Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ñokänti ni raba nemen tikaninte erametre?

¿Ñokänti ni raba nemen tikaninte erametre?

“Ne aisete Ngöbö Odei käkwe mun tikadrete ne ngwane, mun rabadi tikaninte era metre” (JUAN 8:36).

KANTIKO: 54, 36

1, 2. a) ¿Nitre tö dre nuaindi erere tuanemetre nuainne ye tätre bämike ño? b) ¿Ye köböite dreta nemen bare?

NI MIKADRE ütiäte jai aune ni tö dre nuain ye erere nikwe nuaindre yebätä blitata krubäte kä nengwane. Kä keta kabre känti, nitre ruäre tä ja di ngwen ne kwe ñaka mikadre ja tare nike jankunu, ñaka mikadre tuin ngwarbe jai aune ñaka rabadre nüne jankunu bobre. Nitre mada abokän tä töbike ño ye erere tuanemetre niere ie tö aune dre tuin kwin ie bätä tö nünain ño ye erere tö nuaindi. Ni jökrä tö dre nuain ye erere tuanemetre nuainne ie tö.

2 Ye nuainkäre, nitre tä ji dike jite o ja mike kukwe ükateta ye rüere. Akwa, ñaka tätre kukwe ye ükete jire, ñakare aune tätre ja tare nike bäri aune niaratre ruäre murie ketata. Rei Salomón kukwe tikani ne tä nemen bare metre: “Ni kä nebätä tä ni mada gobraine mikakäre ja tare nike” (Ecl. 8:9).

3. Nikwe nünandre kä jutobiti aune ja rabadre ruin kwin nie yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?

3 Dre köböire ni raba nüne kä jutobiti aune ja rabadre ruin kwin nie ye Santiago ni ja tötikaka Jesukwe mikani gare: “Ngöbö Kukwei kuin era metre abko kuin ni tikatekrä, ye nire nire käta nuene abko tä töbike kuin metre ja käne amne tä mike täte metre jökrä” ye  köböire tätre nüne kä jutobiti niebare kwe (Sant. 1:25). Jehovakwe kukwe metre ye biani nie, yebätä nita dre ribere nünankäre kä jutobiti aune ja rabadre ruin kwin nie ye niara aibe ie gare bäri kwin. Adán aune Eva nämäne dre dre ribere jai nünankäre kä jutobiti ye biani kwe ietre aune niaratre tuanimetre kwe kukwe den nuaindre akwle jai.

ÑONGWANE NI KENA YE NÄMÄNE TIKANINTE ERAMETRE

4. ¿Adán aune Eva tuanmetre nämäne dre dre nuainne? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

4 Génesis kapitulo ketebu käne yekänti mikata gare metre, Kä Bä Nuäre yete nitre ñaka nämäne nüne bobre, kä jürä ñaka nämäne bätätre aune ñaka mika nämäne ja tare nike. Adán aune Eva tö nämäne dre nuain ye erere nämäne nuainne, akwa nengwane ye erere ñaka nemen bare. Niaratre ñaka nämäne ja töibikaire krubäte, mrö, sribi, bren aune gata yebätä (Gén. 1:27-29; 2:8, 9, 15). ¿Ebokänä, niaratre tö nämäne dre nuain ye erere nämäne nuainne jökrä? Ani mike gare jai.

5. Ni tö dre nuain ye erere nikwe nuaindre yekäre, ¿nikwe dre mikadre nüke gare jai?

5 Nitre ruäre tä nütüre ni tö dre nuain ye erere nikwe nuaindre, ye abokän kukwe meden rabadre bare kärera nikwe kukwe jökrä nuaindre. Ni tö dre nuain ye erere nikwe nuaindre, ye abokän nikwe dre diandre nuaindre jai ye erere mikadre nemen bare meden gärätä. Akwa, Enciclopedia tä niere: “Kukwe ñaka metre, kukwe ñaka ütiäte aune kukwe ñaka kwin ye nitre ji ngwanka ñaka ükete nuaindre ni kä nebätä ie ngwane, niaratre törbadre dre nuain ye erere raba nuainne” (The World Book Encyclopedia). Ne tä mike gare, nitre jökrä törbadre dre nuain ye erere rabadre nuainne, akwa ye nuainkäre niaratre tuanemetre kukwe ruäre aibe nuainne. Akwa, kukwe meden metre, kukwe meden ütiäte aune kukwe meden kwin ükadrete ye tä gare nire ie ye nikwe mikadre nüke gare jai.

6. a) ¿Ñobätä Jehová aibe tö dre nuain ye erere raba nuainne täte? b) ¿Kukwe meden abokän ni kä nebätä raba nuainne akwle aune ñobätä?

6 Jehová aibe tö dre nuain ye erere raba nuainne täte nikwe ngwandre törö jai ye ütiäte krubäte. Ñobätä ñan aune niara abokän jondron jökrä Sribekä, Bäri Dite Krubäte aune Rei kä jökräbiti tibien (1 Tim. 1:17; Apoc. 4:11). Rei David kukwe ütiäte niebare 1 Crónicas 29:11, 12 yebätä ye nikwe ngwandre törö jai (ñäkädrebätä). * Jehová aibe ütiäte krubäte ye mikani gare kwe kukwe yebiti. Akwa, angeletre aune ni Kä tibienbätä ye ñaka raba kukwe jökrä den nuaindre akwle jai. Jehová aibe raba ni tuenmetre kukwe ruäre nuainne, kukwe ükete metre ni kräke aune kukwe meden ribeta nikwe jai ye nuainne ni kräke ye nikwe ngwandre törö jai. Kenanbe kukwe ye erere ükaninte kwe ni kräke ne kwe nikwe ñaka kukwe jökrä nuaindre akwle.

7. Kukwe meden meden nita nuainne käre aune dre köböire ni raba nüne kä jutobiti ye mä raba kädekete ruäre.

7 Kenanbe Adán aune Eva tö namani dre dre nuain ye erere nämäne nuainne, akwa Jehovakwe kukwe ruäre aibe mikani nuaindre ietre. Kukwe ruäre ye käre niaratre nämäne nuainne. Ñodre, nünankäre niaratre nämäne murie jäke, mröre aune kübien. Akwa, niaratre ñaka nämäne nütüre kukwe ñäkäi nämäne ietre. Erametre, niaratre nämäne kukwe ye nuainne käre, akwa Jehová tö namani niaratre tuai nüne kä jutobiti (Sal. 104:14, 15; Ecl. 3:12, 13). Ni jökrä töta nemen murie kwin jäkäi, mrö tuin kwin nie kwetai o ni töta nemen kübiai kwin, ¿ñan ererea? Nita kukwe ye erere nuainne yebätä ja ñaka ruin nainte nie. Ñakare  aune käita nemen juto nibätä aune ye erere Adán aune Eva ie ja namani ruin arato raba ruin nie.

8. ¿Jehovakwe kukwe meden biani nuaindre Adán bätä Eva ie aune ñokäre?

8 Adán aune Eva monsoi rabadre kä jökräbiti tibien bätä Kä tibien ngübadre kwetre Jehovakwe niebare ietre (Gén. 1:28). ¿Yebätä ñaka namanina nuäre niaratre kräke kukwe diankäre nuaindre akwle jai? Ñakare. Ye köböire ni jökrä käkwe Kä tibien kwitadre bä nuäre aune nünandre kärekäre te ie Ngöbö tö namani (Is. 45:18). Kä nengwane, nitre ruäre tä ja töi mike ñaka ja mäkete aune nitre gure ruäre ñan tö monso tuai nemen jakwe ye ñaka tuin blo Ngöböi. Akwa, nitre kwati tä ja mäkete aune monsota nemen kwetre kukwe meden meden tare rabadre bare bätätre yebiti ta (1 Cor. 7:36-38). ¿Ñobätä tätre ye nuainne? Ñobätä ñan aune ye tä kä mike juto bätätre (Sal. 127:3). Nibira gare nie ye erere, Adán aune Eva käkwe Jehová mikadre täte akräke, niaratre aune monsotre kwetre nünandre kärekäre kä jutobiti jabe.

¿ÑOKÄNTI NI ÑAKA NAMANINA TIKANINTE ERAMETRE?

9. ¿Ngöbökwe kukwe biani nuaindre Génesis 2:17 ye ñobätä kwin aune ütiäte?

9 Jehovakwe kukwe mada biani nuaindre Adán bätä Eva ie aune niaratre ñaka mikadre täte ngwane, mikai ja ngie nuin ño kwe ye mikani gare metre kwe ietre: “Kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare, se ngwäkä makwe ñan tö ngwian kwete jire chi, ñobtä ñan angwane makwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, ma krütadi” (Gén. 2:17, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK]). ¿Kukwe biani nuaindre ye ñaka kwin o ñaka ütiäte? ¿Ñaka namanina nuäre niaratre kräke kukwe diankäre nuaindre akwle jai? Ñakare. Nitre kwati kukwe Bibliabätä mikaka gare tätre niere kukwe biani nuaindre ye ñaka blo. Ñodre, niaratre ye iti tä mike gare Génesis 2:16, 17 ye tä driere nie “dre kwin [...] aune dre käme [...] ni kä nebätä kräke ye gare Ngöbö aibe ie. Ni kä nebätä yekwe kukwe kwin rabadre yekäre, rabadre tö ngwen Ngöböi aune mike täte. Ñaka nuaindre kwetre ngwane, rabadre dre kwin [...] aune dre käme ye den nuaindre akwle jai”. Aune niaratre ñan raba kukwe ye den nuaindre akwle jai.

Adán aune Eva kukwe diani jai ye köböite kukwe tare namani bare. (Párrafo 9 nemen 12 mikadre ñärärä).

10. Ni tö dre diain nuaindre akwle jai aune dre kwin bätä dre blo rabadre gare nie, ¿ye ñobätä ñaka ja erebe?

10 Kä nengwane nitre kwati tä niere, Ngöbökwe kukwe biani nuaindre Adán ie ye ñaka nämäne niara tuenmetre kukwe den nuaindre akwle jai. Akwa ye ñaka metre. Ni tö dre diain nuaindre akwle jai ye ñaka ja erebe dre kwin aune dre blo rabadre gare nie yebe. Adán aune Eva rabadre Ngöbö mike täte o ñakare ye namani nuaindre niaratre ie. Akwa, dre kwin aune dre käme ye Jehová aibe ie gare. Jardín Edén yete “kri [...] dre kuin btä dre käme mikakrä gare” jai ye nämäne kukwe ye bämike (Gén. 2:9JK). Nikwe kukwe meden diain nuaindre jai yekwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke o ñakare ye ñaka gare nie. Ye medenbätä, nita kukwe meden den nuaindre jai abokän tä nemen tuin kwin nie, akwa ye köböite ja tare nikata o kukwe tare tä nemen bare nibätä (Prov. 14:12). Ni ñan raba kukwe jökrä nuainne kaibe yebätä kukwe ye tä nemen bare nibätä. Jehovakwe kukwe biani nuaindre Adán aune Eva ie yebiti tö namani mikai gare ietre, kukwe ye mikadre täte kwetre ye köböire törbadre dre dre nuaindi ye erere rabadre nuainne. ¿Niaratre dre nuainbare?

11, 12. ¿Adán aune Eva kukwe diani jai ye köböite kukwe meden tare namani bare? Mä raba bämike keteiti.

11 Adán aune Eva ñaka Ngöbö mikani täte. Satana kukwe niebare ne Evakwe kani ngäbiti: “Mun rabadre töbtä kri. Dre kuin btä dre käme rabadre gare jökrä munye. Mun rabadre Ngöbö kwrere arato” (Gén. 3:5JK). Akwa, ¿Adán aune Eva tö namani dre nuain ye erere nuainbare jankunu kwetre? Ñakare. Satana kukwe niebare ietre mikani täte kwetre ye  köböite kukwe kwin ñaka namani kwetre. Ngöbökwe dre niebare ietre ye niaratre ñaka kani ngäbiti ye köböite kukwe kri rabai kisete ye nükani gare ietre (Gén. 3:16-19). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune dre kwin aune dre käme rabadre gare akwle ni kä nebätä ie ye kräke Jehovakwe ñaka ni sribebare (ñäkädre Proverbios 20:24; * Jeremías 10:23 yebätä). *

12 Ani blite ni ru kuinta ngwanka o mikaka nen yebätä. Rabadre kwin kä madakänti yekäre, kä medenkänti ta rikadre ye mikadre gare kwin kwe jai. Ne madakäre, ni ie kukwe gare ru kuinta ngwandre ño yebätä yebe rabadre blite aune ja di kärere ie. Ñodre, ru kuinta ñaka matadre jai aune rabadre kwin kä madakänti yekäre, kä medenkänti ta rikadre, ñongwane rakadrekä kuin aune ñongwane mata rükadre tibien ye mikadre gare kwin kwe jai. Ye erere ñaka nuaindre kwe ngwane kukwe tare raba nemen barebätä. Adán aune Eva kukwe ye erere bäsi nuainbare. Niaratre ñaka Ngöbö kukwei mikani täte, yebätä kukwe tare namani niaratre kisete: ngite aune gata ye jatani niaratre bätä monsotre kwetre ye jökräbiti (Rom. 5:12). Niaratre tö namani ja jie ngwain akwle, yebätä törbadre dre nuain ye erere ñaka namanina nuainne.

¿ÑOKÄNTI NI RABA NEMEN TIKANINTE ERAMETRE?

13, 14. ¿Ñokänti ni raba nemen tikaninte erametre?

13 Ni törbadre dre nuain erere ni raba nuainne ye ngwane, ni raba nüne bäri kwin nitre kwati tä nemen nütüre. Erametre, ni törbadre dre nuain erere nikwe nuaindre ye köböire kukwe kwin keta kabre raba nemen nikwe. Akwa, ni törbadre dre nuain erere nikwe nuaindre jökrä ye abokän cuchillo tu grine ye kwrere raba kukwe tare mike ni kisete. Kukwe ñäkäi ñaka jire nie ngwane, ¿nikwe nünandre ño raba ruin mäi? Enciclopedia kädrite párrafo 5 yebätä tä niere: “Nitre tä ja ükaninte sribikäre gwairebe ye jökrä ie kukweta ükaninte nuaindre, ne kwe ni tö dre dre nuain ye erere tätre ni tuenmetre nuainne aune kukwe meden meden abokän ni ñaka raba nuainne akwle ye tätre ñäkäire nie”. Aisete, kukwe ne ñaka nuäre nuaindre. Kukwe keta kabre ükateta  nitre kä nebätä yekwe, ye erere arato nitre blitaka ni kräke aune nitre kukwe ükatekä kwati krubäte ribeta kukwe ye mikakäre gare aune nuainkäre yebätä ni raba töbike.

14 Ni törbadre dre nuain erere ni rabadre nuainne ye kräke nita dre ribere jai ye Jesukwe mikani gare. Niebare kwe: “Munkwe nünandikä kärekäre ti kukweibtä ne ngwane, mun rabadi ja töitikaka era metre tibe. Ye ngwane, kukwe era metre Ngöböbtä rükadi gare munye amne kukwe era yebti mun rabadi tikaninte” (Juan 8:31, 32). Nikwe kukwe ketebu nuaindre kukwe niebare Jesukwe ye mikakäre täte. Kena, kukwe metre driebare kwe ye kadre ngäbiti. Aune ketebukäre, ja mikadre nemen ja tötikaka kwe. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, ni törbai dre nuain erere nikwe nuaindi. ¿Ñokänti ni raba ye nuainne? Jesukwe niebare jankunu: “Nire nire käta kukwe kämekäme nuene Ngöbö rüere, ni ye abko kukwe kämekäme tä bkäne”. Niebare kwe arato: “Ne aisete Ngöbö Odei käkwe mun tikadrete ne ngwane, mun rabadi tikaninte era metre” (Juan 8:34, 36).

15. ¿Drebätä ni “rabadi tikaninte era metre” käbämikani Jesukwe?

15 Ni törbai dre nuain erere ni rabai nuainne käbämikani Jesukwe ye bäri ütiäte nitre kä nebätä töita ño ye kräke. “Ne aisete Ngöbö Odei käkwe mun tikadrete ne ngwane, mun rabadi tikaninte era metre” niebare kwe ye ngwane, nämäne blite nitre ngwanta ja tare nike ja mika ngite yebätä. Ja mika ngite ye ñan tä ni mike kukwe blo aibe nuainne, ñakare aune tä ni töi mike kukwe meden kwin gare nie ye ñaka nuainne. Yebätä, nita nemen klabore ngite ye kisete. Ye köböite kukwe kri tä nemen ni kisete, nita nemen ja tare nike aune mrä nita krüte (Rom. 6:23). Ni nemen ño klabore ngite kisete ye nämäne gare kwin apóstol Pablo ie (ñäkädre Romanos 7:21-25 yebätä). Ni rabai kwäre ngite yebätä ye aibe ngwane, ni törbai dre nuain ye erere ni rabai nuainne. Kukwe ye nianinte Adán aune Eva yekän.

16. ¿Ñokänti ni “rabadi tikaninte era metre”?

16 Nikwe nünandrekä jankunu Jesús kukweibätä niebare kwe ye ngwane, nikwe kukwe ruäre nuaindre ne kwe ni rabadre kwäre meden gäräbare kwe. Ni kristiano ie dre tuin kwin ye tä tuenmetre aune Jesús tä dre dre ribere nuaindre nitre ja tötikaka kwe ie ye nita kain ngäbiti (Mat. 16:24). Jesukwe käbämikani ye erere, niarakwe ni kökanintari ye köböire kukwe keta kabre kwin nuaindi täte kwe ni kräke ja känenkäre ye ngwane, ni rabai tikaninte erametre.

17. a) ¿Dre köböire ni rabai nüne kä jutobiti aune ja rabai ruin kwin nie? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

17 Jesukwe diribare ye nikwe mikai täte ngwane, ni rabai nüne kä jutobiti aune ja rabai ruin kwin nie. Ye köböire, ni rabai kwäre ngite aune gata yebätä. Apóstol Pablo niebare: “Ngöbö üai tä ja nire bien nie Kristo Jesús yebe ye tä mä mike kwäre ngite aune gata yebätä” (Rom. 8:2, TNM; ñäkädre Romanos 8:20, 21 yebätä). Kä nengwane ni tö dre nuain ye erere ni raba nuainne ño Jehová käikitakakäre kärekäre ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 6 1 Crónicas 29:11, 12: “Mä kri krubäte, mä dite krubäte, mä bä nuäre krubäte, mä trä ngitiekä aune mä ütiäte krubäte Jehová, ñan ñobätä aune jondron jökrä tä kä kwinbiti bätä kä tibienbätä ye mäkwe. Gobran ye mäkwe Jehová. Mätä ja mike ji dokwäre ni jökrä kräke. Jondron ütiäte aune ni käikitadrekä ye kite mäkri bätä mätä gobrane jondron jökräbiti aune ni dite krubäte ye kite mäkri bätä mä kise ye köböire ni jökrä tä nemen mikani kri aune mätä jondron jökrä ie ja di bien”.

^ párr. 11 Proverbios 20:24: “Jehová tä ni kä nebätä jie ngwen. ¿Se ñokänti niaratre ie ja jie ngwandre ño ye raba nüke gare?”.

^ párr. 11 Jeremías 10:23: “Gare kwin tie, Jehová, ni kä nebätä ie ja jie ngwan ñaka gare. Ni kä nebätä ie ja jie ngwandre ño ye ñaka gare jire”.