NITA kukwe driere ye ütiäte krubäte, akwa nitre mada abokän ñaka tä töbike ye erere. Bibliata dre niere ye nitre ruäre tö mikai gare jai, akwa ja tötikadre kwetre nibe Bibliabätä ye abokän ñaka nemen tuin kwin ietre.

Ni brare kädekata Gavin yebätä ani blite. Niara nämene niken gätäbätä Ju Ja Ükarakrö yete, akwa ñaka tö nämene ja tötika Bibliabätä ye kain ngäbiti. ¿Ñobätä? Kukwe Bibliabätä ye ñaka nämene gare krubäte ie nieta kwe aune ye rabadre gare nitre madai yei niara ñaka tö nämene. Ne madakäre, ñaka tö nämene ja mikai kukwebätä aune niara ngökadre yei ñaka tö nämene. ¿Mätä töbike ño Gavin yebätä? ¿Dre nuaindre mada niara dimikakäre raba ruin mäi? Biblia tä dre driere ye raba nemen tuin ütiäte nitre ie. Ye medenbätä, Jehová niebare nitre israelita ie niara kukwei ye abokän rabai “ñü burei” aune “ñü tibo tä nemenkä mikäbiti ye kwrere” (Deuteronomio 31:19, 30; 32:2). Ñü burei yebätä kukwe ketabokä mikata gare abokän erere ni raba ja ngwen ño nita kukwe driere “ni jökrä” ie ye ngwane ye ani mike gare jai (1 Timoteo 2:3, 4).

 ¿ÑOBÄTÄ NITA KUKWE DRIERE YE ÑÜ BUREI YE KWRERE?

Ñü burei ye tibo. Ñü burei ye abokän tä nemenkä deu kätä nemen tibo yebätä aune tä nemenkä jondronbiti. ¿Ñobätä Biblia tä niere kukwe Jehovakwe ye nämene “ñü burei” ye kwrere? Ñobätä ñan aune niara nämene blite töi jämebiti nitre niara mikaka täte yebe. ¿Ni raba ja ngwen ño niara erere? Nitre tä kukwe meden mike täte ye nikwe mikadre ütiäte jai nita kukwe driere ye ngwane aune nikwe niaratre dimikadre töbike bätä kukwe den nuaindre akwle jai. Nikwe ja töi mikadre bökän nitre ye dimikakäre angwane, nikwe dre niei ietre ye törbai kain ngäbiti. Ye köböire, kukwe kwin rabai bare ni kräke nita kukwe driere ye ngwane.

Ñü burei ye tä mate kwin nibätä. Nita kukwe driere yebätä ja rabai ruin kwin nitre ie angwane, rabai ñü burei ye kwrere. ¿Raba nemen bare ño nie? Ni raba nitre dimike ño Biblia mike nüke gare jai yebätä ni raba töbike. Ani bliteta Gavin yebätä. Kena, ja mräkä Chris ja tötika Bibliabätä driebare ie, akwa ñaka töi mikani ja dibiti kwe ja tötika kain ngäbiti. Ñakare aune, batire batire niara nämene blite Bibliabätä Gavin ben ye ngwane, nämene ja di ngwen ne kwe ja rabadre ruin kwin Gavin ie. Biblia tä kukwe ütiäte mike gare ye Chris mikani gare Gavin ie aune niebare kwe ie niarakwe kukwe ye mikadre gare jai angwane gätä nuain nämene ye rükadre gare bäri kwin ie. Ne madakäre, Chris niebare Gavin ie kukwe rabai bare niebare Bibliabätä yekwe mikani gare ie kukwe Bibliabätä yei tö ngwan raba. Niaratre blitabare bä kabre jabe kukwe rabai bare niebare yebätä. Ja namani ruin kwin Gavin ie aune ja tötika Bibliabätä ye kani ngäbiti kwe.

Ñü burei ye tä ja nire bien nie. Kä Israel yekänti, kä moren ye näire kä ngire krubäte aune sö tä niken kabre ta yete ñü ñaka näkäin tibien. Ñü burei ye ñaka angwane kri mu tä bä ngrötökä aune tä ngatain. Bibliabätä mikani gare ni näire nitre törbadi “kukwe Jehovakwe” ye kukwe nuai (Amós 8:11). Ye abokän tomana rabai krubäte ietre ye kwrere, akwa kukwe ja üairebiti. Ye medenbätä, Biblia tä niere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere ye ngwane niaratre tä nemen “ñü burei Jehovakwe ye kwrere” (Miqueas 5:7). Aune nitre kristiano mada kädekata “obeja mda mda” ye tä niaratre dimike (Juan 10:16). Kukwe drieta nikwe yebiti Jehová tä nitre tö kukwe mikai gare jai niarabätä yei ja nire käbämike. ¿Kukwe drie ye nita mike tuin ütiäte jai?

Ñü burei ye jondron kwin Jehová tä bien nie (Deuteronomio 33:13). Nire nire tä kukwe metre kain ngäbiti ye kräke kukwe drieta nikwe ye raba nemen jondron kwin o jondron bianta ye kwrere. Gavin kräke, ja tötika Bibliabätä ye namani jondron kwin bianta ye kwrere ñobätä ñan aune ye köböire kukwe ngwantari nämene kwe jai ye jökrä namani gare ie. Kä nikani braibe ta yete ja ngökani ñöte kwe aune kä nengwane tä kä jutobiti kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere muko kwe Joyce ben.

Ni testiko Jehovakwe tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere Kä jökräbiti tibien.

NIKWE KUKWE DRIE YE MIKADRE TUIN ÜTIÄTE JAI

Kukwe drieta nikwe ye nikwe bämikai ñü burei yebätä angwane, nita ja di ngwen kukwe driere ye ütiäte krubäte rabai gare nie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ñü burei kwatibe ye ñaka raba kä mike niere, akwa ñü burei kwati krubäte tä näkäin tibien ye ngwane tä kä tibien mike niere. Ye erere arato, kaibe ni ñaka raba kukwe driere ni jökrä ie. Akwa ni testiko Jehovakwe kwati krubäte tä gwairebe kukwe driere ye köböire ni raba kukwe mike gare nitre “juta jökrä” te ie (Mateo 24:14TNM). Nibira gare nie ye erere, kukwe drieta nikwe ye jondron kwin Jehová tä bien nie. Aune raba nemen ñü burei tibo ye kwrere, abokän tä mate kwin nibätä aune raba ja nire bien nie.