“Ni ngämi krötö Ngöbö ken, känenkri abko Ngöbö tärä, ye abko nikwe mikadre era, abti nikwe krötadre Ngöbö ken, amne nita niara känene abko ütiä biandi kwe nie” (HEBREOS 11:6).

KANTIKO: 38, 23

1, 2. a) ¿Ja tare aune tödeka ye ñobätä ütiäte krubäte? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

JEHOVÁ ye ni rün aune ni niara mikaka täte metre ye kräke niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ye käbämikata kwe nie. Jehovakwe ni tare ye tä bämike kukwe yebiti nie. Aune “Ngöbökwe ni tarebare käne, ye mden kisete” nita Ngöbö tarere (1 Juan 4:19). Ja tare aune tödeka ye ütiäte krubäte. Nikwe Ngöbö taredi bäri angwane, nikwe tödekai bäri ie aune nire nire tä Jehová tarere ye kräke kukwe kwin mikai nemen bare kwe ye rabai gare bäri metre nie (ñäkädre Hebreos 11:6 yebätä).

2 Jehová tö ni niara mikaka täte ye kräke kukwe kwin mikai nemen bare. Niara töi ño aune ja ngwen ño ye tä bämike kukwe yebiti. Aune nikwe tödekadre täte Jehovai yekäre, nire nire tä niara känene ja brukwä tätebiti ye kräke niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ye tädre gare kwin nie. ¿Ñobätä nita ye niere? Ñobätä ñan aune “tödeka ye abko jändrän ngibiata nikwe abko erere rükadi ni kisete abko nita mike era jae” (Hebreos 11:1). Tödeka ye abokän ni ja ngwen metre Ngöböi ye kräke kukwe kwin mikai nemen bare kwe yei nita tö ngwen täte ye meden gärätä. ¿Kukwe kwin nuaindi ni kräke ie nita tö ngwen  ye tä ni dimike ño? ¿Jehovakwe nitre niara mikaka täte metre mekerabe ye kräke kukwe kwin mikani nemen bare ño? ¿Tä nuainne ño kä nengwane? Ani mike gare jai.

JEHOVAKWE NI NIARA MIKAKA TÄTE KRÄKE KUKWE KWIN MIKAI NEMEN BARE YE TÄ KÄBÄMIKE NIE

3. ¿Malaquías 3:10 yekänti kukwe meden käbämikata nie?

3 Jehovakwe ni niara mikaka täte metre ye kräke kukwe kwin mikai nemen bare ye käbämikani kwe. Nikwe sribidi bäri kwin niara kräke angwane, kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke käbämikata kwe nie. Jehová tä kukwe ne ribere nuaindre nie: “Mun raba ti töi gain”. Aune ye bitikäre tä niere: “Ne kwe tikwe jukwe tikadi aune jondron kwin keta kabre biain krubäte munye o ñakare ye rabadre gare munye” (Malaquías 3:10). Ngöböta kukwe ribere nuaindre nie ye nita nuainne angwane, yebiti nita bämike nita debe bien ie.

4. ¿Ñobätä ni raba tö ngwen Jesukwe kukwe niebare Mateo 6:33 yekänti ie?

4 Jesukwe käbämikani nitre ja tötikaka kwe yei niaratre Gobran Ngöbökwe mikai käne jai angwane, dre dre ribe nämene kwetre jai ye jökrä Ngöbökwe biandi ietre (ñäkädre Mateo 6:33 yebätä). * Ngöböta kukwe käbämike ye käre tä mike nemen bare nämene gare Jesús ie yebätä kukwe ye niebare kwe (Isaías 55:11). Aune ye erere ni raba tö ngwen Ngöböi arato. Nita tödeke täte Jehovai ye nikwe bämikai angwane, niarakwe kukwe ne mikai nemen bare: “Tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe amne, tikwe ñan kä mikadrekä jire chi mabtä” (Hebreos 13:5). Kukwe  käbämikata ye tä ni dimike tö ngwen Jesús kukwe niebare Mateo 6:33 yekänti ie.

Nitre ja tötikaka yekwe ja di ngwain Ngöbö mikakäre täte yebätä Ngöbökwe kukwe kwin mikai nemen bare kräketre niebare Jesukwe. (Párrafo 5 mikadre ñärärä).

5. Kukwe niebare Jesukwe Pedro ie, ¿ye ñobätä tä ni jökrä dimike?

5 Apóstol Pedro ngwanintari Jesús ie: “¿Nunkwe jändrän jökrä mikaninte, bti nunta näin ma jiebti, se abko Ngöbökwe dre biandi ütiäre nunye?” (Mateo 19:27). Pedro kukwe ye ngwanintari Jesús ie yebätä ñaka ñäkäbare kwe ie. Ñakare aune, Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei ja di ngwandi kwetre kukwe ñaka nuäre nuainkäre ye ütiäre Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare kräketre. Erametre kä ja känenkäre yete nitre apóstol aune nitre kristiano mada Ngöbö mikaka metre täte yekwe gobrandi Jesube kä kwinbiti. Akwa kä nengwane kukwe kwin rabai bare kräketre niebare Jesukwe arato: “Amne nänbtä ti jiebti, nire nire käkwe ju mikaninte amne etbakantre amne ngwai mikaninte kwe, erere arato rün, meye amne ngäbriänkä kwekwe mikaninte kwe amne kä kwe erere mikaninte jökrä kwe nänbtä ti jiebti, nitre ye abko ie Ngöbökwe jändrän biandi gre ketarike rike bäri mda amne Ngöbökwe mikadi nüne kärekäre jabe arato” (Mateo 19:29). Kä nengwane, ni kristiano jökrä ie ni rün, ni meye, monsotre, ja etebatre, aune ja ngwaitre tä kwen konkrekasionte. Erametre, kukwe mada tuanemetre nikwe Gobran Ngöbökwe känänbätä ye kräke kukwe kwin ye bäri ütiäte.

“JÄ DOBOKO YE KWRERE [...] NI MIK[AKÄRE] NÜNENKÄ DITE JABTÄ”

6. Jehová kukwe kwin mikai nemen bare ni niara mikaka täte metre kräke, ¿ye tä ni dimike ño?

6 Jehová kukwe kwin mikai nemen bare ni niara mikaka täte metre kräke gare nie ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai kukwe kri tä nemen ni kisete ye ngwane. Ñaka kä nengwane aibe kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe, ñakare aune ja känenkäre kukwe kwin mikai nemen bare bäri ni kräke ye nita ngübare arato (1 Timoteo 4:8). “Nita [Jehová, TNM] känene abko ütiä biandi kwe nie” ye nikwe mikadre gare metre ye tä ni dimike ja ngwen metre niarai (Hebreos 11:6).

7. ¿Ñobätä nita niere kukwe ie nita tö ngwen ye abokän jä doboko ye kwrere?

7 Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye ngwane, niebare kwe: “Mun raba ja tare nike kore angwane, munkwe kä ngwian bäri nuäre jabtä amne kä raba juto munbtä, ñobtä ñan angwane munkwe ja tare nikadi ye ütiäre abko Ngöbökwe jändrän kuin biandi munye kä käinbti sete. Munkwe kä ngwiandre nuäre kore jabtä arato, ñobtä ñan angwane nitre Ngöbö kukwei niekä kira abko rüe käkwe mikani ja tare nike kore arato” (Mateo 5:12). Ni Ngöbö mikaka täte ye ruäre näin kä kwinbiti. Aune nitre mada abokän käkwe nünain kärekäre Kä Bä Nuäre yete Kä tibienbätä. Kukwe ye tä kä mike juto krubäte nitre käkwe nünain kä tibienbätä yebätä (Salmo 37:11; Lucas 18:30TNM). Aisete ni jökrä tä tö ngwen kukwe ja känenkäre ie ye kräke kukwe ye rabadre nemen “jä doboko ye kwrere [...] ni mike nünenkä dite jabtä, ni ñan rikadre mento Ngöböye abkokäre” (Hebreos 6:17-20). Nitre ru ngwanka abokän tä jä doboko kite ñöte nguse ru ketatekäre murie ribi ñübe minimini yebätä ye kwrere, tö ngwanta kukwe ja känenkäre ie ye tä ni dimike ja tuakäre kukwe kri tä nemen ni kisete yebe.

8. ¿Kukwe ja känenkäre ie nita tö ngwen ye tä ni dimike ño ñaka nemen ulire krubäte?

8 Kukwe ja känenkäre ie nita tö ngwen ye raba ni dimike ñaka nemen ulire krubäte arato. Bálsamo tä ni ngrabare miketa räre, ye kwrere Ngöböta kukwe käbämike ye raba ni brukwä miketa jäme. Kukweta ni kisete o töbika kukwei tä ni kisete ye nikwe mikai gare Jehovai angwane, niarakwe ni ngübai gare nie ye tä ni dimike (Salmo 55:22). “Nita jändrän kärere Ngöböye amne, jändrän btä ni töita ñakare, yebti ta abko Ngöböta jändrän bien bäri kri krübäte nie” ye nikwe mikadre gare metre jai (Efesios 3:20). Ye tä mike  gare nie nita dre kärere Jehovai yebiti ta biandi bäri kwe nie.

9. ¿Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke yekäre nikwe dre nuaindre?

9 Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke yekäre, nikwe tödekadre täte niarai aune nikwe niara mikadre täte. Moisés niebare nitre Israel ie: “Jehovakwe erametre kukwe kwin mikai nemen bare mä kräke Jehová Ngöbö mäkwe tä kä bien mäi yete ne kwe mäkwe diandre jai, akwa mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe ye kukwe nuadre ne kwe matare tita kukwe bien nuaindre mäi ne mäkwe jökrä mikadre täte. Ñobätä ñan aune Jehová Ngöbö mäkwe käkwe kukwe käbämikani mäi ye erere mikai nemen bare kwe mä kräke” (Deuteronomio 15:4-6). Nikwe jankunu Jehová mikai täte metre ye ngwane, ¿niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke ye gare metre nie? Kukwe keta kabrebätä ni rabadre tö ngwen ie.

JEHOVAKWE KUKWE KWIN MIKANI NEMEN BARE NIARATRE KRÄKE

10, 11. ¿Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare ño José kräke?

10 Biblia ye tikani ni dimikakäre. Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare ño nitre niara mikaka täte metre mekerabe kräke ye ni raba mike gare jai Bibliabätä (Romanos 15:4). Kukwe kwin namani bare José kräke ye tä bämike. Kena, José etebatre ye käkwe José rürübäinbare ni klabore ye kwrere. Ye bitikäre, niara ñaka kukwe nuainne abokänbätä Potifar muko käkwe kitani ngise, aisete José kitani ngite Egipto. ¿Niara namani ngite yebätä Jehová ñaka namanina dimike? Ñakare. Biblia tä niere: “Dänkin Ngöbö nämane ben jangunu, aisete nämane die mike”. Ye bitikäre tä niere: “Dänkin Ngöbö namani Jose die mike, aisete namani jändrän nuene, erere namani nebe bare kuin ie” (Génesis 39:21, 23, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK]). Kukwe kri krubäte nämene José kisete ye näire, kukwe ngübabare bätärekä kwe aune Jehovakwe niara dimikadre ye ngübabare kwe arato.

11 ¿Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare ño José kräke? Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, Faraón käkwe niara nämene ngite ye mikaninta kwäre. José nämene ni klabore töi bobre ye namani ni nibukäre bäri ütiäte Egipto (Génesis 41:1, 37-43). Niara aune muko kwe monsoi namani nibu. Josekwe monso kwe iti ye kädekani Manasés, ñobätä ñan aune “Josekwe niebare krörö: Tikwe ja tare nikani kri abko, Ngöbö diebti käi kitera nikwitekä tibti. Erere arato, ti mräkä käkwe kukwe nuenbare blo tibtä abko, käi nikwitaninkära tibti”. Aune monso nibukäre kwe ye kädekani kwe Efraín, ñobätä ñan aune “niebare krörö kwe: Juta nete, känti tikwe ja tare nikani kri, känti Ngöbö diebti tita ngäbäkre ngibiare” (Génesis 41:51, 52JK). Josekwe ja ngwani metre yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Ye köböire, Josekwe nitre israelita aune nitre Egipto mikani kwäre mrö nikani yebätä. Erametre, kukwe kwin ye jökrä Jehová nämene mike nemen bare ye nämene gare kwin ie (Génesis 45:5-9).

Jesukwe Ngöbö kä ye mikani deme yebätä kä namani jutobätä

12. ¿Dre käkwe Jesús dimikani Ngöbö mike täte metre?

12 Jesukristo ja tuani kukwe kri keta kabre ben akwa Ngöbö kukwei mikani täte kwe. Ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. ¿Dre käkwe Jesús dimikani Ngöbö mike täte metre? Kukwe Ngöbökwe tä mike gare nie: “Kä juto mikani niara käne yebätä kä ngwani nüke kwe jai ja tare nikakäre kribätä, ñaka ja gaibare kwe” (Hebreos 12:2TNM). Erametre Jesukwe Ngöbö kä ye mikani deme yebätä kä namani jutobätä.  Ngöbökwe Jesús kani ngäbiti aune kukwe mada keta kabre kwin mikani nemen bare kwe kräke. Biblia tä niere Jesús “namani täkäni kürä gobrankäre Ngöbökwe ye kise ruinkri”. Aune tä niere arato “Ngöbökwe mikani bäri ütiäte” aune “ni käi bäri ütiäte abko Ngöbökwe biani ie” (Filipenses 2:9).

NITA DRE DRE NUAINNNE JEHOVÁ KRÄKE YE ÑAKA KÄI KWITEKÄ JABITI

13, 14. ¿Nita jondron nuainne Jehová mikakäre täte ye tä mike tuin ño jai?

13 Nita dre dre nuainne Jehová mikakäre täte ye tä mike tuin ütiäte krubäte jai ye rabadre gare metre nie. Kä jürätä nemen nibätä o kukwe ruäre ñaka raba nemen nuainbare nie nita nemen nütüre ye ngwane, niara tä ni töi mike nüke gare jai. Nita nemen nainte sribi kisete o nikwe ni mräkätre ngübai ño ye ñaka tä nemen gare nie ye ngwane, tä ni mike tuin bobre jai arato. Aune nita nemen töbike krubäte o bren mada tä nemen nibätä ye köböite ni ñaka tä niara mike täte käne ye erere angwane, tä ni töi mike nüke gare jai. Kukwe kri tä nemen ni kisete akwa nita ja ngwen metre Jehovai ye tä mike tuin ütiäte jai yei nikwe tö ngwandre täte (ñäkädre Hebreos 6:10, 11 yebätä).

14 Jehová ye “ni orasion Kukwe Nuaka” ye nikwe ngwandre törö jai. Nita orare niarai ye ngwane tä ni kukwe nuin ye tädre gare metre nie (Salmo 65:2). Nita dre dre ribere jai ye “ni Rün [ie] ni tuin bobre krubäte aune Ngöbö [...] tä ni töi mike jäme” käkwe biain nie niara mikakäre täte metre. Niarakwe ja mräkätre aune ja ngwaitre yebiti ni dimikai raba ruin nie (2 Corintios 1:3). Nita nitre mada mike tuin bobre jai aune nita nitre mada dimike ye ngwane, kätä nemen juto Jehovabätä. Biblia tä niere: “Nire nire tä nitre bobre dimike ye tä jondron bien Jehovai, aune Niarakwe jondron ye ütiä biainta ie” (Proverbios 19:17; Mateo 6:3, 4). Ye medenbätä, nita ja töi mike mantiame aune nita ja mräkätre aune ja ngwaitre dimike ye ngwane, Jehová tä mike tuin jai nita jondron bien ie ye erere aune ye ütiä biain kwe nie käbämikata kwe nie.

KUKWE KWIN NUAINDI NI KRÄKE KÄ NENGWANE AUNE KÄREKÄRE

15. ¿Kukwe meden meden ie mätä tö ngwen? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

15 Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä tö ngwen niaratre “mikadi kuin era metre” yei, ye abokän Jesukwe nuaindi kräketre (2 Timoteo 4:7, 8). Akwa ni ñaka tä tö ngwen nüna kä kwinbiti ie angwane, jondron kwin rabai nikwe arato. Ni “obeja mda mda” Jesukwe ye kwati krubäte tä tö ngwen krubäte nüna kärekäre Kä Bä Nuäre Kä tibienbätä yei aune “kä jäme krubäte yete ja rabai ruin kwin krubäte ietre” (Juan 10:16; Salmo 37:11).

16. ¿1 Juan 3:19, 20 yekänti dre nieta ni töi mikakäre jäme?

16 Ni ñaka tä jondron nuainne krubäte Ngöbö mikakäre täte ye ni raba nemen nütüre ruäre ngwane. O nita dre dre nuainne ye käita nemen juto Jehovabätä o ñakare ye ni raba ngwentari jai raba ruin nie. Kukwe kwin ye ñaka nuain bä ni kräke raba nemen ruin nie arato. Akwa käre nikwe ngwandre törö jai “Ngöbö bäri kri ni brukwä ngwä, aune jondron jökrä gare niara ie” (ñäkädre 1 Juan 3:19, 20 yebätä). * Nita jondron nuainne Jehová kräke ye ñaka ütiäte krubäte nikwe nütüdre akwa nita tödeke niarai aune nita niara tarere yebätä nita mike täte angwane, niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke ye tädre gare metre nie (Marcos 12:41-44).

17. ¿Kä nengwane dre dre kwin tä nikwe?

17 Nitre tä Satanakri töi käme krubäte gaite köböi nibira känime ye näire nita nüne, akwa Jehová tä kä nengwane kukwe kwin mike  nemen bare ni niara mikaka täte ye kräke arato. ¿Tä nuainne ño? Jehová tä kukwe ja üaire aune nüna töi jämebiti ye bien krubäte nie. Ne madakäre, Jesukwe käbämikani ye erere, tä ja mräkätre aune ja ngwaitre kä jökräbiti tibien tä ni tare ye bien nie ni ja mräkäre ye kwrere (Isaías 54:13; Marcos 10:29, 30). Nire nire tä ja di ngwen Ngöbö känene ye Ngöböta töi mike jäme aune tä mike nüne kä jutobiti (Filipenses 4:4-7).

18, 19. Ni Jehová mikaka täte ye kräke Jehovata kukwe kwin mike nemen bare yebätä nita töbike angwane, ¿jata nemen ruin ño nie?

18 Nitre Ngöbö mikaka täte kä jökräbiti tibien ye kräke ni Rün Jehová tä kukwe kwin mike nemen bare ye tä ni töi mike ñan krütare. Ñodre, meri Testiko käi Alemania kädekata Bianca tä niere: “Kukwe jökräbätä Jehovakwe ti dimikanina aune köbö kwatire kwatire tä ti ken yebätä tikwe debe biandre ie ye kräke kukwe ñaka niedre tie. Nitre kä nebätä töi käme krubäte ye köböite nüna ñaka kwin. Akwa tita sribire Jehová kräke ye ngwane jata nemen ruin töi jäme tie niara kisete. Batire batire tita ja di ngwen niara mikakäre täte ye ütiäre tä kukwe kwin keta kabre mike nemen bare ti kräke”.

19 Meri Testiko käi Canadá kädekata Paula, abokänbiti kä niena 70 yebätä ani blite mada. Niara trökrä tä bren krubäte yebätä ñaka raba sribire krubäte. Ñaka raba ja ngwen ngrenkä krubäte, akwa tä kukwe driere jankunu nieta kwe. Niara tä niere: “Tita kukwe driere teléfono yebiti aune kä jökrä ngwane. Nane nane tita ñäke Bibliabätä aune tärä bätä täräkwata nikwe yebätä ye tita tike täräbätä jai ja dimikakäre. Tita kädeke ‘Tärä tikwe rabatekäre nire’. Kukwe käbämikata Jehovakwe yebätä nita ja töi mike metrere angwane, ja ñaka raba nemen ruin di nekä jankunu nie. Kukwe meden meden ben ni raba ja tuin akwa niara tä juto biare ni dimikakäre”. Bianca aune Paula tä ja tuin kukwe kri ben ye erere ben ni ñaka tä ja tuin. Akwa Jehovakwe kukwe kwin mikanina nemen bare ni aune nitre mada tä ni bäre kräke ye erametre tä nüke ni töite arato raba ruin nie. Ngöböta ni niara mikaka täte ye kräke kukwe kwin mike nemen bare ño aune nuaindi ño kwe ja känenkäre yebätä nita töbike angwane tä ni dimike krubäte.

20. Nikwe ja di ngwandre Jehová mikakäre täte angwane, ¿drei ni raba tö ngwen?

20 Nikwe orasion nuaindi töi bökänbiti Jehovai angwane, niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jire jabiti. “Ngöbö tö namani jondronye erere, [ni]kwe nuainbarera” angwane, “jändrän köböi mikani” kwe nie ye erere mikai nemen bare kwe ni kräke ye tädre gare metre nie (Hebreos 10:35, 36NGT). Aisete nikwe tödeka nikwe mikadre dite jankunu aune nikwe ja di ngwandre Jehová mikakäre täte. Nikwe nuaindi ye erere angwane, niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke yei nikwe tö ngwandre (ñäkädre Colosenses 3:23, 24 yebätä). *

^ párr. 4 Mateo 6:33, (TNM): “Munkwe Gobran Ngöbökwe aune kukwe metre Ngöbökwe känä jankunu käne, aune jondron jökrä mada ye biandi munye”.

^ párr. 16 1 Juan 3:19, 20, (Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte): “Nebätä ja rükai gare ni ie, nibrä tä kukwe metre te angwane ja raba nemen ruin metre ni ie ja brukwäte Ngöbö ngwärekri. Ñobätä ñakare angwane ni brukwä kwe ñäkädi ni ie ngwane, Ngöbö bäri kri ni brukwä ngwä, aune jondron jökrä gare niara ie”.

^ párr. 20 Colosenses 3:23, 24, (TNM): “Mun tädre jondron meden meden nuainne, ye munkwe nuain ja nire tätebiti jondron nuain Jehová kräke ye kwrere, aune ñaka ni kä tibienbätä kräke ye kwrere, ñobätä ñan aune Jehovakwe jondron kwin ye biain debe näre nie ye gare munye. Munkwe sribi ni klabore ye kwere ni Däkien Kristo kräke”.