“Kä ngwandre nüke jai kukwe jökrä nuainkäre täte, ne kwe rabadre täte aune tädre kwin kukwe jökrä känti, kukwe blo ñaka rabadre jirebätä” (SANTIAGO 1:4, TNM).

KANTIKO: 23, 139

1, 2. a) ¿Gedeón aune nitre 300 rükä kukwe kwin bämikani ye tä dre driere nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) Lucas 21:19 yekänti kukwe nieta ye erere, ¿ñobätä ütiäte krubäte kä ngwandre nüke jai?

GEDEÓN ni kukwe ükatekä aune nitre rükä kwe ye nämene rüre nitre ñaka nuäre ganaindre rübätä yebe aune namanintre nainte krubäte. Dibire ta niaratre nänbare 32 kilómetro nitre rüere ye jiebiti. ¿Ye bitikäre dre namani bare? Biblia tä niere: “Gedeón namani ñö Jordán yekänti, aune nikani ñö yete ta, aune niara bätä nitre brare 300 ye namani nainte”. Akwa ye ngwane niaratre jämi nitre rüere ye ganainne, ñobätä ñan aune nitre rükä niaratre rüere ye nämene nire 15,000. Kä kwati krubäte te nitre ye nitre israelita mikani ja tare nike. Aisete Gedeón aune nitre rükä kwe ye ñaka rabadre ja di ngwen nekä. Ye medenbätä, niaratre nikani jankunu nitre rüere ye jiebiti nememe ganainbare kwetre rübätä ye ngwane (Jueces 7:22; 8:4, 10, 28).

2 Nita rüre nitre ñan nuäre ganaindre yebe aune raba ni mike nainte arato. Ni rüe ye abokän Satana aune nitre gobrainta kwe bätä ngite tä nibätä. Ni ruäre tä mekerabe rüre ben. Aune Jehová diebiti bä kabre nikwe ganainbarera. Akwa ni jämi ganainne täte. Ruäre ngwane ni raba kite di nekä o nitre käme gaite ye ni töi ñaka raba kite ngübabätä. Jesukwe niebare kä krüte näire nikwe ja tare nikai krubäte kukwe keta  kabre kisete aune ni rüe rakaikä. Akwa niebare kwe arato nikwe kä ngwain nüke jai angwane, ni raba rü ye ganainne (ñäkädre Lucas 21:19 yebätä). * ¿Kä ngwandre nüke jai ye dre gärätä? ¿Dre ni dimikai kä ngwen nüke jai? ¿Nitre kä ngwanina nüke jai yebätä ni raba dre mike gare jai? ¿Aune ni raba dre nuainne ne kwe nikwe “kä ngwandre nüke jai kukwe jökrä nuainkäre täte”? (Santiago 1:4TNM).

¿KÄ NGWANDRE NÜKE JAI YE DRE GÄRÄTÄ?

3. ¿Kä ngwandre nüke jai ye dre gärätä?

3 Bibliabätä kä ngwandre nüke jai nieta, ye abokän ja tuadre kukwe tare krubäte ben ye ñan aibe gärätä. Ye abokän nita ja töi mike ño kukwe tare tä nemen ni kisete yebätä ye gärätä. Kä ngwandre nüke jai yekäre ñaka kä jürä ngwandre jabätä, ja ngwandre metre aune kukwe ngübadre bätärekä. Tärä keteiti tä niere kä ngwandre nüke jai yekäre tödeka tädre dite aune ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane ñaka ja tuanemetre ganaindre kukwe yei. Arato kukwe bäri tare krubäte ye näire nikwe ja mikadre dite. Nita kä ngwen nüke jai ye ngwane, kukwe tä ni kisete ye nita ganainne. Aune ni ñaka tä ja töi mike ja tare nika ye aibebätä, ñakare aune dreta ja käne yebätä nita ja töi mike.

4. ¿Ñobätä nita niere ja tare ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai?

4 Ja tare ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai (ñäkädre 1 Corintios 13:4, 7 yebätä). ¿Ñobätä nita ye niere? Ñodre, nita Jehová tarere ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai kukwe jökrä tuanmetreta nemen bare kwe ye ngwane (Lucas 22:41, 42). Nita ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai ja mikata ngite kwetre ni rüere ye ngwane (1 Pedro 4:8). Ni muko tare nikwe ye tä ni dimike kä ngwen nüke jai kukwe tare tä nemen bare ye ngwane. Aune ja tare ye tä ni ja mäkäninte mike nüne bäri kwin jabe (1 Corintios 7:28).

¿DRE NI DIMIKAI KÄ NGWEN NÜKE JAI?

5. ¿Ñobätä Jehová aibe raba ni dimike bäri kwin kä ngwen nüke jai?

5 Jehovakwe ja di biandre nie ye nikwe ribedre ie. Biblia tä mike gare Jehová tä ni mike “kä ngwen nüke jai aune ni töi mik[e] jäme” (Romanos 15:5TNM). Niara raba ni dimike bäri kwin kä ngwen nüke jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe medenbe nita ja tuin aune ja ruin ño nie bätä dre namani bare nibätä ye niara aibe ie nüke gare. Aisete nita dre ribere jai kä ngwankäre nüke jai ye gare niarai. Biblia tä niere “nitre tä niara jürä ngwen jabätä tö dre dre ie ye niarakwe mikai nemen bare kräke, aune tätre ja di kärere ie ye niarakwe kukwe nuai, aune mikai kwäre” (Salmo 145:19). Akwa ¿nita ja di ribere Ngöböi kä ngwankäre nüke jai ye ngwane niara tä ni kukwei kain ngäbiti ño?

Kukwe meden ben nita ja tuin ye nüke gare täte Jehovai aune nita dre ribere jai kä ngwankäre nüke jai ye gare ie

6. Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, ¿Jehovakwe ni dimikai käbämikata kwe ye tä mike nemen bare ño?

6 Nikwe ja di käräi Jehovai kä ngwankäre nüke jai angwane, niara tä käbämike nie ni “dimikai kwe” (ñäkädre 1 Corintios 10:13 yebätä). * ¿Niara tä ja kukwei ye mike nemen bare ño? Ruäre ngwane, tä kukwe tare ye denkä nibätä. Akwa bäsi kukwe jökrä känti tä ja di bien nie ne kwe nikwe  kä ngwandre nüke jai bätärekä aune kä jutobiti (Colosenses 1:11). Ne madakäre, ni ngrabare aune ni töi bätä ja ruin ño nie yebiti kä raba nüke nie o ñakare ye Jehová aibe ie gare kwin. Kukwe meden köböite ni ñaka raba ja ngwen metre yebe niarakwe ñaka ni tuainmetre ja tuin jire.

7. Ñobätä nikwe mrö ja üaire kwetadre ye mä raba mike gare kukwe keteitibiti.

7 Tödeka nikwe mikadre dite mrö ja üaire yebiti. ¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe mrö ja üaire ye kwetadre? Ani bämike: Nänkäre ngutuä Everest yekänti, mrödre bämä o biti chi köböitire köböitire. Kä ngwankäre nüke jai aune rabakäre ngutuä yebiti kwin, mrö meden raba nemen kwetabare ye erere kwetadre. Ye erere arato, ni tö kä ngwain nüke jai nememe kä krütai ye näire angwane, ni rabadre mrö ja üaire ye kwete. Ni rabadre kä denkä jai ja tötikakäre kaibe aune nänkäre käre gätäbätä. Ye köböire tödeka nikwe täi dite (Juan 6:27).

8, 9. a) Job 2:4, 5 tä niere ye erere, ¿kukwe kri ben nita ja tuin ye ngwane ni nuateta drebätä? b) ¿Ye ngwane drebätä ni raba töbike?

8 Ni rabadre ja ngwen metre Ngöböi ye nikwe ngwandre törö jai. Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, erametre nita ja tare nike. Akwa ni rabadre ngwen törö jai arato, ye ngwane ni nuateta ne kwe nita ja ngwen metre Ngöböi o ñakare ye rabadre gare. Satana ñaka tö Jehová tuai gobrane kä jökräbiti. Ni kä nebätä tä Jehová mike täte jondron kwin bianta kwe nie ye aibe ütiäre niebare kwe ye ngwane, nämene ñäke Jehová rüere. Job näire, Satanakwe niebare: “Ni kä tibienbätä käkwe jondron jökrä kwe biain ja nire ye ütiäre”. Aune ye bitikäre niebare kwe, Ngöbökwe kukwe blo nuaindre Job yebätä angwane, Job ja mikai niara rüere (Job 2:4, 5). Satana kitani timo kä tibienbätä ye bitikäre kä nikani kwati ta angwane, nämene ñäke jankunu nitre ja ngwanka metre Ngöböi ye rüere (Apocalipsis 12:10). Aune kä nengwane niara täbe niere nita Ngöbö mike täte jondron kwin bianta kwe nie ye ütiäre. Ngöbö aibe gobranka ye rüere nikwe ja mikadre aune nikwe ñaka mikadre täte jankunu yei niara tö. Ye medenbätä nikwe ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane, nikwe ja töi mikai ño ye käkwe bämikai nita ja mike Jehová aibe kä jökrä gobrainkä yekri o ñakare.

9 Ye ngwane ni raba kukwe ne bämike ja töite. Satana aune chokalitre tädre okwä nibätä aune nikwe ja ngwandre di nekä rabadre niere nie. Akwa Jehová, Jesukristo rei nikwe, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune angeletre kwati krubäte tädre kä kwäräkri. Niaratre okwä tädre nibätä, akwa rabadre ni töi mike jankunu ñaka ja ngwen di nekä. Ni tädre ja ngwen metre Jehovai aune kukwe ño ben nita ja tuin, akwa ni tädre kä ngwen nüke jai ye käi rabadre jutobätä. Ye ngwane Jehovakwe niedre nie: “Mäkwe ja ngwan töbätä monso tikwe, bätä kä ngwan juto ti brukwäbätä, ne kwe kukwe kwandre niedre tie, ni kätä ñäke ti rüere yei” (Proverbios 27:11).

Jesukwe kä ngwain nüke jai ye ngwane kukwe kwin rabai bare yebätä ja töi mikani kwe

10. Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, ¿ni raba ja ngwen ño Jesús erere?

10 Kä ngwan nüke jai ye köböire kukwe kwin tä nemen bare yebätä ja töi mikadre. Kukwe ne bämike ja töite, mä rikadre kä mente känti aune jetebe se kwrere mä rabai kä yekänti. Rabakäre kä yekänti mäkwe nändre dibire ta. Dibire kä ñaka rabadre tuin mäi jabätä kwärikwäri, akwa käträ jutuai mäi yei mä täi tö ngwen, aune mäkwe nändi jankunu ja käne angwane, kä meden kokwäre mä täi näin yekänti mä rabai ye gare mäi. Ja nire nikwe ye abokän nänta kä mente känti ye kwrere. Ruäre ngwane ni raba ja tuin kukwe tare ben aune  ni raba nemen töbike krubäte. Aune ye erere ja namani ruin Jesús ie raba ruin nie. Metani kribätä murie ketakäre ye ngwane, küdrebarebätä aune nuainbare tare krubäte. Ye kukwe bäri tare ben ja tuani kwe raba ruin nie. ¿Dre käkwe dimikani kä ngwen nüke jai? Biblia tä niere “kä juto mikani niara käne” ye käkwe dimikani (Hebreos 12:2, 3TNM). Ye abokän Jesukwe kä ngwain nüke jai ye ngwane kukwe kwin rabai bare yebätä ja töi mikani kwe. Metrere Ngöbö kä mikaita deme aune Ngöbö aibe gobranka yekri ja mikai yebätä ja töi mikani kwe. Niara nämene ja tare nike ye rikai ta, akwa kukwe kwin rabai kwe kä kwinbiti kärekäre ye nämene gare kwin ie. Nikwe ja tare nikadre kukwe tare kisete angwane, nikwe ja ngwandre Jesús ye erere. ¿Ni raba nuainne ño? Nikwe kä ngwain nüke jai ye köböire dre kwin rabai bare yebätä ja töi mikadre, aune kukwe ben nita ja tuin ye näin ta ye ngwandre törö jai.

“NITRE KÄ NGWANINA NÜKE JAI”

11. ¿Ñobätä ni rabadre kukwe mike gare jai “nitre kä ngwanina nüke jai” yebätä?

11 Nitre kwati Ngöbö mikaka täte käkwe kä ngwanina nüke jai ni erere. Apóstol Pedro näire, nitre kristiano kwati käkwe kä ngwani nüke jai Satana kukwe tare nuainbare rüere ye ngwane. Ye medenbätä, Pedro niebare: “Munkwe tödeka kwatibe Ngöböbti amne munkwe nünanka dite jabtä rükäre mun rüe Satanabe, ñobtä ñan angwane munta ja tare nike, ye kwrere mun mräkä tödekaka Jesubti kä jökräbti temen tä ja tare nike arato. Yebtä munkwe töbika, käkwe nünanka dite jabtä” (1 Pedro 5:9). Aisete “nitre kä ngwanina nüke jai” yebätä ni rabadre kukwe mike gare jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune raba ni dimike Ngöbö mike täte metre, ni raba kä ngwen nüke jai ye raba mike gare nie aune nikwe ja ngwain metre angwane, Jehovakwe jondron kwin biain nie ye raba ngwen törö nie (Santiago 5:11TNM). Ani kukwe mike gare jai nitre Ngöbö mikaka täte ruäre käkwe kä ngwanina nüke jai yebätä [1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä).

12. ¿Angeletre querubine kukwe nuainbare Edén ye tä dre driere nie?

12 Angeletre querubine. Ye angeletre ütiäte krubäte. Adán bätä Eva ja mikani ngite ye ngwane, querubine ye ruäre ie Jehovakwe sribi bä jene biani nuaindre Kä tibienbätä, sribi ye kwrere niaratre ñaka nuainbare jire kä kwinbiti. Niaratre kukwe nuainbare ye tä driere nie, ni rabadre kä ngwen nüke jai sribi ñaka nuäre biandre nie ye ngwane. Biblia tä niere “Edenbtä kädriri” Jehovakwe “kerubine mikani [...] ngitra jutra ngitiekä mikani känti abko, nämane nübrete ja bäre ta nekwäre sekwäre Edente, kri ni mikakrä nüne kärekäre” yekänti (Génesis 3:24, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena) [2] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä). Angeletre querubine ye namanintre niere niaratre ye bäri ütiäte aisete ñaka sribi ye biandre ietre ye Biblia ñaka mike gare. Niaratre namani nainte aune sribi ye tuanimetre kwetre ye Biblia ñaka niere arato. Ñakare aune niaratre sribi ye nuainbare jankunu nememe sribi krütani ietre ye näire.  Niaratre nuabare kä 1,600 biti bäri kä yekänti nememe Ñü Kri näkäni tibien ye ngwane raba ruin nie.

13. ¿Dre käkwe Job dimikani kä ngwen nüke jai kukwe tare krubäte yebätä?

13 Job ni ja ngwanka metre. Ruäre ngwane ni raba di nekä, ñobätä ñan aune ja ketamuko nikwe o ni mräkä käkwe kukwe niebare nie abokän matani tare nibätä. O ni raba nemen bren krubäte o ni mräkä tare nikwe krütani ye raba ni mike ja tare nike krubäte. Kukwe meden rabadre bare nibätä, akwa Job kukwe nuainbare ye raba ni töi miketa jäme (Job 1:18, 19; 2:7, 9; 19:1-3). Ñobätä drekebe ngwarbe kukwe tare krubäte nämene nakainkä Job yebätä ye ñaka nämene nüke gare ie. Akwa ñaka ja di ngwani nekä kwe. ¿Dre niara dimikani kä ngwen nüke jai? Kena, nämene Jehová tarere aune töi nämene mikabätä täte ye dimikani (Job 1:1). Kukwe kwin nämene nemen barebätä aune kukwe tare nämene nemen barebätä ye ngwane niara tö nämene Jehová mikai täte jankunu. Ketebukäre, Jehovakwe blitabare ben jondron sribebare kwe yebätä niara dite krubäte ye ngwankäre törö ie. Ye käkwe mikani gare metre Job ie, Jehovakwe kukwe tare ye diainkäbätä kä meden rabai tuin kwin ie nuainkäre ye erere te (Job 42:1, 2). Aune ye erere namani bare. Jehovakwe kukwe tare ye dianinkä Job yebätä aune jondron juani ngwarbe kän ye bianinta kwe biti bäri ie. Ye köböire Job nünanbare kä jutobiti (Job 42:10, 17).

14. Kukwe nieta 2 Corintios 1:6 ye erere, ¿Pablo kukwe nuainbare ye nitre mada dimikani ño?

14 Apóstol Pablo. Ruäre ngwane ni rüe raba nakainkä o ni nuain raba tare Jehová mikabätä täte. O nita sribire ni umbrere o ni circuito tuabitikä angwane, ni raba nemen nainte sribita krubäte nuaindre nie yebätä. Ye erere angwane, Pablo kukwe nuainbare ye raba ni dimike. Niara ye rüe nakaninkä krubäte. Ne madakäre, niara töi nämene krubäte ja mräkätre aune ja ngwaitre yebätä (2 Corintios 11:23-29). Akwa ñaka ja di ngwani nekä kwe, aune kukwe kwin bämikani kwe ye käkwe nitre mada dimikani kä ngwen nüke jai (ñäkädre 2 Corintios 1:6 yebätä). Nikwe kä ngwain nüke jai angwane, nikwe kukwe nuaindi ye käkwe ja mräkätre o ja ngwaitre mada dimikai kä ngwen nüke jai arato.

 ¿NIKWE “KÄ NGWA[IN] NÜKE JAI KUKWE JÖKRÄ NUAINKÄRE TÄTE”?

15, 16. a) ¿Kä ngwandre nüke jai ye raba ni mike kukwe meden nuainne? b) “Kä ngwandre nüke jai kukwe jökrä nuainkäre täte” ye nuain raba ño ye mä raba mike gare kukwe keteitibiti.

15 Jehovakwe Santiago ni ja tötikaka ye mikani kukwe ne tike: “Kä ngwandre nüke jai kukwe jökrä nuainkäre täte, ne kwe rabadre täte aune tädre kwin kukwe jökrä känti, kukwe blo ñaka rabadre jirebätä” (Santiago 1:4TNM). Nibira gare nie erere, Santiago niebare kä ngwandre nüke jai ye raba ni mike kukwe nuainne. ¿Tä ni mike kukwe meden nuainne? Kä ngwandre nüke jai ye raba ni dimike “kukwe jökrä nuainkäre täte”, ye abokän ja ngwandre bäri kwin ni kristiano erere gärätä. Akwa ¿kä ngwandre nüke jai ye raba ni mike ño kukwe nuainne? Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, nikwe kukwe ngübadre bätärekä, nikwe debe biandre krubäte o nikwe ni mada taredre bäri ye raba nemen gare nie. Nikwe kä ngwain nüke jai angwane, ni rabai ja töi mike bäri ye erere aune ja ngwen bäri kwin ni kristiano erere. Ye erere angwane, nita kä ngwen nüke jai ye ni mikai kukwe nuainne bäri.

Nikwe ja tuai kukwe tare ben ye ngwane nikwe kä ngwain nüke jai angwane, ni rabai ni kristiano täte ye kwrere. (Párrafo 15 aune 16 mikadre ñärärä).

16 Kä ngwan nüke jai ye raba ni dimike ja ngwen bäri kwin ni kristiano erere, aisete kukwe rabadre ni kisete ye ngwane rabakäre kwäre kukwe yebätä nikwe ñaka ja töi mikadre Jehová kukwei mike ngwarbe jai. Ani kukwe bämike ketebu. Kukwe blo nüke ni töite yebe ni tädre ja tuin. Ni nuadrete ye ngwane nikwe ja töi mikadre kukwe blo ye nuainne näre, bäri kwin nikwe ja di kärädre Jehovai ne kwe nikwe kukwe blo ye diandrekä ja töite. O ni mräkä tä ja mike ni rüere nikwe ja mikani Testiko yebätä. Nikwe ja di ngwandre nekä näre, bäri kwin nikwe sribidre jankunu Jehová kräke. Ye käkwe ni dimikai tö ngwen bäri ie. Jehovakwe ni kadre ngäbiti ie ni tö angwane, ni rabadre kä ngwen nüke jai ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (Romanos 5:3-5; Santiago 1:12).

17, 18. a) Ñobätä ütiäte krubäte kä ngwandre nüke jai nememe kä krütai yete ye mä raba mike gare kukwe keteitibiti. b) Ni nibira kä krütai ye ken krubäte, ¿aisete dre mikadre gare kwin jai?

17 Ütiäte krubäte nikwe kä ngwandre nüke jai nememe kä krütai yete, aune ñaka kä braibe te. Ani kukwe ne bämike ja töite, ru mrente ye rabadre niken ngüse. Nitre nänkä ru yete törbadre rabaite nire angwane, rabadre jübenkä jate kokwäre aune ñaka ja di ngwen nekä jire chi. Ye erere arato, ni tö nünain Kä Bä Nuäre yete angwane, ni rabadre kä ngwen nüke jai nememe kä krütai yete aune ñaka ja di ngwen nekä jire chi. Apóstol Pablo kukwe niebare ne erere nikwe niedre arato: Ni “naente ñakare” (2 Corintios 4:1, 16).

18 Pablo ye erere gare metre nie, Jehovakwe ni dimikai kä ngwen nüke jai nememe kä krütai yete. Pablo tikabare: “Nun tä kwäräbekä bäri, nikwe nun tarebarebiti. Ne medenbätä gare metre tie, gata, ja nire, angeletre, ji dokwäte krikri, gobran krikri, jondron nengwane, jondron tä rakakakä, jondron mente kwin, jondron mente nguse, jondron bätäkä ngwarbe mada tä sribebare, ne jökrä ñan tärä nun ötaka ja tarekrä Ngöbökwebätä; ne medendre tä Jesús Gobran kri, Ji dokwäte nunkwebiti” (Romanos 8:37-39, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ruäre ngwane ni raba nemen nainte. Akwa nikwe ja ngwandre Gedeón aune nitre rükä kwe ye erere. Niaratre namani nainte, akwa ñaka ja di ngwani nekä kwetre (Jueces 8:4). ¿Nikwe ja ngwain niaratre ye erere?

^ [1] (párrafo 11): Nitre kä nengwane käkwe kä ngwanina nüke jai yebätä nikwe kukwe mikai gare jai angwane, ni dimikai kwe arato. Ñodre, ja mräkätre aune ja ngwaitre käi Etiopía, Malaui aune Rusia yebätä ni raba kukwe mike gare jai tärä Anuario kä 1992, 1999 aune 2008 yete.

^ [2] (párrafo 12): Angeletre querubine nibe mikani Jehovakwe sribi ye nuainne ye Biblia ñaka niere.

^ párr. 2 Lucas 21:19, (TNM): “Mäkwe kä ngwain nüke jai ye köböire mä rabaite nire”.

^ párr. 6 1 Corintios 10:13, (TNM): “Kukwe keta kabre ben ni kä nebätä tä ja tuin ye erere ben mun tärä ja tuin. Akwa Ngöbö ja kukwei mike nemen bare metre, aune tä juto biare mun die mikakäre, aune kukwe tare ben munkwe ja tuai ye ngwane mun dimikai kwe kä ngwen nüke jai kukwe yebätä arato”.