Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Tikwe jondron jökrä tuametreba nänkäre Kristo jiebiti

Tikwe jondron jökrä tuametreba nänkäre Kristo jiebiti

“Mä bike niken kukwe driere ngwane, mä ñaka jatata. Mä jataita ngwane, ti mä ngüre ötaibätä”. Ti rün kukwe nieba ja dibiti tie ye rababa nüke ti töite, yebätä tikwe kä mikakaba gwi. Ye ngwane tikwe jondron jökrä tuametreba nänkäre Kristo jiebiti. Kä ye näire kä nämä 16 tibiti.

¿ÑOBÄTÄ kukwe ye rababa bare tibätä? Tibike mike gare. Ti därebare 29 julio kä 1929 yete aune ti ririaba juta Bulacán, Filipinas yekänti. Kä ye ngwane juta yete nitre nämä nüne bobre yebätä jondron ñaka nämä krubäte nunkwe. Ti nämä monsore ngwane rü nuainba juta yete. Nitre rükä juta Japón yekri käkwe rü nuainba juta Filipinas ye rüere, akwa nun nämä nüne mente yebätä nitre rükä ñaka rükaba nun känti. Radio, televisión aune periódico ñaka nämä nunkwe, aisete dre nämä nemen bare ye nitre mada köböire rababa nemen gare nunye.

Nun ni kwä jai akwa ti abokän nibukäre. Kä nämä kwä kwä tibiti ye ngwane ti ruai aune ti mölöi rikaba ti ngwena nüne jabe. Nun nämä kukwe católico mike täte, akwa ti ruai abokän töi nämä kukwe mikabätä gare jai, yebätä ja ketamuko kwe nämä täräkwata nämä blite Ngöbö kukweibätä ye mikete ie ye niara nämä kain ngäbiti. Törö tie, täräkwata Protección, Seguridad aune Descubierta, * bätä Biblia nämä tikani kukwe tagalo yebiti ye mikaba tuare kwe tie. Ti tö nämä ñäkäi Bibliabätä aune metrere tärä ketabokä Bibliabätä tä blite Jesubätä ye nämä tuin kwin tie. Kukwe ye käkwe ti dimikaba ja töi mike ja ngwen Jesús erere (Juan 10:27).

TIKWE JA KITABA NÄNKÄRE KRISTO JIEBITI

Kä 1945 yete nitre Japón rü tuametreba. Ye ngwane ti rün aune ti meye ti käräbata nüne jabe. Ti ruai nieba tie ti rabadre nuainne, aisete ti rikaba nünenta niaratre ben.

Diciembre kä 1945 yete, nitre testiko Jehovakwe nünanka kä Angat yekänti rükaba kukwe driere nun nämä nüne yekänti. Rua iti rükaba gwi nun känti aune Biblia tä dre niere “kä krüte” yebätä, ye mikaba gare kwe nunye (2 Tim. 3:1-5TNM). Nitre nämä ja ükökrö braibe nun ken yebe nun nübaiba kwe ja tötike Bibliabätä. Ti rün aune ti meye ñaka janama, akwa ti abokän janama. Nitre nämä 20 näre yete aune ruäre rababa kukwe Bibliabätä ye ngwentari.

Dre nie nämä kwetre ye ñaka rababa nüke gare kwin tie, aisete ti ja töi mikaba niken mento. Ti  rababarata juto nänkäreta ngwane, niaratre rikaba kantare. Kantiko ye mataba kwin tibätä, yebätä ti ja mikatebata. Niaratre kantaba ünä ngwane, orasion nuainba kwetre aune biti nun nübaiba gätä nuaindi domingo mada yete kä Angat yekänti yebätä.

Nunkwe nänba 8 kilómetro rabakäre ja mräkätre Cruz nämä nüne yekänti aune yete gätä nuaindi. Nitre rükaba 50 näre aune monsotre kia rababa kukwe nguseta Bibliabätä ye mike gare, ye ti töi mikaba ñan krütare. Ti janama gätä ruärebätä, ye bitikäre ja mräkä Damian Santos, nämene sribire alcaldere aune biti ja mikani kwe prekursor käkwe ti nübaiba kübien ja gwirete. Nunkwe blitaba Bibliabätä kä raire te deu.

Kä ye ngwane, nun kwati krubäte ie kukwe metre Bibliabätä rababa gare aune nun ririaba jötrö ngwarbe kukwe ja üairebiti. Nun nämä ja ükökrö gätäbätä käi rikaba braibe ta ye ngwane, nun törbaba ja ngökai ñöte o ñakare ye ngwantariba nunye. Tikwe jän nieba, ñan ñobätä aune ti tö rababa sribidi klabore Kristo kräke (Col. 3:24). Köbö 15 febrero kä 1946 yete, ñö nemenkä nun ken yekänti nun jänrikaba ngwane, nun nibu ja ngökaba ñöte.

Nunkwe ja ngökaba ñöte ngwane rükaba gare nunye, nun rabadre ja ngwen Jesús erere aune kukwe driere. Kukwe ye ñaka mataba kwin ti rünbätä aune nieba kwe: “Mä tä bati krubäte kukwe driekäre. Mä ja ngökani ñöte akwa ye ñan tä mike gare mä nibira juto kukwe driekäre”. Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye ni rabadre driere ie Ngöbö tö, tikwe mikaba gare ie (Mat. 24:14). Aune tikwe nieba ie arato: “Tikwe ja kukwei kitaninkä Ngöböi ye tikwe mikadre nemen bare”. Ye ngwane ñäkäba ja dibiti kwe tie ti nini käne ye erere. Niara ñaka törbaba ti tuai kukwe driere. Yete ja käne tikwe jondron jökrä tuametreba kukwe ja üaire ye mikakäre nemen bare.

Ja mräkätre Cruz ti nübaiba nüne jabe kä Angat yekänti. Niaratre käkwe ngängän köre kwetre kädekata Nora aune ti töi mikaba sribi prekursor nuainne. Kä 1947 yete, nun nibu käkwe sribi prekursor kömikaba. Nora rikaba kukwe driere kä madakänti, aune ti rababa kukwe driere kä Angat yekänti.

TIKWE JONDRON JÖKRÖ TUAMETREBA

Ti nämä sribi prekursor nuainne ye käi rikaba komä ta tibiti ngwane, ja mräkä Earl Stewart sribikä sukursalte käkwe kukwe kädrieba nitre 500 biti bäri kräke kä Angat yekänti. Niara kukwe kädrieba inglere aune ye bitikäre tikwe niebata kukwe tagalo yebiti. Tikwe ja tötikaba kwelate kä kwä kükü aibe te, akwa nitre dirikä nunye käre nämä blite nunbe inglere. Tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä nämä inglere yebätä ti nämä käre ja tötike, ñan ñobätä aune tärä ñaka nämä krubäte kukwe tagalo yebiti, aune ye köböire kukwe inglere ye rababa gare bäri kwin tie. Kukwe rababa gare tie inglere ye ti dimikaba kukwe kädrieba kena aune kukwe mada mada kädrieba inglere ye niereta kukwe tagalo yebiti.

Ja mräkä Earl Stewart kukwe kädrieba ye tikwe niebata kukwe tagalo yebiti ngwane, nieba kwe konkrekasion ie, sukursal nämä prekursor iti o nibu ribere sribikäre Betel. Nitre misionero rikadre gätä kri “Aumento de la Teocracia” nuaindi kä 1950 Nueva York (Estados Unidos) yebätä, aisete ni ribe nämä sribire Betel. Ti nübaiba siba sribire Betel, aisete bobukäreta ja mräkätre aune ja ngwaitre gare tie ye tikwe tuametreba sribikäre Betelte.

Ti rababa sribire Betelte köbö 19 junio kä 1950 yete. Betel ye nämä ju kri sribebare mekerabe yekänti aune bäre ta kri krikri nämä, kä ye abokän hectárea (2,5) näre. Yete monsotre bati kwati nämä sribire. Dekä ti nämä nitre dimike mrö rien. Ye bitikäre, ora nämä nüke bäsi 9 angwane, ti nämä dän bäsökö aune bätete. Derekri sribi ye arabe bäsi ti nämä nuainne. Nitre misionero nämä gätä kri känti nitre juta madate nübaita yebätä rükabata, akwa ti rababa sribire jankunu Betelte. Ti nämä täräkwata ükete juankäre correo yete, täräkwata kärä nämä yekänti ti nämä sribire aune ti nämä nitre mada kain ngäbiti arato, dre dre ribe nämä nuaindre tie ye jökrä ti nämä nuainne.

TI NÄMÄ FILIPINAS BITI TI RIKABA KWELA GALAAD

Kä 1952 yete, ti aune ja mräkätre mada ni ti nünanka Filipinas yei kukwe kwin mikaba gare. Kwela Galaad 20 yebätä nun nübaiba. Jondron keta kabre tuaba nunkwe Estados Unidos ye rababa mräbe nun kräke aune ñaka ja erebe. Juta te ti nämä nüne ye ñaka ja erebe jondron tuaba tikwe yebe.

Ja mräkätre nämä tibe kwela Galaad yete.

Ñodre, lavadora, aspiradora aune jondron mada mada ye kwrere abokän ñaka nämä gare nunye,  jondron yebätä nunkwe ja kitaba sribikäre. Ne madakäre, kä yekänti kä ñaka ja erebe. Bati dekä ti rikaba ji ngrabare angwane, jondron ngwen aibe nämä ji ngrabare. Ye ngwane kena tikwe nieve tuaba. Angwane kä nämä tibo krubäte ye rababa gare tie.

Akwa kukwe yebiti ta, kwela Galaad ye rababa bäri ütiäte nun kräke. Ja mräkätre nämä dirire nunye rababa kukwe kwin mike gare nunye. Yekwe nun dimikaba ja tötike aune kukwe känene kwin. Ti tötikaba kwela Galaad yete yekwe ti dimikaba nirien jankunu kukwe ja üairebiti.

Ti graduaba, ye bitikäre ti juanba sribi prekursor especial nuainne kä Bronx, juta Nueva York yekänti. Aisete gätä kri, “Sociedad del Nuevo Mundo”, nuainba kä yekänti yebätä ti janama kä 1953 yete. Gätä kri ye rikaba ta angwane, ti rikabata Filipinas sribi mada mrä mikaba ti kisete ye nuainkäre.

JONDRON KWIN NÄMÄ JUTATE YE TIKWE TUAMETREBA

Ja mräkätre sukursalte nieba tie, ti rikadre circuito keteiti tuinbiti. Yekwe ti dimikai Kristo nänbare ye erere nuainne, niarakwe nänbare kä keta kabre känti oveja Jehovakwe ye dimikakäre ye erere ti rabadre nuainne (1 Ped. 2:21). Circuito tuabiti nämä tikwe ye nemenkä ngutuä mrente Luzón, bäri kri Filipinas yekänti. Bulacán, Nueva Écija, Tarlac aune Zambales ye ti nämä tuinbiti arato. Kä ruäre känti ti nämä niken kä täkwäte ta rabakäre Sierra Madre yete. Bus ñaka nämä nüke kä yekänti, aisete nitre camión ngwanka nämä kri oto tike rikadre ti ngwena ye ti nämä ribere ietre. Nändre camionte ye ñaka nuäre, akwa käre niaratre nämä niken ti ngwena.

Konkrekasion ti nämä tuinbiti ye jökrä bäsi ükaninte mrä aune ja mräkätre nämä braibe. Aisete gätä nuaindre ño aune kukwe driedre ño ye ti nämä driere ja mräkätre ie yebätä niaratre nämä debe bien krubäte tie.

Ye bitikäre ti juanba circuito mada tuinbiti ye nemenkä kä Bicol yekänti aune yete nitre nämä nüne mente jai kwärikwäri. Yete nitre prekursor especial nämä kukwe driere. Ju känti ti nämä, kä narakrö yekänti tabla nämä mikani krobu kämäkä yebiti ta ja ngoto mikakäre. Tikwe rätäba biti angwane, rikaba nguse aune ti betakaba nguse jiebiti arato. Kä rikaba raire ta tibiti ja ükatebätä, ne kwe ti rabadre juto rikakäre mröre.

Kä ye ngwane ti jataba ja töi mike Nora yebätä. Niara sribi prekursor kömikani kä Bulacán yekänti aune biti nämä prekursor especial nuainne kä Dumaguete yete. Ti janama basare ie aune ye bitikäre nun jataba kukwe tike jai. Kä 1956 yete, nun ja mäkäteba. Nunkwe ja mäkäteba ye bitikäre ngutuä mrente Rapú Rapú yekänti nun rikaba konkrekasion tuinbiti. Nunkwe nänba mente kä tokwäte ta, akwa nunkwe sribiba ja mräkätre mente dimikakäre ti muko ben ye abokän ütiäte krubäte.

 TI RÜKABATA BETEL

Nun nämä konkrekasion tuinbiti ye käi rikaba bäsi kobokä ta nunbiti aune batibe nun nübaiba Betelte. Kä 1960 sö enero ye ngwane nun rükaba Betelte, nun täbe sribire yete nüke nengwane. Ja mräkätre kisete sribi keta kabre tä yebe ti sribibarera ye köböire sribidre ño ye nüke gare tie. Nora sribi jene jene nuainbarera Betelte arato.

Ti nämä kukwe kädriere aune nie nämä kukwe cebuano yebiti.

Tita sribire Betel ye köböire sribi Ngöbökwe tä nirien ño kä Filipinas nekänti ye niena gare tie. Ti nämä kaibe aune ti rükaba kena ye ngwane, nitre kukwe driekä nämä bäsi 10,000 juta nete. Akwa nengwane nitre kukwe driekä niena 200,000 aune ja mräkätre Betelte tä nitre ye ngätäite kukwe driere arato.

Sribi Ngöbökwe ririaba bäri, yebätä Betel sribedre bäri kri rababa tuin nunye. Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe nieba nunye nunkwe kä mada känändre sukursal sribekäre bäri kri. Ja mräkä sribi jie ngwanka imprenta yebätä aune ti rikaba ju ju te ngwentari nitre nünanka nun bäre ie kä nämä kwetre rürübäindre o ñakare ye gakäre. Akwa ñaka drekwa nieba kwetre nunye aune ni iti käkwe nieba nunye: “Nun chino ñaka tä kä rürübäine, ñakare aune nunta kä kökö”.

Ja mräkä Albert Schroeder nämä kukwe kädriere aune ti nämä niere ja kukweibiti.

Akwa ni iti nünanka nun bäre törbaba näin nüne Estados Unidos, yebätä nun raba kä kwe kökö ie ngwantariba kwe nunye. Kukwe ñan tuabare jataba nemen bare. Ni mada nünanka nun bäre käkwe ja töi mikaba kä kwe rürübäine nunye aune nitre mada töi mikaba kwe nuainne ye erere arato. Chino iti ñaka törbaba kä kwe rürübäin nunye, akwa yebiti nunkwe kä ye kökaba ie arato. Kä braibe te, kä rababa ere nunkwe. Jehová tö namani ye tuai nemen bare ye gare kwin tie.

Kä 1950 yete, ti nämä bäri bati nitre mada sribikä Betelte ye kräke. Nengwane ti aune ti muko niena bäri umbre Betelte. Tikwe ja töi mikani näin Kristo jiebiti medente erere yebätä ti ñaka ja töi kwite. Ti rün käkwe ti juanba mento akwa Jehovakwe ti mräkätre kwati biani tie ja üairebiti. Gare metre tie nita dre ribere jai ye Jehovata bien jökrä nie, sribi meden mikata kwe ni kisete yebiti ta. Nora aune ti, nunta debe bien krubäte Ngöböi jondron jökrä biani kwe nunye yebätä aune nunta nitre mada nübaire Jehová “töi gain” arato (Mal. 3:10).

Bati, Jesukwe ni iti impuesto ütiä käräkä kädeka nämene Mateo Leví ye nübaibare näin jabe. ¿Ni yekwe dre nuainbare? Biblia tä niere: “Levíkwe jändrän jökrä mikaninte, nükani dikekä krö, bti nikani Jesu jiebti” (Luc. 5:27, 28). Tikwe jondron keta kabre tuametreba nänkäre Jesús jiebiti, tita nitre mada mada nübaire ja brukwä tätebiti ye erere nuainne arato aune kukwe kwin keta kabre ye rabadre kwetre siba.

Tita sribi Ngöbökwe nuainne kä jutobiti Filipinas.

^ párr. 6 Nitre testiko Jehovakwe sribebare. Nengwane ñaka niena.