Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Rükadita nire arato, ye abko gare kuin tie”

“Rükadita nire arato, ye abko gare kuin tie”

“Lázaro tä kübien, akwa ti bike niken gainkrö” (JUAN 11:11NGT).

KANTIKO: 54, 51

1. ¿Dre nämene gare metre Marta ie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

MARTA nämene ja kete kwin Jesube aune nämene ja tötike ben. Ngwai Lázaro krütani yebätä nämene ulire krubäte. ¿Ñokänti niara töi namaninta jäme? Jesukwe niebare ie: “Ma ngwai rükadita nire”. Kukwe yekwe ñaka Marta töi mikaninta jäme akwa Jesús kukwe niebare ie ye mikani era kwe jai. Marta niebare ie: “Kä mrä angwane, ni krütani krütani rükadita nire, ye näire Lázaro rükadita nire arato, ye abko gare kuin tie” (Juan 11:20-24). Lázaro gaikröta ja känenkäre ye nämene gare metre ie. Akwa, Jesús Lázaro ganinkröta köbö ye arabe te.

2. ¿Nitre krütanina gaikröta ye ñobätä ni tö mikai era jai Marta erere?

2 Ni muko, ni rün, ni meye, ni ruai o monso nikwe krütani nikän yebätä ni namani ulire raba ruin nie. Ni tö krubäte küde kitaita ni mräkä tare nikwe ye ngärä, blitai ben aune kötai ben. Erametre, Jesús o Jehovakwe ni mräkä gaikröta kä nengwane ye ni ñan raba nütüre. Akwa, ¿ni mräkä rükaita nire ja känenkäre ye gare metre nie Marta erere? Kukwe keta kabrebätä ni raba kä jutobiti kukwe ne niere niara erere: “Ni krütani krütani rükadita nire, ye näire [...]  rükadita nire arato, ye abko gare kuin tie”. Akwa, ñobätä nita kukwe ye mike era jai yebätä nikwe töbikadre.

3, 4. ¿Jesukwe nitre ganinkröta yekwe Marta dimikani ño raba ruin nie?

3 Marta nämene nüne juta Jerusalén ye ken. Aisete, kä Galilea yete juta Naín ye ken Jesukwe meri kän muko krütani monsoi ganinkröta ye ngwane, Marta ñaka nämene yete. Akwa kukwe ñan tuabare namani bare ye namani gare ie raba ruin nunye. Jesukwe Jairo ngängän ganinkröta ye ngwane, kukwe ye erere namani bare. Ye namani bare Capernaum raba ruin nunye. Monso chi merire “ye krütani bkänä namani gare” nitre nämene yete ie. Akwa Jesukwe monso chi ye kani kisebiti aune niebare kwe ie: “Ti ngänkän, ¡Näin krö!”. Aune bengwairebe nuainbare kwe (Luc. 7:11-17; 8:41, 42, 49-55). Jesús nämene nitre bren miketa kwin ye nämene gare Marta aune eteba kwe María ie. Yebätä Lázaro jämi krüte ye känenkri Jesús rükadre yete akräke Lázaro ñaka krütadre nämene gare ietre. Akwa Lázaro ja ketamuko Jesukwe krütani ye ngwane, ¿dre namani bare? Lázaro rükaita nire ja känenkäre “kä mrä” yete niebare Martakwe yebätä ani töbike. ¿Ñobätä nämene tö ngwen metre kukwe yei? Aune nitre krütanina gaikröta aune ni mräkä raba nüketa nire, ¿yei ñobätä ni raba tö ngwen?

4 Nitre krütanina gaikröta yei ni raba tödeke kukwe keta kabrebätä. Ani mike gare ruäre jai. Nibike ja tötike kukwe nebätä ye ngwane, kukwe mada rabai gare nie nitre krütanina gaikröta yebätä raba ruin nie. Ye köböire, nikwe ni mräkätre tuaita yei ni rabai tödeke bäri.

KUKWE NAMANI BARE TÄ NI MIKE TÖ NGWEN

5. ¿Lázaro gaikröta ye ñobätä nämene gare metre Marta ie?

5 Marta ngwai rükaita nire nämene ngübare ye ñan ai niebare kwe, ñakare aune rükaita nire ye nämene gare ie niebare kwe. ¿Ñobätä nämene gare metre ie? Ñan ñobätä aune niara nämene monsore aune Jesús jämi kukwe driere ye ngwane, kukwe ñan tuabare namani bare ye kädrie nämene gwirete aune sinagogate. Kukwe ketamä namani bare kädrieta Bibliabätä ye raba nüke törö nie raba ruin nie.

6. ¿Kukwe meden ñan tuabare namani bare abokän nämene gare Marta ie?

6 Elías ni Ngöbö kukwei niekä ni iti ganinkröta kena nieta Bibliabätä. Kä ye ngwane Jehovakwe ja di biani ie kukwe ñan tuabare nuainkäre. Kä Fenicia yete, juta mren kräbäre kädeka nämene Sarepta yekänti, meri iti bobre kän brare krütani ja töi mikani mantiame ni Ngöbö kukwei niekä kräke. Aisete, Ngöbökwe aceite aune harina biani jankunu ietre ye köböire meri ye aune monso kwe ñaka krütani (1 Rey. 17:8-16). Kä nikani ta ye bitikäre, monso ye namani bren aune krütani. Akwa Elías kise mikani monso ngwaka yebiti aune niebare kwe: “Ngöbö tikwe, mä raba ja nire bienta monso nei”. Jehovakwe orasion Eliakwe kukwe nuani aune ja nire bianinta kwe monso yei (ñäkädre 1 Reyes 17:20-22 yebätä). * Erametre, kukwe ñan tuabare namani bare ye nämene gare Marta ie.

7, 8. a) ¿Meri iti nämene ulire krubäte ye kräke Eliseo dre nuainbare? b) ¿Eliseo kukwe ñan tuabare nuainbare yekwe dre bämikani Jehovabätä?

7 Elías ye bitikäre, Eliseo ni Ngöbö kukwei niekä käkwe ni nibukäre ganinkröta nieta Bibliakwe. Meri israelita monsoi ñaka ye nämene nüne juta Sunem yekänti muko nämene umbre yebe. Niara ja töi mikani mantiame Eliseo kräke yebätä Ngöbökwe monso iti biani  ie. Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, monso chi ye krütani. Meri ye nämene ulire krubäte. Niara nikani 30 kilómetro nemen ngutuä Carmelo yekänti, Eliseo käräkäre. Eliseo Guehazí ni sribikä kräke ye juani käne nemen Sunem. Akwa Guehazí ñaka monso ye ganinkröta. Ye bitikäre, monso chi ye meye aune Eliseo nükani (2 Rey. 4:8-31).

8 Ni Ngöbö kukwei niekä ye nikani gwä aune orabare kwe monso chi ngwaka ye ken. Ye ngwane, Jehovakwe ja nire bianinta monso yei. Monso ye jutuabare meye ie ngwane, kä namani juto krubätebätä (2 Rey. 4:32-37). Aune Ana orabare ye nükaninta törö ie raba ruin nie. Ana ye monsoi ñaka nämene nemen akwa Jehovakwe monso biani ie. Ana nikani ngobo kwe Samuel ngwena tabernáculo yete ngwane, Jehovata “ni mike niken dobote” aune “tä ni gainkröta” niebare kwe (1 Sam. 2:6). Erametre, Ngöbökwe monso meri Sunem yekwe ganinkröta ngwane, niara raba nitre krütanina gainkröta bämikani kwe.

9. ¿Ni nimäkäre ye ganinkröta ño nieta Bibliabätä?

9 Akwa Eliseo kukwe mada ñan tuabare nuainbare arato. Kä 50 te niara namani ni Ngöbö kukwei niekä, ye bitikäre namani bren aune krütani. Kä nikani ta ye bitikäre, niara krä aibe namanina ye ngwane, nitre israelita nikani dobo kwe ye bäreta ni iti doboi mikakäre. Batibe, niaratre rüe jatani tuin ietre ngwane, niaratre ngitiani aune ni ngwaka ye kitani kwetre Eliseo doboi yebiti. Biblia tä niere: “Ni ye matani Eliseo krä yebiti ngwane, nükaninta nire aune nükani krö” (2 Rey. 13:14, 20, 21). Kukwe namani bare yekwe mikani gare Marta ie, Jehová die tärä gata ye diankakäre. Kukwe ye tä mike gare metre nie, Ngöbö ye dite krubäte jondron jökrä nuainkäre.

KUKWE NAMANI BARE SIKLO KENA YETE

10. ¿Meri kukwebätä krütani ye kräke Pedro dre nuainbare?

10 Nitre Ngöbö mikaka täte käkwe nitre krütani ganinkröta ye kädrieta Biblia Escrituras Griegas Cristianas yebätä arato. Jesukwe nitre ganinkröta juta Naín yete aune Jairo gwirete ye nikwe mirira gare jai. Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, apóstol Pedro käkwe Dorcas o Tabita meri kukwebätä ye ganinkröta. Pedro nikani Tabita ngwaka yekänti, orabare kwe Jehovai aune niebare kwe: “¡Tabita, näin krö!”. Bengwairebe nükaninta nire aune Pedro ‘mikani tuare’ ja mräkätre ie. Kukwe ñan tuabare nuainbare ye köböire ‘nitre kwati käkwe tödekabare Jesubiti’. Nitre ja tötikaka mrä yei namani blitadre ni Däkien Jesús aune Jehová die tärä nitre krütanina gakrökäreta yebätä (Hech. 9:36-42).

11. ¿Lucas dre niebare monso bati yebätä aune Pablo kukwe ñan tuabare nuainbare yebätä ja namani ruin ño nitre ie?

11 Ni mada ganinkröta abokän nitre kwati käkwe tuani arato yebätä ani blite. Bati, juta Troas yete apóstol Pablo kukwe kädriebare nememe kä ruäre deu. Kä nengwane juta ye nemenkä Turquía noroeste yekri. Eutico, monso bati nämene täkäni jukwete niara kukwe nuin, ye nikani kübien aune nämene piso ketamä yekänti betaninkä tibien. Lucas ni ni bren kräkäi mikaka ye nükani käne niara känti raba ruin nunye. Monso ye ñan nämene töbebiti, ñakare aune nämene ngwakare niebare kwe. Pablo jatani kalerabätä kuintubu, monso ye ketani kwe jabätä aune Eutico nämene nire niebare kwe nitre jökrä ie. Kukwe ñan tuabare nuainbare kwe yebätä nitre jökrä töi namani ñan krütare. Pablokwe monso bati ganinkröta tuani kwetre yekwe niaratre dimikani krubäte (Hech. 20:7-12).

KUKWE KÄBÄMIKATA YE RABAI BARE METRE

12, 13. Nitre krütani ganinkröta nikwe miri gare ruäre jai ye bitikäre, ¿ni raba kukwe meden meden ngwentari jai?

12 Nitre ganinkröta nikwe miri gare jai ye rabadre ni mike tö ngwen kukwe nei Marta  erere: Jehová ja nire bianka nie, ye raba ja nire bienta nitre krütanina ie. Nitre Ngöbö mikaka täte ye ruäre nämene nitre ganinkröta näire ye ütiäte krubäte. Ñodre Elías, Jesús aune Pedro nämene yete. Ne madakäre, Jehová nämene kukwe ñan tuabare nuainne ye näire kukwe ye jökrä namani bare. Akwa, ¿kukwe ñan tuabare nuain ñaka namanina näire nitre krütani yebätä dre rabai bare? ¿Jehovakwe nitre krütanina gaikröta ja känenkäre yei nitre Ngöbö mikaka täte kä ye näire nämene tö ngwen? Marta niebare ngwai kwe yebätä: “Kä mrä angwane, ni krütani krütani rükadita nire, ye näire Lázaro rükadita nire arato, ye abko gare kuin tie”. ¿Niaratre nämene tö ngwen kukwe yei Marta erere? ¿Ñobätä Marta nämene tö ngwen kukwe yei aune ñobätä ni rabadre tö ngwen ie arato?

13 Nitre krütanina gaikröta ja känenkäre nämene gare kwin nitre Ngöbö mikaka täte metre ie ye mikata gare bä kabre Bibliabätä. Ani mike gare ruäre jai.

14. ¿Kukwe namani bare Abrahanbätä ye tä dre driere nie ni krütanina gaikröta yebätä?

14 Isaac yebiti kukwe kwin rabadre bare ye Abrahán ngübabare kä nikani kwati krubäte ta yete. Akwa bati, Abrahán rikadre monso tare kwe ‘kukwe Ngöböi’ ribebare kwe ie (Gén 22:2, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK]). Ja namani ruin ño ie ye ani bämike ja töite. Jehovakwe käbämikani ie niara monsoi yebiti juta jökrä kräke kukwe kwin rabai bare (Gén. 13:14-16; 18:18; Rom. 4:17, 18). Ne madakäre, Jesús “jatadi Isaakri” ye Ngöbökwe niebare ie (Gén. 21:12JK). Akwa, Abrahán Isaac murie ketadre kukwadre Ngöböi akräke, ¿kukwe käbämikani ye rabadre bare ño? Ngöbö die nämene Isaac gakrökäreta ye Abrahán nämene mike era jai ye Ngöbökwe Pablo töi mikani mike gare (ñäkädre Hebreos 11:17-19 yebätä). Abrahán Ngöbö kukwei mikadre täte ye ngwane, ora rikadre ruäre ta yete o köbö rikadre ruäre ta ye bitikäre monso kwe rükadreta nire yei nämene tö ngwen ye Biblia ñaka niere. Ñongwane Isaac gadrekröta ye ñaka nämene gare ie. Akwa Jehovakwe ja nire biainta Isaac ie yei nämene tö ngwen.

15. ¿Job nämene tö ngwen drei?

15 Ni krütanina gaikröta ja känenkäre yei Job nämene tö ngwen arato. Kri tikakata ye ngwane, raba nirienta aune raba nemen “kri bükün mrä” kwrere ye nämene gare ie. Akwa ye erere ñaka nemen bare nibätä (Job 14:7-12; 19:25-27). Ni krütadre ngwane, ni dobote ñaka raba kiteta akwle kä merebiti aune nünenta (2 Sam. 12:23; Sal. 89:48). Akwa, ye ñaka tä mike gare Ngöbö ñaka raba ni  gainkröta. Ñodre, Jehovakwe Job gaikröta yei Job nämene tö ngwen (ñäkädre Job 14:13-15 yebätä). * Ñongwane rabai bare ye ñaka nämene gare ie, akwa ni ni Sribekä yekwe niara ngwain törö jai aune die yebiti niara gaikröta yei nämene tö ngwen.

16. ¿Ángel iti dre niebare Daniel ni Ngöbö kukwei niekä ie?

16 Kukwe Tikani Hebreore ye tä blite Daniel ni Ngöbö kukwe niekä yebätä arato. Kä kwati krubäte te ja ngwani metre kwe Ngöböi aune Ngöbö nämene käre ben. Bati, ángel iti ja mikani tuare ie abokän käkwe niara kädekani “ni ütiäte krubäte” aune ángel niebare ie: “Ja töi mike jäme. Ja ngwen dite” (Dan. 9:22, 23; 10:11, 18, 19).

17, 18. ¿Kukwe meden käbämikani Daniel ie?

17 Kä namanina 100 bäsi Daniel yebiti aune krütadre ye käi namanina känime. Dre rabai bare niarabätä ja känenkäre ye nämene ngwentari jai raba ruin nunye. ¿Daniel rükaita nire? Jän. Tärä Daniel yekänti mrä, Jehovakwe kukwe ne käbämikani Daniel ie: “Mä abokän rika nememe mrä. Mäkwe ja dükai” (Dan. 12:13). Nitre krütani ye tä ja düke aune Dobo yekänti “kukwe köböikita ñaka jire, ni töi ñaka nemena, ni ñaka nemena töbätä” ye nämene gare Daniel ie (Ecl. 9:10). Niara krütadre ye käi jatanina nüke, akwa ñan rabai ngwakare kärekäre. Kukwe kwin rabai bare kräke ja känenkäre ye Ngöbökwe käbämikani ie.

18 Daniel ni Ngöbö kukwei niekä ie kukwe ne niebare arato: “Kukwe kwin nuaindi mä kräke ye näire mä rükaita krö köbö mrä yete”. Ñongwane metrere kukwe ye rabai bare ye ñaka mikani gare ie. Niara krütadre aune rabadre ja düke. Akwa, “kukwe kwin nuaindi mä kräke ye näire mä rükaita krö” nieta ye abokän niara gaikröta kä ja känenkäre yete ye meden gärätä. ¿Ñongwane? “Köbö mrä yete”, niara krütadre ye bitikäre kä rikadre raire ta yete.

Nitre krütanina gaikröta yei ni raba tö ngwen Marta erere. (Párrafo 19 aune 20 mikadre ñärärä).

19, 20. a) ¿Marta kukwe niebare Jesús ie aune kukwebätä nikwe ja tötiri ye ja erebe? b) ¿Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe ja tötikai drebätä?

19 Erametre, kukwe namani bare metre yebätä “kä mrä angwane, ni krütani krütani rükadita nire, ye näire Lázaro rükadita nire arato” yei Marta nämene tö ngwen. Kukwe käbämikani Daniel ie aune kukwe niebare metre Martakwe Jesús ie ye rabadre ni mike tö ngwen nitre krütanina gaikröta yei.

20 Kukwe namani bare metre kirabe ye tä mike gare nie nitre krütanina ye raba nüketa nire. Aune nitre Ngöbö mikaka täte nämene tö ngwen nitre krütanina gaikröta ja känenkäre yei ye nikwe miri gare jai arato. Akwa, ¿nitre krütanina gaikröta käbämikani mekerabe yei ni raba tö ngwen? Ye erere ngwane, ni raba tö ngwen bäri nitre krütanina gaikröta yei Marta erere. Akwa ¿ñongwane rabai bare? Nikwe kukwe ye mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yebätä.

^ párr. 6 1 Reyes 17:20-22: “Aune niebare kwe Jehovai: ‘Jehová Ngöbö tikwe, meri kän brare krütani känti tita nüne, ¿ye mätä ngobo kwe murie kete kukwe tare mikakäre kisete arato?’. Ye bitikäre, namani tibien monso yebiti aune niebare kwe Jehovai: “Jehová Ngöbö tikwe, mä raba ja nire bienta monso nei”. Jehovakwe Elías kukwe nuani aune ja nire namaninta monso chi yekwe bätä nükaninta nire”.

^ párr. 15 Job 14:13-15: “¡Mäkwe ti ükadre Dobo yete näre, mäkwe ti ükadre yete nememe mä ñaka rabadrera rubun ye ngwane, mäkwe kä kitadre ti käne aune mäkwe ti ngwandre törö jai! Ni iti krütadre ngwane, ¿raba nüketa nire? Köbö kwatire kwatire te tita sribire ja dibiti yete tikwe ngübadi, nememe ti diaintari ye näire. Mäkwe ti kärädi aune tikwe ñäkäi mä käre. Mäkwe jondron sribebare ja kisebiti yebätä mä töi rabai krubäte”.