“Ni mda mda käta tödeke kwatibe Ngöböbti, käta jändrän köböi mikani ie Ngöbökwe ye ngibiare bätärekä jae abti tä nüke kisete, ye kwrere munkwe jändrän ngibia jae arato” (HEBREOS 6:12).

KANTIKO: 11, 54

1, 2. ¿Jefté aune ngängän ye ja tuani kukwe meden ñaka nuäre ben?

NI ITI gananbare rübätä ye bitikäre nükaninta ja gwirete. Jutuabare ngängän ie angwane, käi namani juto krubätebätä, yebätä nikani ngäbiti kantare aune bailare. Akwa rün kukwe nuainbare abokän käkwe töi mikani ñan krütare. Namani ulire krubäte ye bämikakäre dän ngianinkä kwe jabätä aune ye bitikäre niebare kwe ja dibiti: “¡Ai, ti ngängän tikwe!”. Kukwe käbämikani kwe Jehovai ye mikani gare kwe ngängän ie, yebätä kärekäre ngängän ñaka rabaira nüne käne ye erere. Niarakwe kukwe käbämikani Ngöböi, yebätä ngängän ñaka rabadre ja mäkete aune monsoi nemen jire chi. ¿Ngängän dre niebare ie? Bengwairebe niebare kwe rünye kukwe käbämikani kwe ye erere rabadre nuainne. Monso bati ye kukwe niebare yebiti bämikani kwe, Jehová ñaka raba kukwe blo ribere nuaindre ie yei nämene tö ngwen (Jueces 11:34-37). Ni ye ngängän nämene tödeke krubäte nükani gare ie ye ngwane, kä namani juto krubätebätä. Ngängän töi nämene kwin ye käi nämene juto Jehovabätä ye nämene gare ie.

2 Ni ye kädeka nämene Jefté. Niara aune ngängän ye nämene tö  ngwen ja brukwä tätebiti Jehovai aune kukwe nuain nämene ño kwe yei. Niaratre nämene tödeke ye bämikani kwetre kukwe bäri tare näire arato. Niaratre tö namani Jehová tuai kukwe kwin mike nemen bare ja kräke, yebätä namanintre juto biare ja di ngwankäre kukwe ruäre nuainne.

3. ¿Jefté aune ngängän kwe kukwe nuainbare ye tä dre driere nie?

3 Tödekadre metre Jehovai ye ñaka nuäre nuaindre käre. Ni tö tödekai jankunu angwane, nikwe ja di ngwandre ja di tätebiti nuainkäre (Judas 3). Ye medenbätä, kukwe ja tötikara nekänti nibike ja tötike Jefté aune ngängän kwe kukwe nuainbare yebätä. Niaratre ja tuani kukwe tare ben ye ngwane nämenentre tödeke ye bämikani ño kwetre ye nibike mike gare jai.

NITRE TÖI BLO NGÄTÄITE TÖDEKA KWETRE NÄMENE DITE

4, 5. a) ¿Nitre israelita rikadre Kä Käbämikani ietre yekänti angwane dre nuaindre kwetre? b) Salmo 106 tä niere ye erere, ¿nitre israelita ñaka Ngöbö kukwei mikani täte ye köböite dre namani bare bätätre?

4 Nitre israelita ñaka Jehová kukwei mikani täte ye köböite kukwe tare aibe nämene nemen bare ye Jefté aune ngängän kwe nämene tuin köbö kwatire kwatire. Bäsi kä 300 nikani ta ye känenkri, nitre israelita ie namanina nändre Kä Käbämikani ietre yekänti angwane, Jehovakwe niaratre juani nitre nämene ngöbö ngwarbe mike täte ye murie kete. Akwa niaratre ñaka Ngöbö kukwei mikani täte (Deuteronomio 7:1-4). Ñakare aune nitre Canaán nämene Kä Käbämikani yekänti erere niaratre kwati jatani ngöbö ngwarbe mike täte aune nemen kämekäme jabe (ñäkädre Salmo 106:35, 36, 39 yebätä). *

5 Nitre israelita ñaka Ngöbö kukwei mikani täte, ye köböite Ngöbökwe ñaka niaratre kriemikani rüe yebätä (Jueces 2:1-3, 11-15; Salmo 106:40-43). Erametre nitre ja mräkäre nämene Jehová tarere ye kräke ñaka namani nuäre tödeka kwetre ye bämikakäre kukwe tare krubäte ye näire. Akwa Biblia tä niere nitre israelita ruäre abokän töi nämene kwatibe kä mikakäre juto Jehovabätä. Nitre ruäre ye Elqaná, Ana, Samuel, Jefté aune ngängän kwe arato (1 Samuel 1:20-28; 2:26).

6. a) ¿Nitre kä nengwane töita dre drebätä? b) ¿Nikwe ja di ngwandre dre nuainne?

6 Kä nengwane, nitre kwati tä ja ngwen nitre Canaán ye kwrere. Niaratre töita krubäte ni nemen jabe, ni mada nuainta tare aune ngwian ye aibebätä. Akwa nikwe ja ngübadrebiti kukwe yebätä nieta Jehovakwe nie. Niara tö ni kriemikai nitre töi blo yebätä, tö namani nitre israelita kriemikai ye erere. Nitre israelita ja mikani ngite ye rabai ja töi kräke nie (1 Corintios 10:6-11). Nikwe ja di ngwandre ñaka ja töi mike nitre kä nebätä ye erere (Romanos 12:2).

JEFTÉ JA TUANI KUKWE KRI BEN AKWA TÖDEKA KWE NÄMENE DITE

7. a) ¿Jefté etebatre aune nitre umbre ji ngwanka nämene Israel ye ja ngwani ño niarabe? b) ¿Jefté dre nuainbare?

7 Jefté näire, nitre israelita ñaka Jehová kukwei mikani täte ye köböite ja tare nikabare kwetre rüe nakaninkä ye ngwane (Jueces 10:7, 8). Jefté rüe nakaninkä, akwa ye ñan aibe ñakare aune kukwe kri namani jabätä ie etebatre kwe aune nitre umbre ji ngwanka nämene Israel yebe. Jefté kräke etebatre kwe brukwä nämene krubäte aune ñaka tö namanintre tuai nüne kä yekänti. Aisete töi mikani ja dibiti kwetre kä mikekä kä kwe yekänti (Jueces 11:1-3). Akwa nitre israelita töi namani käme krubäte Jefté kräke yei ñaka ja tuanimetre kwe di nekä. ¿Ñokänti gare nie? Ñobätä ñan aune nitre umbre ji  ngwanka nämene Israel yekwe ja di käräbare ie ye ngwane, niarakwe dimikani töi kwinbiti (Jueces 11:4-11). ¿Ñobätä ja töi mikani kore kwe?

8, 9. a) ¿Ngöbökwe kukwe biani Moisés ie yete kukwe meden ja jie ngwankäre nämene abokän käkwe Jefté dimikani? b) ¿Dre namani bäri ütiäte Jefté kräke?

8 Jefté ye nämene ni rükä kri bätä kukwe namani bare juta Israel yebätä aune Ngöbökwe kukwe biani Moisés ie ye nämene gare kwin niarai. Jehovakwe ja ngwani ño juta kwe yebe yebätä niarakwe töbikabare, ye köböire dre kwin aune dre käme ye namani gare ie (Jueces 11:12-27). Kukwe ja jie ngwankäre nämene gare ie ye ererebätä niarakwe kukwe diani nuaindre jai. Jehová ñaka tö nitre niara mikaka täte ye tuai ja ngie mike kwärikwäri, ñakare aune rabadre ja tarere kwärikwäri ye nämene gare ie. Ne madakäre, nitre mada aune nitre brukwä nämene kräke ye mikadre tuin ño kwe jai ye namani gare ie Ngöbökwe kukwe biani Moisés ie ye köböire (ñäkädre Éxodo 23:5 * aune Levítico 19:17, 18 yebätä). *

9 José kukwe nuainbare ye Jefté dimikani arato raba ruin nie. José käkwe etebatre kwe mikani tuin bobre jai, niaratre brukwä nämene kräke yebiti ta (Génesis 37:4; 45:4, 5). Kukwe namani bare yebätä Jefté töbikabare, ye käkwe niara dimikani ja ngwen Jehová tö namani niara tuai ja ngwen ye erere. Jefté ja tare nikabare krubäte etabatre kukwe nuainbarebätä ye köböite raba ruin nie. Akwa niarakwe ñaka töbikabare krubäte kukwe namani kisete yebätä. Jehová kä aune juta kwe yekri ja mikadre ye namani bäri ütiäte kräke (Jueces 11:9). Jefté tö namani tödekai Jehovai. Ye köböire Ngöbökwe jondron kwin nuainbare kräke aune juta kwe ye jökrä kräke (Hebreos 11:32, 33).

Kukwe matadre tare nibätä, akwa nikwe Jehová mikadre täte jankunu

10. ¿Jehovakwe kukwe ükaninte ye tä ni dimike ño ja ngwen ni kristiano erere?

10 ¿Ni raba ja ngwen ño Jefté ye erere? Ani töbike kukwe nebätä: ja mräkä iti käkwe ni mikadre ulire o kukwe blo nuaindre kwe nibätä rabadre tuin nie, ¿ye ngwane nikwe dre nuaindre? Nikwe ja töi mikadre Jefté erere aune kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre yebiti nikwe kukwe diandre nuaindre jai. Kukwe matadre tare nibätä, akwa nikwe Jehová mikadre täte jankunu. Arato nikwe ñaka gätä juandre ja bäre aune ni tädre konkrekasion yebe. Aune bäri kwin nikwe Jehová mikadre täte. Ye käkwe ni dimikai ja tuin kukwe tare ben aune kukwe kwin bämike nitre mada kräke (Romanos 12:20, 21; Colosenses 3:13).

TÖDEKA NIKWE TÄ DITE YE BÄMIKATA JONDRON NUAINTA NIKWE YEBITI

11, 12. a) ¿Jefté dre käbämikani? b) ¿Niarakwe dre nuaindre kukwe käbämikani kwe ye mikakäre nemen bare metre?

11 Jefté nämene ja di ribere Ngöbö juta Israel mikakäre kwäre nitre rüere kisete ye nämene gare ie. Yebätä ja kukwe kitaninkä kwe Jehovai (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Jehovakwe niara dimikai rüe ye ganainne angwane, niara rübätä rükaita ye ngwane ni jatai kena ngäbiti ye biain kwe ie “jondron kukwadre” ye kwrere käbämikani kwe ie  (Jueces 11:30, 31). ¿Nämene dre mike gare kukwe yebiti?

12 Jefté ñaka niebare nire jatai kena niara ngäbiti ye murie ketai kwe. ¿Ñokänti ye gare nie? Ni nire murie ketadre Ngöbö kräke ye ñaka nemen kwin Jehová kräke ye nämene gare Jefté ie (Deuteronomio 18:9, 10). Nitre israelita ye käi näire, jondron bian nämene kukwadre Jehová kräke ye nämene nemen ütiäte krubäte (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Ye medenbätä, Jefté ni biandi Jehovai sribikäre kräke tabernáculo yete nememe krütadre ye ngwane meden gäräbare kwe. Jefté kukwe käbämikani ye Jehovakwe kani ngäbiti aune dimikani kwe rüe ganainne (Jueces 11:32, 33). Akwa ¿Jefté nire biandre Ngöböi?

13, 14. ¿Jefté tödekabare yebätä Jueces 11:35 tä dre driere nie?

13 Kukwe ja tötikara nebätä párrafo kena yekänti, ni nükani käne Jefté kain ngäbiti ye abokän ngängän itibe tare krubäte kwe. ¿Jefté dre nuaindre? ¿Jefté kukwe käbämikani Jehovai ye mikadre nemen bare metre kwe? ¿Ngängän jeñe kwe ye biandre kwe sribikäre Jehová kräke tabernáculo yete nememe krütadre ye ngwane?

14 Erametre, kukwe ja jie ngwankäre namani gare Jefté ie kukwe Ngöbökwe yebätä ye erere nuainbare kwe. Nitre israelita rabadre jondron bäri kwin kwetre ye bien Jehovai nie nämene kukwe Ngöbökwe yebätä ye nükaninta törö ie raba ruin nie (Éxodo 23:19). Nirekwe ja kukwei kitadrekä Jehovai yebätä kukwe biani Ngöbökwe nämene dre niere ne nükaninta törö ie arato raba ruin nie: “Kukwe niedre kwe ye erere rabadre mike nemen bare. Dre dre nuaindi kwe niedre kwe ja kadabiti ye erere nuaindre kwe” (Números 30:2). Aisete Ana meri ja ngwani metre Ngöböi käkwe kukwe nuainbare ye erere namani nuaindre Jefté ie, meri ye nünanbare Jefté ye käi näire raba ruin nie. Jefté kukwe käbämikani Ngöböi ye mikadre nemen bare metre kwe, ñaka rabadre nuäre niara aune ngängän kräke akwa nuaindre kwe ye nämene gare ie. Jefté ngängän sribidre Ngöbö kräke tabernáculo yete, ñaka ja mäkädrete jire kwe aune monsoi ñaka rabadre. Aisete ni mada ñaka rabadre  Jefté mräkätre mikakäre nemen jatäri aune rabakäre kä kwe bökäne (Jueces 11:34). Akwa yebiti ta Jefté niebare: “Aune tikwe kukwe käbämikani Jehovai, ye erere tikwe mikadre nemen bare” (Jueces 11:35). Jefté kukwe niebare ye tä driere nie tödeka niarakwe ye nämene dite krubäte. Niarakwe kukwe ñan nuäre nuainbare ye Jehovakwe kani ngäbiti aune kukwe kwin mikani nemen bare kwe kräke. Ni akräke, ¿nikwe tödekadre krubäte Jefté erere?

15. a) Nikwe ja dianinkä mento Jehová kräke ye ngwane, ¿nikwe dre käbämikani ie? b) ¿Nita tödeke ye ni raba bämike ño?

15 Nikwe ja dianinkä mento Jehová kräke ye ngwane, niara tö drei abokän erere nikwe nuaindre ye rabai bäri ütiäte ni kräke nikwe käbämikani ie. Ye ñaka rabai nuäre nuaindre ni kräke käre ye nämene gare nie. Akwa Jehovakwe kukwe ribedre nuaindre nie abokän ñaka rabadre debe ni kräke, ¿ye ngwane nikwe ja töi mikadre ño? Nita tödeke Jefté ye erere angwane, kukwe käbämikani nikwe Jehovai ye nikwe mikai nemen bare metre aune nikwe niara kukwei mikai täte töi kwinbiti yebiti nikwe bämikai. Nikwe ja di ngwain kukwe meden ñaka nuäre nuainne ye kräke Ngöböta kukwe kwin mike nemen bare ni kräke ye bäri ütiäte ye gare nie (Malaquías 3:10). ¿Dre namani bare Jefté ngängän yebätä? ¿Rünkwe kukwe käbämikani Ngöböi namani gare ie ye ngwane dre nuainbare kwe?

¿Jefté aune ngängän kwe ye erere tödeka nikwe tä dite krubäte ye ni raba bämike ño? (Párrafo 16 aune 17 mikadre ñärärä).

16. Jefté kukwe käbämikani Ngöböi namani gare ngängän ie ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

16 Jefté ja kukwei kitaninkä Ngöböi ye ñaka ja erebe Ana ja kukwei kitaninkä Ngöböi yebe. Ana monso kwe biain Ngöböi sribikäre tabernáculo yete ni nazareo kwrere käbämikani kwe Ngöböi (1 Samuel 1:11) (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Nitre nazareo ye nämene ja mäkete aune monsoi nämene nemen. Akwa Jefté ngängän ñaka rabadre ye erere nuainne, ñobätä ñan aune rünkwe niara biani täte “jondron kukwadre” ye kwrere (Jueces 11:37-40). Ani töbike kukwe nebätä: niara nämene ni juta Israel jie ngwanka ye ngängän, aisete niara rabadre ja mäkete monso bäri töi kwin juta yete ben. Akwa ye täte, bäri kwin niara rabadre meri töi bobre sribikä Ngöbö kräke tabernáculo yete. ¿Dre nuainbare kwe? Kukwe niebare kwe rünye nebiti bämikani kwe Ngöbö mikadre täte ye nämene bäri ütiäte kräke: “Mäkwe dre käbämikani ye erere mäkwe nuain tibätä” (Jueces 11:36). Jehová mikakäre täte, meri bati yekwe ñaka ja mäkäninte aune  monsoi ñaka namani. ¿Jefté ngängän ja töi mikani kwin ye erere ni raba ja töi mike ño?

Jehová mikakäre täte, Jefté ngängän yekwe ñaka ja mäkäninte aune monsoi ñaka namani

17. a) ¿Jefté aune ngängän kwe tödekabare ye erere nikwe tödekadre yekäre nikwe dre nuaindre? b) ¿Kukwe nieta Hebreos 6:10-12 yekänti ye ñobätä tä mä dimike?

17 ¿Jefté aune ngängän kwe tödekabare ye erere ni raba tödeke ño? Kä nengwane, nitre Testiko bati ye kwati krubäte tätre ñaka ja töi mike ja mäkätebätä o ñaka tätre ja töi mike monso rabadre kwetre yebätä kä braibe te. ¿Ñobätä? Niaratre tö sribidi bäri Jehová kräke yebätä. Ja mräkätre aune ja ngwaitre niena umbre ye kwati ñaka tätre kä denkä krubäte jai rabakäre ja känti monsotre kwe o bräntre yebe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune tätre ja töi mike kwatibe kä denkä jai Jehová kräke aune sribire kräke die kwetre yebiti. Ruäre abokän tätre nitre dimike Ju Ja ükarakrö ye sribebätä. Mada abokän tätre niken Kwela Nitre Gobran Ngöbökwe Kukwei Driekä kräke yebätä aune konkrekasion känti nitre kukwe driekä ribeta yekänti tätre niken nüne. Aune mada abokän tätre kukwe ükete jai kukwe driekäre bäri Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete. Ja mräkätre aune ja ngwaitre yekwe Jehová tare, yebätä tätre jondron nuainne ye Jehovakwe ñaka käi kwitaikä jire jabiti (ñäkädre Hebreos 6:10-12 yebätä). ¿Aune mä? ¿Sribikäre bäri Jehová kräke mätä juto biare jondron nuainkäre?

¿DRE NIBI GARE NIE?

18, 19. a) ¿Jefté aune ngängän kwe yebätä dre nibi gare nie? b) ¿Ni raba tödeke ño niaratre erere?

18 Jefté aune ngängän kwe tödekabare yebätä ni raba kukwe keta kabre mike gare jai. Ñodre, nämene kukwe den nuaindre jai ye ngwane Jehová nämene kukwe niere ie ja jie ngwankäre ye erere nämene nuainne. Ja töi mikani kwatibe kwe ja tuakäre nitre töi blo nämene nüne bäre yebe. Nitre madakwe kukwe blo nuainbarebätä ye ngwane nämene tödeke ye bämikani kwe. Aune nitre ruäre käkwe ñaka Ngöbö kukwei mikani täte ye ngwane, niara aune ngängän kwe yekwe tödeka nämene dite ye bämikani kwetre. Jefté aune ngängän kwe töi nämene kwatibe jondron nuainkäre yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräketre. Ne madakäre, Ngöbökwe niaratre mikani nitre mada dimike Ngöbö mike täte.

19 Biblia tä niere: “Ni mda mda käta tödeke kwatibe Ngöböbti, käta jändrän köböi mikani ie Ngöbökwe ye ngibiare bätärekä jae abti tä nüke kisete, ye kwrere munkwe jändrän ngibia jae arato” (Hebreos 6:12). Ye medenbätä, Jefté aune ngängän kwe tödekabare ye erere nikwe tödekadre aune tödeka nikwe tä dite ye nikwe bämikadre käre. Nire nire tä tödeke Jehovai ye ka ngäbitita kwe ye nikwe ngwandre törö jai.

^ párr. 4 Salmo 106:35, 36, 39: “Akwa ja mritani kwetre juta mada mada yebe, aune nitre ye nämene dre nuainne ye erere namanintre nuainne. Namanintre jankunu jondron üai sribebare ngöböre ye mike täte, aune ye namani kö okwä kwrere kräketre... Jondron nuainbare kwetre yebiti ja mikani käme kwetre; aune jondron nuainbare kwetre yebiti namanintre kämekäme jabe kukwe ja üaire yebiti”.

^ párr. 8 Éxodo 23:5: “Burro ni brukwä mä kräke yekwe tädre nikani tibien tribe yebe ngöi jutuadre mäi angwane, mä ñaka rika jerekäbe bäre ta aune mäkwe ñaka tuanmetre. Mäkwe tribe ye diankabiti mikakäre kwäre”.

^ párr. 8 Levítico 19:17, 18: “Mä ñaka raba rubun ja brukwäte mä eteba kräke. Mäkwe biare mäträdre ni madabätä, ne kwe ngite ñaka rikadre mäbiti niarabe gwaire. Ñaka ja ngie mika aune mä ñaka raba rubun nitre mä käite monsoitre ye kräke aune mätä ja tarere ye erere mäkwe ni mada taredre. Ti abokän Jehová”.