotre ye ngätäite? Ye erere ngwane, Jehová tä jondron kwin keta kabre bien mäi ye tä kä mike juto mäbätä (ñäkädre Salmo 103:5 yebätä; * Prov. 10:22). Nikwe kukwe mikai gare jai ye ngätäite, kukwe ja üaire, ja ketamuko kwin, kukwe kwin mikata nuaindre jai aune nita kwäre erametre ye nikwe mikai gare jai arato.

KUKWE JA ÜAIRE RIBETA MÄKWE JAI YE JEHOVATA BIEN MÄI

6. ¿Ñobätä mäkwe ja di ngwandre kukwe ja üaire ye nuainne aune Jehovata bien ño mäi?

6 Jondron nire ye ñaka ja erebe nibe, ñobätä ñan aune nita kukwe ja üaire ribere jai, ye Ni ni Sribekä aibe raba bien nie (Mat. 4:4). Niara tä dre niere nie ye nita kukwe nuin ngwane, kukweta nemen gare nie, nita nemen töbätä aune käta nemen juto nibätä. Jesukwe niebare: “Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä käta juto, ñobätä ñan aune Gobran kä kwinbiti ye tä kräketre” (Mat. 5:3TNM). “Ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” yebiti Jehovata kukwe keta kabre ja üairebiti bien mäi (Mat. 24:45, TNM; Is. 65:13, 14).

7. ¿Kukwe ja üaire Jehovata bien mäi ye tä mä dimike ño?

7 Kukwe ja üaire Jehovata bien ye käkwe mä mikai töbätä köböire mäkwe töbikai kwin aune mä kriemikai kwe kukwe keta kabrebätä (ñäkädre Proverbios 2:10-12 yebätä). * Ñodre, kukwe ngwarbe nieta, Ngöbö ñaka tärä, ngwian bätä jondron kä nebätä köböire käta nemen juto nibätä nieta ye nikwe ñaka mikai era jai. Ne madakäre, mä dimikai kwe ñaka kukwe käme ye nuainne aune kukwe meden ñaka kwin mä töta nemen nuain yebätä mä kriemikai kwe. Ye medenbätä, mäkwe ja di  ngwan kukwe Ngöbökwe ye mike gare jai aune töbike kwin ja käne. Ye köböire rabai gare metre mäi Jehovata mä tarere aune tö jondron kwin tuai nemen mäkwe (Sal. 34:8; Is. 48:17, 18).

8. Mä rökrai Ngöbö ken, ¿ye köböire dre kwin rabai mäkwe ja känenkäre?

8 Nitre gobrainta Satanakwe ye jökrä gate köböra aune Jehová aibe käkwe ni kriemikai. Erametre, kä rükadi ngwane niarakwe mrö biain nie yei nikwe tö ngwandre (Hab. 3:2, 12-19). Ye medenbätä, nengwane mä rökradre mä Rün kä kwinbiti ken aune mäkwe tö ngwandre jankunu ie ye bäri kwin (2 Ped. 2:9). Dre dre rabadre bare akwa ja rabai ruin mäi David erere, kukwe ne tikani kwe: “Tita käre Jehová mike ja käne. Ñobätä ñan aune niara tä ti kise ruinkri, ti ñaka ngwain ngrenkä” (Sal. 16:8).

JA KETAMUKO KWIN JEHOVATA BIEN MÄI

9. a) Kukwe nieta Juan 6:44 ye erere, ¿Jehovata dre nuainne? b) ¿Ni Testiko mada tä nemen gare nie ye ñobätä ütiäte?

9 Ni ñaka Testiko tä nemen gare mäi ngwane, kukwe ñaka gare krubäte ni yebätä mäi, ¿ñan ererea? Ye metre. Ni ye kä ño, bä ño, ye aibe gare mäi. Akwa, ni Testiko tä nemen gare mäi ngwane ye ñaka ja erebe. Ñodre, ja mräkä ye tä Jehová tarere ye gare mäi aune brukwä kwin jutuabare Ngöböi, yebätä jatani ngwena ne kwe rabadre juta kwe yete arato (ñäkädre Juan 6:44 yebätä). Ñodre, ja mräkätre nünanka juta madate, kwata bä jene, ñaka nüne ni erere, yei mä niena gare aune niaratre niena gare mäi arato.

Ja ketamuko kwin rabadre nikwe aune kukwe ja üaire mikadre nuaindre jai yei Jehová tö. (Párrafo 9 nemen 12 mikadre ñärärä).

10, 11. ¿Kukwe meden känti ni Jehová mikaka täte töita ja erebe aune ye köböire dre kwin tä nemen nikwe?

10 Ñodre, bengwairebe tä nemen gare mäi ni ye “blite” mä kukweibiti: ye abokän kukwe metre “keteitibebiti” meden gärätä (Sof. 3:9). Ye tä mike gare, mä aune ni ye tä kukwe ükaninte Ngöbökwe ja ngwankäre kwin ye mike täte aune tä tö ngwen kukwe käbämikata ja känenkäre yei bätä Ngöbö arabe mike täte. Kukwe kädrite nete ne rabadre gare ni madabätä nie ye bäri ütiäte, ñobätä ñan aune ye tä ni dimike tö ngwen ie aune ye köböire nita nemen ja kete kärekäre ben.

11 Mätä Jehová mike täte ye köböire ja ketamuko kwin tä mäkwe. Ja ketamuko tärä mäkwe kä jökräbiti tibien, akwa ruäre jämi nemen gare mäi. ¿Nitre ñaka tä juta Ngöbökwe yete raba kukwe ye erere niere arato?

 JEHOVATA KUKWE KWIN MIKE MÄ KÄNE

12. ¿Mä raba dre mike nuaindre jai kukwe ja üairebiti?

12 (Ñäkädre Eclesiastés 12:1 yebätä). * ¿Mäkwe kukwe ja üaire mikani nuaindre jai ye mä tö mikai nemen bare? Mätä ja di ngwen ñäke Bibliabätä mantre jetebe o mätä ja ükete gätä kräke aune kukwe driekäre raba ruin nuen. Kukwe meden erere känti, mätä ja di ngwen ye köböire kukwe kwin tä nemen bare o ni mada tä kukwe kwin niere mäi ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño mäi? Ye tä kä mike juto mäbätä. Ñobätä ñan aune mätä kukwe Ngöbökwe mike käne kukwe mada yebiti ta, Jesukwe nuainbare ye erere (Sal. 40:8; Prov. 27:11).

13. ¿Ñobätä sribidre Ngöbö kräke ye bäri kwin, jondron kä nebätä ye kräke?

13 Mäkwe ja töi mikai kwatibe kukwe ja üaire mike nuaindre käne jai ngwane, ye köböire kä rabai juto mäbätä aune ñokäre nita kä nebätä ye rabai gare mäi. Apóstol Pablo tikani: “Munkwe tödeka ni Dänkienbti, yebtä munkwe nünanka dite jabtä käre köbö kwatirekwatire. Mdakäre abko, sribi ni Dänkienkwe, yebtä munkwe ja kita ja di ngöibti, ñobtä ñan angwane ñan munta sribire ngwarbe kräke” (1 Cor. 15:58). Nitre ruäre tä ja töi mike jondron kä nebätä jiebiti, ñodre ngwian ganainne o käikitadrekä, nitre yebätä kä ñaka juto (Luc. 9:25). Ye erere namani bare rei Salomonbätä ye nikwe mikai gare jai (Rom. 15:4).

14. ¿Salomonkwe kukwe nuainbare ye tä dre driere mäi?

14 Salomón yekwe jondron nämäne krubäte yebätä ja töi mikani kwe jondron ye käi ngwen juto jabätä (Ecl. 2:1-10). Niarakwe ju sribebare jai, jardín, parque aune tö namani dre dre sribei ye erere nuainbare kwe. ¿Yekwe kä mikani jutobätä aune ja namani ruin kwin ie? Niara arabe käkwe niebare, jondron jökrä sribebare kwe yebätä töbikataribare kwe ngwane, ja di ngwani ngwarbe kwe aune jondron jökrä ye ñaka ütiäte ye nükani gare ie (Ecl. 2:11). ¿Kukwe namani bare ye tä dre driere ja töi kräke mäi?

15. ¿Mäkwe tödekadre ye ñobätä ütiäte aune ye köböire dre kwin rabai mäkwe Salmo 32:8 tä niere ye erere?

15 Nitre ruäre tä ja mike ngite köböite tätre ja tare nike ye ngwane kukweta nüke gare ietre ja töi kräke. Kukwe ye rabadre bare mäbätä ie Jehová ñaka tö. Mäkwe niara kukwe nuadre aune mikadre täte yei tö. Ye nuainkäre mäkwe tödekadre, akwa mätä tödeka ye köböire mäkwe dre diain nuaindre jai yebätä mäkwe ñaka ja töi kwitaita jire. Aune mätä Jehová tarere ye niarakwe ñaka käi kwitaikä jire jabiti (Heb. 6:10). Ye medenbätä, mäkwe ja di ngwan tödekakäre bäri. Mä Rün kä kwinbiti tä kukwe jökrä niere ye kwin mä kräke ye rükai gare akwle mäi (ñäkädre Salmo 32:8 yebätä). *

MÄ TÖ DRE NUAIN YE JEHOVATA MÄ TUENMETRE NUAINNE

16. ¿Ni tuanmetreta kukwe ruäre nuainne ye ñobätä nikwe mikadre ütiäte jai?

16 Pablo kukwe tikani: “Ne madakäre, Jehová ye üaire aune Jehová üai tä yekänti nita tikaninte” (2 Cor. 3:17TNM). Erametre, ni tädre kwäre ye tuin kwin Jehovai aune ye erere nikwe mikadre tuin jai arato. Akwa, mäkwe sribidre kwinbiti ie niara tö, ñobätä ñan aune ye käkwe mä kriemikai. Monsotre tä nitre üai butiere tuin, ja mike gure kämekäme, jadaka abokän raba kukwe tare mike kisete yebätä tätre jadenkä, tätre dö ñain, droga duin nitre ye kwrere gare mäi raba ruin nunye. Ye tä kä mike juto bätätre akwa jötrö  ngwarbe. Akwa, metrere tätre ja tare nike krubäte: töta nemen kukwe blo ye nuainbätä jankunu, tätre nemen bren o tätre krüte (Gál. 6:7, 8). Niaratre raba kukwe jökrä nuainne tä nemen ruin ietre akwa tätre ja ngököta akwle (Tito 3:3).

17, 18. a) ¿Ñobätä ni raba niere nita Ngöbö mike täte ye ngwane nita nemen kwäre? b) ¿Adán aune Eva nämäne kwäre kena ye erere nita kwäre kä nengwane?

17 Ne madakäre, nita Jehová mike täte ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe. Ñodre, ni ñaka tä nemen bren gwä gwä aune nita nemen kwäre erametre (Sal. 19:7-11). Mä tuanmetreta kukwe ruäre nuainne yebiti mätä sribire kwin aune Ngöbökwe kukwe ükaninte bätä kukwe biani ja jie ngwankäre ye ererebätä mätä ja ngwen, yebiti mätä bämike Jehová aune mä rün bätä mä meye raba mä tuenmetre jondron mada nuainne. Ngöbö tö nitre niara mikaka täte ye tuai kukwe jökrä nuainne töi jämebiti, ye abokän Biblia tä kädeke ni rabai “kwäre rabakäre Ngöbö monsoire” (Rom. 8:21TNM).

18 Adán aune Eva nünanbare ye erere kena. ¿Kukwe ketabe ñäkäibare Ngöbökwe ietre jardín Edén yete? Kukwe keteitibe aibe: ñaka kri dati ngwä kwetadre kwetre (Gén. 2:9, 17). ¿Kukwe ñäkäibare krubäte ietre raba ruin mäi? Ñakare. Akwa, nitre kä nebätä abokän tä kukwe keta kabre ükete nuaindre aune tätre nitre mada mike ja dibiti mike täte ye erere Ngöbökwe ñaka nuainbare.

19. ¿Ni rabadre kwäre ye Jehová aune Jesús tä driere ño nie?

19 Jehovata ni mike tuin ño jai yebiti niara töbätä tä nüke gare nie. Niara törbadre akräke kukwe keta kabre ükadrete kwe nuaindre nie, akwa ye erere ñaka nuainne ñakare aune niarata ni tötike bätärekä ne kwe nikwe ja taredre kwärikwäri. Kukwe bianta kwe ja jie ngwankäre yei nikwe ja tuanemetre jie ngwandre aune kukwe käme ye kräke nikwe ja brukwä mikadre (Rom. 12:9). Kukwe meden raba ni mike ja mike ngite yebätä Jesús blitabare Kukwe Kädriebare Ngudrebiti kwe yekänti, yebiti kukwe kwin bämikani kwe dirikäre ye raba kwen nie (Mat. 5:27, 28). Niara tä Reire Gobran Ngöbökwe yete, yebätä ni tötikai jankunu kwe kä bä nuäre yete ne kwe dre tuin kwin ie aune dre tuin käme ie ye nikwe mikadre tuin jai niara erere (Heb. 1:9). Arato, ni dimikai kwe nemen töi metre aune ñaka nemen bren. Bämike ja töite: mä töi ñaka rabaira ja mike ngite aune ja tare nike ja mika ngite ye köböite. Jehovakwe käbämikani ye erere, mä “mikai kwäre” metre kwe.

20. a) ¿Jehová raba jondron jökrä nuainne akwa yebiti tä dre nuainne? b) ¿Ngöböta kukwe kwin bämike ye köböire dre kwin tä nemen nikwe?

20 Erametre, ni tö dre nuain ye ni ñaka raba nuainne jökrä akwle, ñobätä ñan aune Ngöbö tare nikwe aune ni mada tare nikwe yebätä käre nikwe ja tuanemetre jie ngwandre kukwe kwe yei. Metrere, nikwe ja ngwandre Jehová erere ye aibe tä ribere nie. Niara raba kukwe jökrä nuainne akwle, akwa ni tare kwe yebätä tä ni kä nebätä töi mike nüke gare jai (1 Juan 4:7, 8). Ye medenbätä, nikwe ja ngwandre Ngöbö erere ye aibe köböire ni raba nemen kwäre erametre.

21. a) ¿Davidkwe dre niebare Jehovai? b) ¿Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe dre mikai gare jai?

21 ¿Jondron jökrä kwin Jehovata bien mäi ye mätä mike ütiäte jai? Blitani kukwe ja üaire keta kabrebätä, ja ketamuko kwin, kukwe kwin dianta nuaindre jai aune ni rabai kwäre kärekäre yei tö ngwanta ye nibi gare nie kukwe ja tötikara nekänti (Sal. 103:5). Kä raba nemen juto mäbätä David erere, niarakwe niebare Jehovai: “Ji ja nire kräke ye mäkwe mika gare tie. Mätä nüne käre kä jutobiti, nire tä mä ken yebätä kätä juto käre” (Sal. 16:11). Kukwe mada ütiäte tä Salmo 16 yebätä ja tötikai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti. Mä raba nüne erametre kä jutobiti ye rabai gare mäi.

^ párr. 5 Salmo 103:5: “Jondron kwin mätä ribere jai ye niarata bien mäi, ne kwe mä rabadreta dite mü erere”.

^ párr. 7 Proverbios 2:10-12: “Mä töbätä ye rabadre mä brukwäte aune kukwe gare mäi ye rabadre kwin mä kräke ye ngwane, töbika kwin ja käne ye käkwe mä ngübaibiti, kukwe nüke gare mäi ye käkwe mä kriemikai, mä mikakäre kwäre ji käme aune nitre tä blite käme yebätä”.

^ párr. 12 Eclesiastés 12:1: “Mätä bati ye ngwane, mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai, kukwe tare käi jämi nüke mä kräke ye känenkri, o kä rükadre te mäkwe niedre: ‘Tita nüne ye käi ñaka juto tibätä’”.

^ párr. 15 Salmo 32:8: “Tikwe kukwe mikai nüke gare mäi aune tikwe mä tötikai ne kwe ji medenbiti mä rikadre ye rabadre gare mäi. Erametre tikwe mäträi mäbätä ti okwä nebiti”.