Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre rüne, munkwe monsotre munkwe dimika nemen töbätä rabakäre kwäre

Nitre rüne, munkwe monsotre munkwe dimika nemen töbätä rabakäre kwäre

“Mä nämene chi ye ngwane, kukwe deme tikani ye namani gare mäi, ye raba mä mike töbätä rabakäre kwäre” (2 TIM. 3:15TNM).

KANTIKO: 1, 41

1, 2. Monsotre töta nemen ja diainkä mento Jehová kräke aune ja ngökai ñöte ye ngwane, ¿ñobätä nitre rüne tä nemen töbike krubäte?

KÄ KWATIRE kwatire te, nitre kwati ja tötikaka Bibliabätä ye tä ja denkä mento Jehová kräke aune tä ja ngökö ñöte. Nitre ye ngätäite monsotre bati kwati krubäte tä, abokän rün aune meye kristiano käkwe ngübabare aune kukwe kwin diani nuaindre kwetre jai (Sal. 1:1-3). Erametre, nitre rüne testiko Jehovakwe tö monsotre kwetre tuai ja ngökö ñöte (3 Juan 4 mikadre ñärärä).

2 Akwa kukwe ruäre tä nitre rüne mike töbike raba ruin nunye. Monsotre ruäre ja ngökani ñöte, akwa biti Ngöbö kukwei mikadre täte ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye ñaka jatani tuin era ietre, ye gare nitre rüne ie raba ruin nunye. Monsotre ye ruäre ñaka namanina Jehová mike täte. Aisete, monsotre ja ngökadre ñöte ye bitikäre ja töi kwitadre kwetre aune kukwe metre ye ñaka taredre jankunu kwetre ye  jürätä nemen nitre rüne yebätä. Kukwe ye erere namani bare konkrekasion Éfeso siklo kena yebätä. Jesús niebare ietre: “Mun nämane ti tarere kri, ye kwrere munta ti tarere ñakare mda” (Apoc. 2:4). ¿Nitre rüne raba dre nuainne ne kwe kukwe ye ñaka rabadre bare aune monsotre kwetre rabadre “nirien ja mikakrä kwäre”? (1 Ped. 2:2NGT). Ani blite Timoteo yebätä.

“KUKWE DEME TIKANI YE NAMANI GARE MÄI”

3. a) ¿Ñongwane Timoteo ja mikani kristiano aune kukwe namani gare ie yebiti dre nuainbare kwe? b) ¿Pablo kukwe meden ketamä niebare Timoteo ie?

3 Kä 47 yete, Pablokwe juta Listra tuaninbiti kena ye ngwane, kukwe drie nämene Jesukwe ye namani gare Timoteo ie raba ruin nunye. Ye ngwane niara nämene bati raba ruin nunye, akwa kukwe namani gare ie ye mikani täte kwe aune kä nikani kubu ta ye bitikäre jatani kukwe driere Pablo ben. Kä nikani 16 ta ye bitikäre, Pablo kukwe ne tikani ie: “Kukwe namani gare mäi aune namani era mä kräke ye mäkwe nuain jankunu bätä nire nire käkwe kukwe ye driebare mäi ye gare mäi aune mä nämene chi ye ngwane, kukwe deme tikani ye namani gare mäi, ye raba mä mike töbätä rabakäre kwäre tödekabätä Kristo Jesús yebiti” (2 Tim. 3:14, 15TNM). Ani ja tötike kukwe ketamä nebätä: 1) “kukwe deme tikani ye namani gare mäi”, 2) “namani era mä kräke” aune 3) “raba mä mike töbätä rabakäre kwäre tödekabätä Kristo Jesús yebiti”.

4. ¿Dre dre käkwe mä dimikani monsotre kia mäkwe ye tötike? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

4 “Kukwe deme tikani” rabadre gare monsotre ie yei nitre rüne töta nemen, ye abokän Kukwe tikani Hebreore aune Kukwe tikani Griegore ye rabadre gare ietre. Arato monsotre kia töi ngitiekä nuäi ye ererebätä kukwe raba nemen gare ietre kukwe namani bare aune nitre kirabe kädekateta Bibliakwe yebätä. Juta ükaninte Jehovakwe ye tä tärä, täräkwata aune video keta kabre sribere kukwe keta kabrebiti abokänbiti nitre rüne raba monsotre kwetre dimike. ¿Mä raba kädekete ruäre? Kukwe Bibliabätä rabadre gare nie ye ütiäte krubäte ja ketakäre kwin Jehovabe ye nikwe ngwandre törö jai.

“NAMANI ERA MÄ KRÄKE”

5. a) ¿Kukwe ‘rabadre era’ ni kräke ye dre gärätä? b) Jesús ye Mesías nämene gare metre Timoteo ie, ¿ye ñobätä ni raba niere?

5 Kukwe deme mikadre gare monsotre nikwe ie o blitadre nitre kirabe aune kukwe namani bare nieta Bibliakwe yebätä bentre ye ñan aibe ngörä. Timoteo dimikani kukwe ye ‘mike era’ jai arato. Kukwe mikata era jai tikani kena kukwe griegore yebiti ye abokän “ni mikata kukwe ye mike tuin metre jai” o “kukwe ye metre abokän tä nemen era ni kräke” ye meden gärätä. Timoteo nämene chi ye ngwane, Kukwe Tikani Hebreore ye nämenena gare ie. Akwa kä nikani ta ye bitikäre, Jesús ye Mesías nükani gare metre ie. Ñodre, kukwe ye nämene gare metre ie ye köböire ja ngökani ñöte kwe aune sribi misionero nuainbare kwe Pablo ben.

6. ¿Nitre rüne raba monso kwe dimike ño ne kwe kukwe tä nemen gare Bibliabätä ie ye ‘rabadre era’ kräke?

6 ¿Nitre rüne raba monso kwe dimike ño ne kwe kukwe ‘rabadre era’ kräke Timoteo erere? Rabadre monsotre kwetre ngübarebätä bätärekä. Kukwe Bibliabätä ye ñan rabai era bengwairebe monso mäkwe kräke aune kukwe ye tuin metre nitre rüne ie ye ñan aibätä nuaindi kwetre arato. Kukwe metre nieta Bibliabätä ye rabadre era monso kräke yekäre, rabadre “töi” kwe yebiti mike nüke gare jai, ye abokän rabadre töbike akwle kukwe yebätä ye meden gärätä (ñäkädre Romanos 12:1 yebätä). * Monsotre tä kukwe ngwentari nitre rüne ie ye ngwane, niaratre rabadre monsotre dimike ye ütiäte krubäte. Ani mike gare keteiti jai.

7, 8. a) Ni Testiko iti tä ngängän kwe tötike ye ngwane, ¿tä ngübarebätä bätärekä ye tä bämike ño? b) ¿Kukwe medenbätä mäkwe monso mäkwe ngübabare bätärekä?

 7 Ni Testiko iti kädekata Thomas ye ngängän iti abokänbiti kä niena 11. Monso ye tä kukwe ne kwrere ngwentari ie nieta kwe: “¿Jondron nire jatani nikwite ño jatäri yebiti Jehovakwe jondron jökrä sribebare?” aune “¿Ñobätä ni ñaka ja mike gobrantre yekri bätä ni ñaka kukwe mada nuainne kukwe ükatekäre bäri kwin?”. Ruäre ngwane, Thomas tä nemen kwekebe ne kwe ñaka kukwe ye mikadre gare batibe kwe ie. Kukwe kiakia yebiti bäri nuäre ni mada töi mikakäre kukwe metre ye mike era jai, ye gare Thomas ie.

8 Ni mada ngübadrebätä bätärekä ye ütiäte nitre kristiano jökrä kräke. Aune Thomas rabadre ja töi mike ye erere ngängän kwe tötikakäre ye gare ie (Col. 3:12). Kä diandrekä kwe jai aune blitadre bäri kwe ngängän ben ye gare ie. Rabadre blite ngängän kwe ben ne kwe kukweta nemen gare Bibliabätä ngängän ie ye rabadre tuin metre ie. Tä niere: “Metrere kukwe bäri ütiäte tä nemen gare ti ngängän ie ye tä mike era jai o ñakare aune tuin metre ie o ñakare ye ti bätä ti muko tö gai. Aune niara tä kukwe ngwentari ye kwin krubäte. Ñaka kukwe ngwandretari kwe akwa mikadre era kwe jai yebrä rabadre ti mike töbike”.

9. ¿Ño nitre rüne raba kukwe metre Bibliabätä driere monsotre kwetre ie?

9 Nitre rüne tä monsotre kwetre ngübarebätä bätärekä ye ngwane, tödeka ye “ötai nuäi, ngraba nuäi, aune nuäi nemen nguse, aune ngraba nuäi kwin” ye tä nemen gare bätärekä bätärekä monsotre ie (Efes. 3:18NGT). Monso yebiti kä niena nuäi aune töi ngitiekä nuäi ye ererebätä nitre rüne rabadre tötike. Kukweta nemen gare monsotre ie ye rabai tuin era ietre ngwane, kukwe mikata täte kwetre ye mikai gare bäri kwin kwetre nitre nänkä kwelate bentre ie aune nitre mada ie (1 Ped. 3:15). Ñodre, nita krüte ye ngwane dreta nemen bare nibätä, ¿ye niaratre raba mike gare Bibliabiti? ¿Tuin era ietre? * Erametre nitre rüne rabadre monsotre kwetre ngübarebätä bätärekä kukwe Bibliabätä driekäre ietre, akwa ye köböire kukwe kwin tä nemen bare (Deut. 6:6, 7).

10. ¿Ütiäte krubäte nitre rüne rabadre dre nuainne?

10 Kukwe metre ye rabadre tuin era monsotre ie yekäre, nitre rüne rabadre kukwe kwin bämike ietre arato ye ütiäte krubäte. Stephanie abokän ngängän nimä ye tä niere: “Niaratre nämene kia ye ngwane nükebe nengwane, tita ngwentari jai: ‘Jehová ye abokän metre, töi kwin aune tä ni tarere ye ñobätä tita mike era jai, ¿ye tita mike gare ietre? ¿Tita Jehová tarere metre ye tuin ietre?’. Kukwe ye ñaka rabadre era ti kräke ngwane, rabadre era kräketre ye tikwe ñaka nütüdre”.

“RABA MÄ MIKE TÖBÄTÄ RABAKÄRE KWÄRE”

11, 12. ¿Ni töbätä ye dre gärätä aune kä nuäi nibiti ye ñan aibebiti bämikata ye ñobätä ni raba niere?

11 Nibira gare nie ye erere, 1) kukwe Bibliabätä ye nämene gare Timoteo ie aune 2) kukwe mika nämene era kwe jai ye nämene gare metre ie. Akwa, kukwe deme tikani ye raba Timoteo “mike töbätä rabakäre kwäre” niebare Pablokwe ie ye ngwane, ¿dre gäräbare kwe?

12 Tärä Perspicacia volumen 2 tä mike gare, Bibliabätä ni töbätä nieta ye abokän “kukwe gare nie aune kukwe nüke gare nie yebiti kukwe ükadrete kwin, ja kriemikadre kukwe tare yebätä, kukwe ruäre diandre nuaindre jai o mäträdre nitre madabätä ne kwe ye erere nuaindre kwetre ye meden gärätä. Ye ñan ja erebe ni tö ñaka yebe”. Biblia tä niere, “monso bati ye tö ñakare” (Prov. 22:15). Akwa, ni töbätä ye tä bämike ni abokän ünä kukwe ja üairebiti. Aune, ni iti tä Jehová jürä ngwen jabätä bätä tö kukwe biani Jehovakwe mikai täte yebiti tä bämike niara niena ünä kukwe ja  üairebiti, akwa kä niena nuäibiti ye ñan aibebiti tä bämike (ñäkädre Salmo 111:10 yebätä). *

13. Monso bati tä ja ngwen “töbätä rabakäre kwäre”, ¿ye raba bämike ño?

13 Monsotre ünä kukwe ja üairebiti ye töta nemen dre dre ie o monsotre nänkä kwelate bentre tä töi mike kukwe käme nuainne ye ngwane, “ru mrenbti juankata nebe mürekwe nekwäre sekwäre” ye kwrere niaratre ñaka ja ngwen (Efes. 4:14). Ñakare aune, niaratre ‘töita kite juto biare kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye mikakäre nüke gare jai’ (Heb. 5:14TNM). Niaratre rün o nitre mada umbre okwä bäre tätre kukwe kwin den nuaindre jai ye ngwane, niaratre niena ünä kukwe ja üairebiti ye tätre bämike (Filip. 2:12). Ja ngwanta töbätä ye erere ye köböire ni raba nemen kwäre (ñäkädre Proverbios 24:14 yebätä). * ¿Ni rüne raba dre nuainne monsotre kwe dimikakäre ja ngwen töbätä? Metrere, dre dre ütiäte niara kräke ye rabadre mike gare monsotre kwe ie. Dre nieta kwe aune dre nuainta kwe yebiti rabadre bämike monsotre ie niara tä ja di ngwen nünankäre Biblia tä dre niere ye ererebätä (Rom. 2:21-23).

Nitre rüne rabadre monsotre dimike jankunu, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte? (Párrafo 14 nemen 18 mikadre ñärärä).

14, 15. a) ¿Monso iti tö ja ngökai ñöte ye rabadre töbiketari drebätä? b) Monso mäkwe kukwe Bibliabätä mikadre täte ye köböire dre dre kwin raba nemen kwe, ¿ye mä raba dimike ño töbiketaribätä?

14 Akwa, dre kwin aune dre käme ye ñan aibe nitre rüne rabadre niere monsotre kwetre ie. Ñakare aune rabadre kukwe ne ngwentari ietre dimikakäre töbike: “¿Kukwe raba nemen tuin kwin nie ye ñobätä Biblia tä ñäkäire? ¿Kukwe Bibliabätä ye käre tä ni dimike ye ñokänti gare metre mäi?” (Is. 48:17, 18).

15 Monso iti tö ja ngökai ñöte niedre kwe ye ngwane, ja ngökadre ñöte kwe ye bitikäre kukwe mada mada rabai nuaindre ie ye rün aune meye rabadre dimike töbikebätä. ¿Kukwe ye tuin ño ie? ¿Ye köböire dre dre kwin tä nemen nikwe? ¿Aune kukwe meden meden ben nita ja tuin? ¿Ñobätä kukwe kwin tä nemen nikwe ye bäri kwin kukwe  ben nita ja tuin ye kräke? (Mar. 10:29, 30). Monso jämi ja ngökö ñöte ye känenkri rabadre töbike kukwe ngwantarita yebätä ye ütiäte krubäte. Monsotre Ngöbö mikadre täte ye köböire dre dre kwin raba nemen kwetre aune ñaka Ngöbö mikadre täte kwetre ye köböite kukwe meden meden tare ben raba ja tuin ye nitre rüne rabadre dimike töbiketaribätä. Ye köböire kukwe Bibliabätä mikadre täte käre ye bäri kwin raba nemen gare metre ietre (Deut. 30:19, 20).

MONSO JA NGÖKANINA ÑÖTE ÑAKA JATADRE TÖDEKE YE NGWANE, ¿DRE NUAINDRE?

16. Monso ja ngökadre ñöte ye bitikäre tä tödeke kukwe meden ie ye ñaka jatadre tuin era ie ye ngwane, ¿nitre rüne raba dre nuainne?

16 Monso ja ngökadre ñöte ye bitikäre tä tödeke kukwe meden ie ye ñaka jatadre tuin era ie ye ngwane, ¿nitre rüne raba dre nuainne? Ñodre, monso bati yei jondron kä nebätä raba nemen tuin kwin o kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre nie mikadre täte ye bäri kwin o ñakare ye raba kite ngwentari jai (Sal. 73:1-3, 12, 13). Nitre rüne kukwe ye mikadre gare ño monso kwe ie ye köböire monso ye raba Jehová mike täte jankunu o ñakare ye niaratre mikadre nüke gare jai. Monso ye bati o täte chi, akwa nitre rüne rabadre ja di ngwen ñaka ñäke ben jai. Monso ye tare kwetre aune tö dimikai ye rabadre mike gare ie.

17, 18. Kukwe metre ye ñaka rabadre tuin era monso ie ye ngwane, ¿rün aune meye raba dre nuainne dimikakäre?

17 Erametre, monso bati tä ja ngökö ñöte yekwe Jehová taredi aune jondron mada ye jökräbiti ta Jehová mikai täte kwe ye tä käbämike Jehovai (ñäkädre Marcos 12:30 yebätä). * Kukwe käbämikata ye Ngöböta mike tuin ütiäte krubäte jai aune ye erere ni jökrä tä ja denkä mento niara kräke ye rabadre mike tuin jai (Ecl. 5:4, 5). Töi jämebiti nitre rüne käkwe kukwe ye ngwainta törö monsotre kwe ie kä debe näre te. Akwa juta ükaninte Jehovakwe tä kukwe ükete nitre rüne kräke yebätä rabadre ja tötike käne. Yekwe niara dimikai mike gare monsotre kwe ie ja diankata mento Ngöbö kräke aune ja ngökata ñöte rabakäre testiko Jehovakwe ye ütiäte krubäte aune ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe.

18 Ñodre, tärä Los jóvenes preguntan volumen 1 yebätä apéndice “Los padres preguntan” yekänti kukwe ütiäte nieta ye raba kwen nitre rüne ie. Yete nieta: “Monso ñaka tö niena kukwe mikata täte mäkwe kai ngäbiti ye mäkwe ñaka nütüdre. Metrere kukwe ruäre tä monso bati töi nike yebätä rabadre ja töi kwite”. Ja ketamuko monso yekwe tä töi mike kukwe käme nuainne, ja ruin kaibe ie o monsotre mada tä nirien jötrö kukwe ja üairebiti konkrekasionte tuin ie yebätä töita kore raba ruin nunye. Apéndice yebätä nieta arato: “Kukwe ye ñan ai köböite ni kristiano ñaka raba kite kukwe mikata täte kwe ye mike era jai. Ñakare aune kukwe ruäre tä monso bati töi nike ye köböite ñaka nemen nuäre kräke ja ngwankäre kukwe mikata era kwe jai ye ererebätä”. Kukwe metre ye ñaka rabadre tuin era monso ie ye ngwane, nitre rüne rabadre dre nuainne ye mikata gare ja känenkäre apéndice yebätä.

19. ¿Nitre rüne raba monsotre kwetre dimike ño ja ngwen töbätä rabakäre kwäre?

19 Nitre rüne rabadre monsotre kwetre ‘töi ükete bätä tötike jankunu Jehová kukwei yebätä’, ye abokän sribi kri aune kwin tä nitre rüne kisete (Efes. 6:4). Nibira gare nie ye erere, Biblia tä dre niere ye ñan aibe nitre rüne rabadre driere monsotre ie, ñakare aune rabadre dimike kukwe mikata gare kwe jai ye mike era jai. Kukwe Ngöbökwe ye rabadre gare metre monsotre ie abokän käkwe töi mikadre ja denkä mento Jehová kräke aune Jehová mike täte ja brukwä tätebiti. Biblia, üai deme aune nitre rüne tädre ja di ngwen monsotre kwe dimikakäre ye rabadre monsotre dimike ja ngwen töbätä rabakäre kwäre.

^ párr. 6 Romanos 12:1, (TNM): “Aisete Ngöböta ni mike tuin bobre jai, yebätä tita ribere munye ja mräkätre, jondron nire kukwata ye kwrere munkwe ja ngrabare bian Ngöböi, deme aune kwin Ngöbö kräke, mun töi yebiti munkwe Ngöbö mika täte metre”.

^ párr. 9 Guías de estudio “¿Qué enseña realmente la Biblia?ye tä kukwe keta kabrebiti aune raba monsotre bati bätä nitre umbre dimike kukwe metre Bibliabätä ye mike nüke gare jai aune driere. Kukwe ja tötikara ye tä mikani sección ENSEÑANZAS BÍBLICAS > AYUDAS PARA ESTUDIAR LA BIBLIA nieta yekänti, internet käi jw.org yete.

^ párr. 12 Salmo 111:10: “Nita Jehová jürä ngwen jabätä ye ngwane, ni kite töbätä. Nitre jökrä tä niara mike täte yei kukwe nüke gare kwin. Niara käikitaikä kärekäre”.

^ párr. 13 Proverbios 24:14: “Ye erere arato, kukwe Ngöbökwe kwin mä kräke ye mäkwe mika gare jai. Kwain mäi ngwane, kukwe kwin rabai mäkwe ja känenkäre aune kukwe ie mätä tö ngwen ye ñaka diainkä mäkän”.

^ párr. 17 Marcos 12:30, (TNM): “Aune mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti, ja töi tätebiti aune ja di tätebiti’”.