Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Tita tö ngwen Ngöböi”

“Tita tö ngwen Ngöböi”

Adán mrä [...] ne abko Üai kwe köböire tä ni miketa nire” (1 COR. 15:45).

KANTIKO: 55, 12

1-3. a) ¿Nita kukwe meden meden mike era jai? b) ¿Ñobätä kukwe ye ütiäte krubäte? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

NITA kukwe meden meden mike era jai ye ni iti ngwandretari nie ngwane, ¿nikwe dre niedre? Erametre nikwe niedre, Jehová ye ni Sribekä aune ja nire biani kwe nie. Jesukristo murie ketani ngite nikwe ütiäre abokän nita mike era jai ye nikwe niedre arato. Aune nikwe nünain kärekäre Kä Bä Nuäre yete ja känenkäre ye nikwe niedre arato raba ruin nie. Akwa, ¿ni krütanina gaikröta ye nikwe niedre?

2 Ja tare nikadi kri ye näire ni rabadrete nire aune nikwe nünandre kärekäre Kä tibienbätä ie nita tö ngwen, akwa ni krütanina gaikröta ye nita mike era jai kukwe keta kabrebätä. Ni krütanina gaikröta drieta ye ñobätä ütiäte krubäte ye apóstol Pablo mikani gare krörö: “Ni krütanikrütani ñan rükadreta nire, ye ngwane Ngöbökwe Kristo mikaninta nire ñakare arato”. Jesús ñaka ganinkröta akräke, ñaka tädre gobrane kä nengwane aune tä gobrane yebätä ni tädre kukwe ngwarbe driere (ñäkädre 1 Corintios 15:12-19 yebätä). Akwa Jesús ganinkröta ye gare metre nie. Nitre Saduceo kirabe ji ngwanka kukwe ngwarbe yebätä ñaka nämene nitre krütani raba nüketa nire mike era jai ye erere ni ñaka ja ngwen. Nitre tä ni kötaire akwa yebiti ta nitre krütanina gaikröta  ye nita driere (Mar. 12:18; Hech. 4:2, 3; 17:32; 23:6-8).

3 ‘Kukwe driebare känekäne Kristobätä’ ye ngwane, “ni krütanikrütani mikadita nire” ye driebare arato niebare Pablokwe (Heb. 6:1, 2). Aune niara nämene tödeke ni krütanina gaikröta ie ye mikani gare metre kwe (Hech. 24:10, 15, 24, 25TNM). ‘Kukwe ye drieta käne ni jökrä ie Ngöbö Kukweibätä’, akwa kukwe ye ñaka ütiäte ye ñan ai gärätä (Heb. 5:12). ¿Ñobätä?

4. ¿Nitre krütanina gaikröta yebätä ni raba kukwe meden meden ngwentari jai?

4 Nita kite ja tötike Bibliabätä ye ngwane, nitre ganinkröta kirabe yebätä nita ñäke. Ñodre Lázaro ganinkröta yebätä nita ñäke. Tä nemen gare nie, nitre krütanina rükaita nire ja känenkäre ie Abrahán, Job aune Daniel nämene tö ngwen. Akwa ni iti raba ngwentari jai: Nitre gaikröta käbämikani ye bitikäre siklo nikanina kwati krubäte ta, ¿akwa ni raba tö ngwen kukwe käbämikani yei? Ne madakäre, ¿ñongwane nitre krütanina gaikröta ye erametre Biblia tä mike gare? Mikata gare ño yekwe tödeka nikwe mikai dite. Ye medenbätä, Biblia tä dre niere ye ani mike gare jai.

NI ITI GAIKRÖTA NIEBARE YE BITIKÄRE SIKLO NIKANI KWATI KRUBÄTE TA YETE NAMANI BARE

5. ¿Drebätä ni bike blite käne?

5 Ni iti krütadre ye bitikäre kä rikadre braibe ta ye ngwane, raba nüketa nire ye raba nemen nuäre bä mikadre ja töite nie (Juan 11:11, TNM; Hech. 20:9, 10). Akwa, ¿ni krütanina gaikröta käbämikani mekerabe yei ni raba tö ngwen? ¿Nitre krütani bitinkä o mekerabe akwa gaikröta yei ni raba tö ngwen? Erametre, ni iti krütani gaikröta käbämikani ye bitikäre ka nikani kwati krubäte ta yete namani bare ye ni jökrä tä mike era jai. ¿Ye abokän nire? Aune ¿nitre krütanina gaikröta ja känenkäre ie nita tö ngwen ye ja erebe ni iti ganinkröta yebe?

6. ¿Salmo 118 ye namani bare ño Jesubätä?

6 Ni krütani ganinkröta ye mikata gare Salmo 118 yekänti, abokän David tikani raba ruin nunye. Yete nieta: “¡Mä raba nun mike kwäre Jehová! [...] Ni kite Jehová käbiti ye kräke kukwe kwin rabadre bare”. Jesús murie keta jämi ye känenkri, köbö 9 nisán yete nitre niara tuani niken gwäkäre Jerusalén yekwe kukwe ye niebare Mesías yebätä (Sal. 118:25, 26; Mat. 21:7-9). Akwa, ¿kä rikai kwati krubäte ta ye bitikäre ni krütanina gaikröta yebätä Salmo tä blite ye ñobätä nita niere? Salmo yekänti nieta arato, “jä ñaka kani ngäbiti nitre ju sribekä yekwe ye namani jä kri kä gräte bäri ütiäte” (Sal. 118:22).

Mesías ye “ñaka kani ngäbiti nitre ju sribekä yekwe”. (Párrafo 7 mikadre ñärärä).

7. ¿Nitre judío dre nuainbare Jesubätä?

7 “Nitre ju sribekä” käkwe ñaka Mesías kani ngäbiti ye abokän gobrantre judío. Niara ye Kristo ye ñaka kani ngäbiti kwetre. Akwa ye ñan aibe, nitre judío ye kwati käkwe Jesús murie keta mananbare arato (Luc. 23:18-23TNM). Aisete niaratre köböite Jesús murie ketani.

Jesús ganinkröta rabakäre “jä kri kä gräte bäri ütiäte”. (Párrafo 8 aune 9 mikadre ñärärä).

8. ¿Ñokänti Jesús namani “jä kri kä gräte bäri ütiäte”?

8 Jesús ñaka kani ngäbiti aune murie ketani, ¿se ñokänti mada namani “jä kri kä gräte bäri ütiäte”? Niara ganinkröta ye aibe köböire namani bare. Ni iti käkwe nitre juani kukwe mike gare nitre nüra nökaka nämene sribire kräke ie yebätä blitabare kwe ye ngwane, niara arabe käkwe mikani gare. Akwa nitre nüra nökaka yekwe nitre kukwe mikaka gare ye nuainbare tare. Ye erere arato, Ngöbökwe nitre niara kukwei niekä juani ye nitre israelita nuainbare tare. Mrä mada, nitre nüra nökaka yekwe ni ye ngobo tare kwe, rabadre jondron kwe bökäne kukwe nuai ie namani tö ngwen yebätä juani kwe kukwe mike gare ietre. Akwa nitre nüra nökaka käkwe ngobo kwe murie ketani. Jesukwe kukwe ye kädriebare ye bitikäre, blitabare kwe Salmo 118:22 yebätä (Luc. 20:9-17).  Gobrantre, nitre umbre ji ngwanka aune nitre escriba nämene ja ükaninkrö Jerusalén yebe apóstol Pedro nämene blite ye ngwane, blitabare kwe bersikulo ye arabebätä arato. Blitabare kwe “Jesukristo Nazareno” yebätä, abokän niaratre yekwe“murie ketani kribätä, akwa Ngöbökwe ganinkröta nitre ngwakare ngätäite”. Ye bitikäre, niebare metre kwe ietre: “Jä ne mun ju sribekä käkwe ñaka mikani tuin ütiäte jai, abokän namani jä kri kä gräte bäri ütiäte” (Hech. 3:15; 4:5-11, TNM; 1 Ped. 2:5-7).

9. ¿Kukwe meden ñan tuabare rabai bare abokän mikani gare Salmo 118:22 yebätä?

9 Nibira gare nie ye erere, ni krütanina gaikröta ye rabai bare siklo rikai kwati krubäte ta yete ye mikani gare Salmo 118:22 yebätä. Mesías ye ñaka kani ngäbiti aune murie ketani, akwa nükaninta nire aune namani “jä kri kä gräte bäri ütiäte”. Jesús ganinkröta ye bitikäre, niara aibe namani ni mikakäre kwäre, ñan ñobätä aune “ni mda mikani ñakare jire kä nebtä ni diantarikäre” (Hech. 4:12; Efes. 1:20).

10. a) ¿Salmo 16:10 yekänti dre mikani gare? b) ¿Salmo ye ñaka namani bare Davidbätä ye ñokänti gare metre nie?

10 Ni krütanina gaikröta abokän mikani gare bersikulo madabätä ye ani mike gare jai. Mikani gare ye bitikäre kä nikani mil biti bäri ta yete namani bare. Ni krütanina gaikröta käbämikani mekerabe akwa raba nemen bare metre yei kukwe namani bare tä ni mike tö ngwen. David Salmo 16 tikani ye tä niere: “Mäkwe ñaka ti tuainmetre dobote. Mäkwe ñaka nitre ja ngwanka metre mäi ye tuainmetre niken kä mäkäte” (Sal. 16:10). Kukwe nieta ye ñaka tä mike gare David ñaka krütani jire o ñaka nikani dobote. Ngöbö kukwei tä mike gare metre David namani umbre, krütani aune “doboi mikani Ciudad de David yekänti” mräkätre känekäne yebe (1 Rey. 2:1, 10). Akwa, ¿nirebätä Salmo 16:10 nämene blite?

11. ¿Ñongwane Pedro Salmo 16:10 ye mikani gare?

11 David kukwe ye tikani ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta ngwane, David nämene blite nirebätä ye apóstol Pedro mikani gare. Jesús murie ketani aune ganinkröta ye bitikäre bämän nikani ruäre ta ye ngwane, apóstol Pedro kukwe kädriebare Salmo 16:10 yebätä nitre judío aune nitre ñaka judío kwati krubäte ye kräke (ñäkädre Hechos 2:29-32 yebätä). Kukwe nämene gare kwin nitre niara kukwe nuaka ie ye arabe niebare kwe ietre: David krütani aune doboi mikani. Ye bitikäre Pedro niebare, Mesías ‘rükadreta nire ye David mikani gare’. Pedro kukwe metre niebare ye nitre jökrä mikani era jai.

12. a) ¿Salmo 16:10 ye namani bare ño? b) ¿Kukwe namani bare ye tä dre mike gare nie nitre krütanina gaikröta käbämikata yebätä?

12 Pedro nämene kukwe niere ye mikakäre gare metre, kukwe niebare Davidkwe Salmo 110:1 yekänti ye mikani gare kwe (ñäkädre Hechos 2:33-35 yebätä). Kukwe Ngöbökwe yebätä blitabare kwe, ye köböire Jesús ye abokän “Däkien aune Kristo arato” ye nitre kwati käkwe mikani era jai (Hech. 2:36TNM). Jesús ganinkröta ye ngwane, Salmo 16:10 namani bare ye nitre jökrä mikani era jai. Kä nikani ta ye bitikäre, apóstol Pablo kukwe metre ye niebare nitre judío nünanka juta Antioquía de Pisidia yekänti ie. Niaratre töi namani ñan krütare aisete Pablokwe kukwe mikadre gare bäri ietre ye niaratre ribebare ie (ñäkädre Hechos 13:32-37, 42 yebätä). Nitre krütanina gaikröta ja känenkäre niebare Bibliabätä ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta yete namani bare metre ye nikwe mikadre era jai arato.

¿ÑONGWANE NITRE KRÜTANINA GAIKRÖTA?

13. ¿Ni iti ye raba kukwe meden meden ngwentari jai ni krütanina gaikröta yebätä?

13 Erametre, nitre krütanina gaikröta käbämikani mekerabe akwa raba nemen bare gare  nie ye tä ni dimike. Akwa, ni iti raba ngwentari jai: “¿Ye tä mike gare tie, tikwe kä ngübadre niken raire ta ne kwe ti mräkätre krütani ye tikwe tuadreta? ¿Ñongwane ti mräkätre krütani ye gaikröta?”. Kä ye ngwane, nitre apóstol ie kukwe ruäre ñaka nämene gare aune ñaka rabadre gare ietre ye Jesukwe niebare ietre ye nikwe ngwandre törö jai. Kukwe ruäre ye rabadre bare ‘ñongwane aune köbö medente, ye ni Rün tä ükete’ (Hech. 1:6, 7; Juan 16:12). Akwa ye ñan tä mike gare, ñongwane nitre krütanina gaikröta ye ñaka gare jire nie.

14. ¿Jesús ganinkröta aune nitre mada ganinkröta niara känenkri ye ñobätä ñaka ja erebe?

14 Nitre krütanina rükaita nire käbämikata Bibliabätä ye nikwe ngwandre törö jai. Yekwe ni dimikai kukwe ye mike nüke gare jai. Erametre, Jesús ganinkröta ye abokän bäri ütiäte. Ye ñaka namani bare akräke, ni mräkätre krütanina ye nikwe ñaka tuadreta. Elías aune Eliseo näire nitre ganinkröta Jesús känenkri yekwe ñaka nünanbare kärekäre. Niaratre krütaninta, doboi mikani aune nikwitani dobrore. Akwa, Jesús abokän “Ngöbökwe mikaninta nire” aune “ñan krütadita jire” ñan ñobätä aune “gata ñan raba niara dänkiene mda”. Tä nüne “kärekäre” kä kwinbiti (Rom. 6:9; Rev. 1:5, 18, TNM; Col. 1:18; 1 Ped. 3:18).

15. ¿Ñobätä Jesús kädekata “nura ngokwä kena”?

15 Jesús ganinkröta nünankäre ni üaire kwrere kä kwinbiti. Niara ganinkröta kena nänkäre kä kwinbiti ye namani bäri ütiäte, akwa nitre mada ganinkröta ye erere arato (Hech. 26:23). Nitre apóstol ja ngwanka metre ye näin kä kwinbiti gobrankäre ben ye käbämikani kwe ietre (Luc. 22:28-30). Akwa rabadre bare yekäre, käne niaratre krütadre biti Jesús erere gadrekröta ni üaire kwrere. Pablo kukwe ye kwrere bäsi mikani gare. Tikani kwe: “Gobran kri [Jesús] nükaninanta nire mrükrä ngätäite; niara abrä nura ngokwä kena nitre tä kübiani ngätäite”. Biti, nitre mada gaikröta nünankäre kä kwinbiti mikani gare kwe. Niebare kwe: “Ni itire itire käkwe ja ükaite jatäri: Gobran kri käne, biti mada nitre Gobran krikwe nünandita, Gobran kri jatai ngwane” (1 Cor. 15:20, 23NGT).

16. ¿Ñongwane nitre krütani ganinkröta nänkäre kä kwinbiti ye Biblia tä mike gare ño nie?

16 Kukwe ye tä mike gare nie, ñongwane nitre krütani ganinkröta nänkäre kä kwinbiti: Kristo jatani ye näire. Jesús “jatai” käbämikani ye kömikani kä 1914 yete, ye ni testiko Jehovakwe tä mike gare metre Bibliabiti kä kwati krubäte te. Ni täbe nüne kä ye näire aune nitre käme ye gate köböra.

17, 18. Kristo tädi ye näire, ¿dre rabai bare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ruärebätä?

17 Biblia tä kukwe mada niere nitre krütanina gaikröta nänkäre kä kwinbiti yebätä. Tä niere: “Ni mda mda käta tödeke ñakare Jesubti [...], aisete mräkäta krüte kän angwane,  motota nötöte krübäte jiebti. Ye kwrere ñan rakadrekä munbtä [...] Jesu müre ketani, bti nükaninta nire, ye abko garera nie amne era nikrä. Ye kwrere arato, ni tödekaka Jesubti krütanikrütani, ye abko Ngöbökwe mikadita nire rikakäre Jesube”. Aune tä niere: “Ni Dänkien Jesu jatadita angwane, nitre tödekaka bti tä nüne, ye ñan rikadi ben ni krütanikrütani känenkri, ñobtä ñan angwane ni tödekaka Jesubti krütanikrütani rükadita nire käne. Ni Dänkien Jesu ara jire jatadita kä käinbti timonkwäre angwane, ni kukwei jaradi kri kä käinbti timonkwäre”. Biti tä mike gare: “Ni tödekaka Kristobti krütanikrütani, ye ara jire rükadita nire käne. Yebti ni tä nüne nüne abko jänäin gwaire nitre yebe mütateta käin ni Dänkien Jesu ngäbti. Ye ngwane ni rabadi nüne kärekäre ni Dänkienbe” (1 Tes. 4:13-17).

18 Kristo ‘jataninta’ käi nikani ruäre ta ye bitikäre, nitre ganinkröta nänkäre kä kwinbiti. Ja tare nikadi kri ye näire nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti tädi nire Kä tibienbätä ye “jänäin” mutate kwin. Biblia tä niere, nitre “jänäin” kä kwinbiti ye ñaka rabai ngwakare kä kwati krubäte te. “Trombeta jükadi ngö rabadi kä mrä mikakäre gare angwane, nitre tödekaka Jesubti jökrä rikwitadi jötrö ngwarbe Ngöbö diebti, nita okwä kwata metete jötrö ngwarbe, ye kwrere jire ni rikwitadi batibe jökrä se kwrere” (1 Cor. 15:51, 52; Mat. 24:31).

19. ¿Ni “mikadita nire bobuta abko rabadre bäri kuin” ye meden rabai bare ja känenkäre?

19 Kä nengwane, ni kristiano ja ngwanka metre ye jökrä bäsi ñaka dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune ñaka käräbare gobrankäre Kristo ben kä kwinbiti. Akwa “köbö Jehovakwe” ye näire nitre ñaka Ngöbö mike täte gaite ye nita ngübare nüke. Ñongwane köbö Jehovakwe rükai ye ñaka gare ni iti ie akwa nebera känime ye gare nie (1 Tes. 5:1-3TNM). Ye bitikäre nitre mada krütanina gaikröta. Nitre kwati krubäte krütanina gaikröta aune nünain kwetre Kä tibienbätä Kä Bä Nuäre yete. Niaratre töi rabai metre aune ñaka krütaita jire. Erametre ni ‘mikadita nire bobuta abokän rabadi bäri kwin’ nitre kirabe ganinkröta akwa krütaninta ye kräke (Heb. 11:35).

20. Kukwe ükaninte nitre krütanina gaikröta ja känenkäre kräke rabai bare kwin jatäri, ¿yei ñobätä ni raba tö ngwen?

20 Biblia tä niere, “kukwe ükaninte, erere rabadi bare ja täritäri” kä kwinbiti nitre gaikröta ye kräke (1 Cor. 15:23). Ye medenbätä, kukwe ükaite nitre krütanina gaikröta Kä tibienbätä kräke ye erere rabai bare kwin jatäri arato. Aisete ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Nitre krütani ni näire ye ñongwane gaikröta? ¿Kristo Gobrain kä Mil te kömikai ye bätäräbe niaratre gaikröta ne kwe mräkätre aune ja ketamuko kwetre yekwe kadre ngäbiti? ¿Aune nitre kirabe ji ngwanka kwin aune ja ngwanka metre, ye gaikröta käne nitre Ngöbö mikaka täte ye jie ngwankäre? ¿Aune nitre ñaka Ngöbö mikani täte yebätä dre rabai bare? ¿Ñongwane aune medente rükaita nire?”. Ni raba kukwe keta kabre ngwentari jai, akwa nengwane ni ñan rabadre ja töi mike kukwe yebätä. Bäri kwin nikwe kukwe rabai bare ye ngübadre nüke. Erametre, Jehovakwe dre nuaindi rabai bare ni okwäbiti ye käi rabai juto nibätä.

21. ¿Kukwe meden käbämikata nie?

21 Ye jämi nemen bare ngwane, nikwe tödekadre bäri Jehovai. Nitre krütanina tä niara töite gaikröta kwe ye mikani gare metre kwe nie Jesús yebiti (Juan 5:28, 29, TNM; 11:23). Jehová kräke Abrahán, Isaac aune Jacob tä nire niebare Jesukwe ye ngwane, Ngöbö raba nitre krütanina gainkröta ye mikani gare metre kwe (Luc. 20:37, 38TNM). Aisete, kukwe keta kabrebätä ni raba kukwe ne niere Pablo erere: “Tita tö ngwen Ngöböi, [...] nitre [...] krütanina ye gaikröta” (Hech. 24:15, TNM).