“Ngöbö [...] aibe raba käikitaninkä ni jökräkwe. [...] Nita ja tare nike bätäkä ngwarbe angwane, Ngöböta ni die mike” (2 COR. 1:3, 4).

KANTIKO: 7, 3

1. ¿Adán aune Eva ja mikani ngite Edén ye bitikäre Jehovakwe ni kä nebätä dimikani ño aune dre käbämikani kwe nie?

NI KÄ nebätä ja mikani ngite ye ngwane, Jehovakwe bämikanina niara ye Ngöbö ni dimikaka. Adán aune Eva ja mikani ngite Edén ye bitikäre, Génesis 3:15 yekänti kukwe rabai bare niebare Jehovakwe, abokän käkwe Adán mräkätre jatai jatäri ye dimikadre aune mikadre tö ngwen kukwe ja känenkäre ie. Yete Jehovakwe käbämikani, niarakwe ja känenkäre Satana aune kukwe käme nuainta kwe ye jökrä diainkä täte (1 Juan 3:8; Apoc. 12:9).

JEHOVAKWE NITRE NIARA MIKAKA TÄTE KIRABE DIMIKANI

2. ¿Jehovakwe Noé dimikani ño?

2 Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye näire Noé nünanbare. Niara aune mräkätre aibe nämäne Jehová mike täte. Kä jökräbiti tibien nitre nuain nämäne tare aune nitre nämäne nemen kämekäme jabe, yebätä ja namani ruin ulire Noé ie raba ruin nie (Gén. 6:4, 5, 11; Jud. 6). Akwa, Jehovakwe ja di biani ie ja ngwankäre metre jankunu (Gén. 6:9). Jehovakwe nitre töi käme gaite täte ye mikani gare kwe Noé ie aune Noé mräkätre rabadrete nire yekäre dre nuaindre kwe ye Ngöbökwe niebare  ie (Gén. 6:13-18). Yekwe niara dimikani krubäte.

3. ¿Jehovakwe Josué dimikani ño? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

3 Kä nikani ta ye bitikäre, sribi kri krubäte mikani Josué kisete, ye abokän niara rabadre nitre israelita dimike Kä Käbämikani ietre ye den jai. Kä ye rabadre kwetre yekäre, rabadre nitre rükä dite krubäte nämäne nüne yete ye ganainne. Akwa kä jürä namani Josué yebätä nämäne gare Jehovai. Aisete Moisés juani kwe töi mike jäme. Jehovakwe niebare Moisés ie: “Mäkwe Josué dianka aune mäkwe kukwe nie ie töi mikakäre jäme bätä mäkwe dimika, ñobätä ñan aune niarakwe juta ne jie ngwain aune kä käbämikani abokän mäkwe tuai ye niara köböire rabai juta yekwe” (Deut. 3:28). Aune Jehovakwe Josué dimikani kukwe nebiti arato: “¿Ti ñan ai tä kukwe ne nuainmana mäi? Mäkwe kä ngwan juto jabätä aune ja ngwan dite. Mäkwe ñaka ja ngwan nikenkä aune ñaka kä jürä ngwan jabätä, ñan ñobätä aune Jehová Ngöbö mäkwe tä mäbe mä näin medente ye jökrä känti” (Jos. 1:1, 9).

4, 5. a) ¿Jehovakwe juta kirabe kwe ye dimikani ño? b) ¿Jehovakwe Jesús dimikani ño?

4 Jehovakwe ñaka nitre niara mikaka täte ye ruäre aibe dimikani, ñakare aune niaratre jökrä dimikani kwe. Ñodre, nitre judío rabai ngite Babilonia ye ngwane, rabai ja di ribere ye nämäne gare Jehovai, yebätä kukwe ne käbämikani kwe ietre: “Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä, ñobätä ñan aune tita mäbe. Mäkwe ñaka ja töibika krubäte, ñobätä ñan aune ti Ngöbö mäkwe. Tikwe mä mikai dite, jän, tikwe mä dimikai, erametre ti küde ruinkri kukwe metre nuainkäre yebiti tikwe mä ketaite dime” (Is. 41:10). Jehovakwe nitre kristiano kena dimikani aune ye erere tä ni dimike kä nengwane arato (ñäkädre 2 Corintios 1:3, 4 yebätä).

5 Jehovakwe Jesús dimikani arato. Jesús ngökani ñöte ye ngwane, ni kukwe juruabare krörö ie kä kwinbiti: “Ni ne abra ti Ngobo tikwe. Niara tare kri tikwe. Niara käi nuäre kri tibtä” (Mat. 3:17). Kukwe niebare yekwe Jesús dimikani kukwe driekäre raba ruin nie.

JESÚS KUKWE KWIN BÄMIKANI

6. ¿Kukwe bämikani talento yebätä ye tä ni dimike dre nuainne?

6 Jesukwe ja ngwani Rün erere. Ani bämike keteiti. Talento yebätä kukwe bämikani yekänti, Jesukwe nitre ja tötikaka kwe ye töi mikani Jehová mike täte metre jankunu. Yete, sribi bökänkä käkwe niebare nitre sribikä metre kräke yei: “Ma abko sribikä kuin amne ma kuin tödekakrä. Ngwian braibe bti makwe sribibare kuin tikrä, aisete tikwe sribi bäri kri mikadi ma kisete mda, aisete jakwe kä ngwen nuäre jabtä tibe” (Mat. 25:21, 23).

7. a) ¿Jesús nämäne nitre apóstol dimike ño? b) ¿Metrere Pedro dimikani ño kwe?

7 Ruäre ngwane nitre apóstol ñaka nämäne ja ngwen kwin, akwa käre Jesús nämäne dimike. Ñodre, niaratre meden abokän bäri ütiäte yebätä käre nämänentre ñäke jai. Akwa, Jesukwe niaratre dimikani bätärekä ja töi mike bobre bätä sribire ja kräke kwärikwäri aune ñaka bike kri jabätä (Luc. 22:24-26). Bä kabre Pedrokwe metrere Jesús mikani ulire (Mat. 16:21-23; 26:31-35, 75). Akwa, Jesukwe ñaka kämikaninkä niarabätä, ñakare aune dimikani kwe aune niarakwe ja mräkätre dimikadre ye ribebare kwe ie (Juan 21:16).

NITRE KIRABE NGÖBÖ MIKAKA TÄTE KUKWE KWIN BÄMIKANI

8. ¿Ezequías dre niebare nitre ji ngwanka rübätä aune nitre Judá ye dimikakäre?

8 Jesús jämi kukwe kwin bämike Kä tibienbätä ye känenkri, nitre Ngöbö mikaka täte metre yei ni mada dimikadre ye ütiäte  krubäte nämänena gare kwin. Rei Ezequías dre nuainbare ye ani mike gare jai. Nitre asirio namani nitre Judá rä ötö ye ngwane, nitre ji ngwanka rübätä aune nitre jutate ye ükaninkrö kwe bätä kukwe niebare kwe ietre yekwe niaratre dimikani (ñäkädre 2 Crónicas 32:7, 8 yebätä). *

9. ¿Kukwe niedre ni mada dimikakäre yebätä Job tä dre mike gare nie?

9 Dre namani bare Job yebätä ye ani kädriere mada. Niara nämäne ulire, akwa nitre janamane dimike yekwe ‘jerekäbe ngwani di nekä’ aune kukwe tare aibe niebare ie kwetre. Akwa, niaratre kukwe niedre nitre mada dimikakäre ye Job driebare ietre. Niebare kwe ietre, nitre ye rabadre niara erere akräke, niarakwe kukwe niedre ietre dimikakäre ne kwe ja rabadre ruin kwin ietre (Job 16:1-5). Mrä mada, Elihú aune Jehová käkwe Job dimikani (Job 33:24, 25; 36:1, 11; 42:7, 10).

10, 11. a) ¿Jefté ngängän ie kukwe niedre dimikakäre ye ñobätä nämäne ribere jai? b) ¿Kä nengwane nire nire ie kukwe niedre dimikakäre arato?

10 Jefté ngängän ie kukwe niedre dimikakäre ye nämäne ribere jai arato. Jefté rikadre rüre nitre ammonita ben ye känenkri, käbämikani kwe Jehovai, niara dimikai kwe ganane rübätä ye ngwane, nire jatai käne niara ngäbiti ye biain kwe sribikäre tabernáculo yete. Akwa, Jefté ngängän jatani käne niara ngäbiti käi ngwankäre juto jabätä. Jefté namani ulire krubäte, ñan ñobätä aune monso mada ñaka nämäne kwe. Akwa ja kukwei kitaninkä kwe ye erere mikani nemen bare kwe aune ngängän juani kwe Siló sribikäre kärekäre tabernáculo yete (Juec. 11:30-35).

11 Kukwe ye ñaka namani nuäre Jefté kräke, akwa ngängän kräke namani bäri ñaka nuäre. Akwa, niara töi namani kwatibe rün ja kukwei kitaninkä ye mikakäre nemen bare (Juec. 11:36, 37). Ja töi mikani kwe ñaka ja mäkete, monsoi ñaka namani aune jondron namani biandre mräkätre jatai jatäri ie ye nianinte kän. Erametre, nämäne ja di ribere krubäte. Biblia tä niere: “Kukwe ne nuain jatani käre Israel: Kä kwatire kwatire te, meritre bati Israel ye nämane niken Jefté ngängän galaadita yekänti kukwe kwin niekäre ie köböbokä kä kwati te” (Juec. 11:39, 40). Kä nengwane, nitre kristiano tä kaibe aune tä ja töi mike kwatibe “jändrän ni Dänkienkwe yebtä” yei nikwe kwin niedre aune dimikadre arato (1 Cor. 7:32-35).

NITRE APÓSTOL KUKWE KWIN BÄMIKANI

12, 13. ¿Pedro ja mräkätre dimikani ño?

12 Jesús murie ketadre deu ye känenkri niebare kwe apóstol Pedro ie: “Simón, Satana tö mun jökrä nuaite krübäte ja käne, käkwe mun köböi käräba Ngöböye, akwa makwe tödekadre janknu Ngöböbti, abkokäre tikwe blitaba Ngöböbe makrä Simón. Ne aisete ma töi rikwitata ti kukwäre angwane, makwe ma mräkä mda mda nete se die mika nünenkä dite jabtä” (Luc. 22:31, 32).

Nitre apóstol tärä tikani yekwe ja mräkätre konkrekasion siklo kena dimikani aune ye erere tä ni dimike arato. (Párrafo 12 nemen 17 mikadre ñärärä).

13 Pedro ye namani üra ye kwrere konkrekasion kristiano siklo kena ye kräke (Gál. 2:9). Kä Pentecostés aune köbö mada ja känenkäre yete ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä yekwe ja mräkätre dimikani. Niarakwe sribibare kä kwati krubäte te Ngöbö kräke ye bitikäre kukwe ne tikani kwe ja mräkätre ie: “Tita tärä tike chi munye, mun die mikakäre. Ngöbökwe ja moto mikani kuin munkrä, käkwe jändrän kuin  nuenbare munkrä abko rabadre gare munye arato, [...] yebtä munkwe nünanka dite” (1 Ped. 5:12). Pedro tärä tikani yekwe ni kristiano dimikanina siklo kwati krubäte te. Aune kukwe käbämikani Jehovakwe abokän rabadre bare ngübata nikwe ye ngwane, kukwe kwin niedre nie ni dimikakäre ye nita ribere jankunu jai (2 Ped. 3:13).

14, 15. ¿Apóstol Juan tärä Bibliabätä tikani ye ñobätä käkwe ni kristiano dimikanina siklo kwati krubäte te?

14 Apóstol Juan namani üra ye kwrere konkrekasion kristiano siklo kena ye kräke arato. Jesús kukwe driebare yebätä kukwe mikani gare kwe yekwe nitre kristiano dimikani siklo kwati krubäte te aune täbe ni dimike kä nengwane. Ñodre, Juan tärä tikani ye aibe känti mikata gare, Jesukwe niebare ja tare ye tä ni ja tötikaka metre kwe ye bämike (ñäkädre Juan 13:34, 35 yebätä).

15 Tärä ketamä tikani kwe yebätä kukwe keta kabre ütiäte mikata gare. Ñodre, nita ja mike ngite yebätä jata nemen ruin ulire krubäte nie, akwa Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye tä “ngite bätekä jökrä nibätä” tä nemen gare nie ye ngwane tä ni dimike, ¿ñan ererea? (1 Juan 1:7NGT). Aune ja ruin jankunu ngite nie ye ngwane, “Ngöbö bäri kri ni brukwä ngwä” tä nemen gare nie ye tä kä mike juto nibätä, ¿ñan ererea? (1 Juan 3:20NGT). “Ngöbö ye ja tare” abokän Juan aibe käkwe tikani (1 Juan 4:8, 16TNM). Aune niarakwe tärä tikani ketebu bätä ketamäkäre yekänti, nitre kristiano nämäne “kukwe era metre” mike täte jankunu yei kwin niebare kwe (2 Juan 4; 3 Juan 3, 4).

16, 17. ¿Apóstol Pablo nitre kristiano kena ye dimikani ño?

16 Apóstol Pablo ja mräkätre dimikani bäri raba ruin nie. Jesús murie ketani ye bitikäre, nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä nämäne Jerusalén yekänti nitre apóstol ye jökrä bäsi käkwe nünanbare jankunu (Hech. 8:14; 15:2). Nitre kristiano Judea blitabare Kristobätä nitre judío nämäne Ngöbö itibe mike täte yebe. Akwa,  üai deme Ngöbökwe apóstol Pablo juani kukwe driere nitre griego aune nitre romano nämane ngöbö keta kabre ngwarbe mike täte yei (Gál. 2:7-9; 1 Tim. 2:7).

17 Juta Turquía, Italia aune Grecia ye jökrä känti Pablo janamane bätä nitre ñaka judío ye ngätäite konkrekasion keta kabre ükaninte kwe. Nitre namani mrä kukwebätä ye nämäne ja di ribere krubäte, ñan ñobätä aune niaratre ‘mräkätre Tesalónica’ nämane ja mike rüere (1 Tes. 2:14). Kä 50 ye ngrabare Pablo tärä tikani ja mräkätre nämäne konkrekasion ükaninte mrä Tesalónica yete dimikakäre. Niebare kwe: “Ja mräkätre, käre nunta kuin niere Ngöböye mun jökräbtä amne, nunta blite Ngöböbe angwane, nunta blite ben munkrä. Erere arato, [...] munta sribi kuin nuene ni mda mdakrä abko käre tä nüke töre nunye. Erere arato, munta Ngöbö tarere abtä munta jändrän kuinkuin nuene ni mda mdakrä abko käre tä nüke töre nunye. Erere arato, [...] munta nünenkä dite ja tare nikakäre” (1 Tes. 1:2, 3). Ne madakäre, kukwe ne biani nuaindre kwe ietre: “Munkwe ja moto mika nuäre kwärikwäri [...], munkwe ja mika bäri dite” (1 Tes. 5:11).

NITRE BRAIBE KONKREKASION JÖKRÄ NGÜBABITIKÄ KUKWE KWIN BÄMIKANI

18. ¿Nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä Felipe dimikani ño?

18 Siklo kena yete, Jehovakwe nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä yebiti nitre nämäne ji ngwen konkrekasion jene jene yete aune nitre kristiano jökrä ye dimikani. Felipe blitabare Kristobätä nitre samaritano ben ye ngwane, nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä yekwe niara dimikani krubäte. Ñodre, Juan aune Pedro juani kwetre orare nitre namani mrä kukwebätä ye kräke ne kwe üai deme rabadre niaratre yebiti (Hech. 8:5, 14-17). Niaratre käkwe Felipe aune nitre mada ja mikani kristiano ye dimikani krubäte raba ruin nie.

19. ¿Nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä tärä juani yekwe nitre kristiano kena dimikani ño?

19 Ne madakäre, kukwe biani Moisés ie yete kukwe ribe nämane nuaindre nitre judío ie ye erere nitre kristiano ñaka judío ye tarei kwata tikadrekä o ñakare ye ngwanintari nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä ie (Hech. 15:1, 2). Nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä üai deme käräbare Ngöböi, Kukwe Ngöbökwe nämäne dre niere yebätä blitabare kwetre aune kukwe ükaninte kwetre ne kwe nitre ñaka judío ye tarei kwata ñaka tikadrekä. Niaratre kukwe ükaninte ye mikakäre gare, tärä tikani kwetre aune juani kwetre nitre ji ngwanka yei konkrekasion jene jene kräke. Nitre kristiano ñäkäbare tärä juani yebätä ngwane, “kukwe namani tuen kuin ietre niaratre die mikakäre abko käi namani nuäre kri btätre” (Hech. 15:26-32).

20. a) ¿Kä nengwane Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ye tätre ni dimike ño? b) ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

20 Kä nengwane, Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Testiko Jehovakwe Ngübabitikä ye tätre ja mräkätre aune ja ngwaitre Betelte, ja mräkätre sribikä köbö täte Ngöbö kräke aune ja mräkätre kä jökräbiti tibien yei kukwe kwin niere dimikakäre. Nämäne nemen bare ja mräkätre siklo kena yebätä erere, niaratre tä kukwe niere ni dimikakäre ye käita nemen juto nibätä. Ne madakäre, kä 2015 yete Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe täräkwata Jakwreta Jehová kokwäre ye sribebare nitre kä jökräbiti tibien dimikakäre näinta Jehová kokwäre. Akwa, ¿ja mräkätre tä ji ngwen sribi Ngöbö yebätä ye aibe rabadre ja ngwen Jehová erere aune kukwe niere nitre mada dimikakäre? Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe mikai gare jai.

^ párr. 8 2 Crónicas 32:7, 8: “‘Munkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä aune munkwe ja ngwan dite. Munkwe ñaka ja töibika krubäte aune rei Asiria bätä nitre kwati tä ben ye munkwe ñaka jürä ngwan jabätä, ñan ñobätä aune nibe nitre tä bäri kwati nitre tä niarabe ye kräke. Ni kä nebätä tä niarabe, akwa Jehová Ngöbö nikwe tä nibe ni dimikakäre aune rükäre ni kräke’. Aune Ezequías rei Judá kukwe niebare ye köböire nitre ye namani dite”.