Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 21

“Kukwe tuen töbtä nitre kä nebtäye” yei nikwe ñaka ja ngökamanandre

“Kukwe tuen töbtä nitre kä nebtäye” yei nikwe ñaka ja ngökamanandre

“Kukwe tuen töbtä nitre kä nebtäye, [...] akwa kukwe ye abko töbtä ñakare Ngöbökrä” (1 COR. 3:19).

KANTIKO 98 Biblia ye kite Ngöbökri

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. ¿Kukwe Ngöbökwe tä dre driere nie?

JEHOVÁ ye Ni ni Tötikaka Kri. Niara diebiti ni raba ja tuin kukwe tare keta kabre ben (Is. 30:20, 21). Ni itire itire tä dre dre ribere jai, “ne kwe [...] ni tädre juto biare kukwe kwin jökrä nuainkäre” ye niara Kukwei tä driere nie (2 Tim. 3:17TNM). Biblia tä kukwe niere ye erere nita mike täte ngwane, nita nemen bäri töbätä “kukwe tuen töbtä nitre kä nebtäye” kräke (1 Cor. 3:19; Sal. 119:97-100).

2. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

2 Nikwe mikai gare jai ye erere, nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye tä nitre töi mike ja aibebätä. Aisete nitre tä töbike aune ja ngwen ño ye erere nikwe ñaka ja töi mikadre ye ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Yebätä Biblia tä kukwe ne niere: “Mdakäre abko, munkwe mokre jabti, ñobtä ñan angwane ni ruäre tä näin kukwe ngwarbe dirire. Kukwe mikanintbe ngwarbe kira abko tätre dirire [...] mun ngökakäre” (Col. 2:8). Kukwe ketebu nuain namani ni “ngökakäre” o kukwe ngwarbe drie namani aune ye namani nirien ño käbiti tibien ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye ñobätä ñaka metre aune ñobätä kukwe nieta Bibliabätä ye abokän bäri ütiäte kukwe jökrä kä nebätä yebiti ta ye rabai gare nie arato.

NITRE TÄ NEMEN JABE YEBÄTÄ KUKWE JENE MIKATA GARE

3, 4. ¿Siklo 20 ye ngwane nitre jatani töbike ño kukwe ükaninte ja mika gure yebätä?

3 Kukwe ükaninte ja mika gure yebätä, ye nitre jatani kwite bä jene siklo 20 ye käi näire. Kä ye ngwane, nitre kwati nämäne nütüre nitre nämäne ja mäkäninte ye aibe rabadre jabe aune ñaka blitadre kukwe yebätä nitre jökrä ngwärekri. Akwa ye bitikäre nitre ñaka namanina töbike ye erere aune nitre namani kukwe jökrä kain ngäbiti ja erebe.

 4 Kä 1920 nemen kä 1929 ye ngwane, nitre ñaka namani jakaire aune kukwe keta kabre bä jene jene namanintre nuainne. Meri iti kukwe känänkä käkwe niebare: “Película, jondron bämika nämäne, kansion, novela aune kukwe mika nämäne gare ye jökrä te nitre nämäne nemen jabe ye bämika jatani”. Kä ye ngwane, nitre namani bailare kämekäme aune nitre namani dän ñaka kwin kite jabätä. Kukwe rabai bare niebare Bibliabätä ye erere, nitre nünanka kä krüte näire ye “rabaitre jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri” (2 Tim. 3:4TNM).

Ja mika gure ye nitre ñaka tä mike ütiäte jai akwa ni Jehová mikaka täte ñaka tä ja tuenmetre ngökadre kukwe yei (Párrafo 5 mikadre ñärärä) *

5. ¿Kä 1960 yete nükebe nengwane nitre tä nemen kämekäme jabe ye köböite dre namanina bare?

5 Kä 1960 ye ngrabare, ni brare o meri ja erebe rabadre jabe, nitre ja mäkäninte käkwe ja tuanemetre, nitre brare bätä meritre rabadre jabe aune ñaka ja mäkädrete kwetre ye jatani tuin kwin nitre ie. Ne madakäre, jondron ja näkwitara keta kabre yete nitre nemen jabe ye bämika jatani metre ta. Kukwe ükaninte ja mika gure yebätä ye nitre ñaka tä mike tuin ütiäte jai, ¿ye köböite dreta nemen bare? Meri iti kukwe tikaka käkwe mikani gare “kukwe ükaninte ni brare aune meri rabadre jabe ye kräke ye ñaka mikata täte kä nengwane” ye köböite nitre gure tä ja tuenmetre, ni brare o merire tä monso kwe ngübare kaibe, tätre ja tare nike krubäte aune tätre nemen nitre üai butiere mrusaire krubäte. Nitre tä nemen kämekäme jabe ye köböite bren keta kabre tä neketekä bätätre, ñodre, bren sida, ye tä mike gare nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye ngwarbe (2 Ped. 2:19).

6. Kukwe ükaninte ja mika gure yebätä, ¿ye ñobätä mikadre tuin ngwarbe jai ie Satana tö?

6 Kukwe ükaninte ja mika gure yebätä ye ñaka mikadre täte ie Satana tö. Nitre ja mäkädrete aune rabadre jabe ye jondron ütiäte Ngöbökwe biani, akwa nitre ñaka tä kukwe ye mike ütiäte jai ye käita nemen juto Satanabätä (Efes. 2:2). Nitre tä nemen bati bati jabe ye ngwane, tätre bämike Jehovakwe ni sribebare ne kwe monso rabadre nikwe ye ñaka tätre mike tuin ütiäte jai, arato ñaka raba nüne kärekäre (1 Cor. 6:9, 10).

NITRE TÄ NEMEN JABE YEBÄTÄ BIBLIA TÄ KUKWE MIKE GARE

7, 8. Nitre tä nemen jabe yebätä Biblia tä kukwe niere, ¿ye ñobätä bäri ütiäte nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye kräke?

7 Nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye nitre tä mike era jai, nitre ye tä kukwe ükaninte Bibliabätä ja mika gure yebätä ye ñaka mike tuin ütiäte jai aune kukwe nieta Bibliabätä ye ñaka metre nieta kwetre. Niaratre raba nemen ngwentari jai, Ngöbökwe ni töi mikani rababätä jabe aune biti niara arabe tä niere nie nikwe ja töi gobraindre. Ni törbadre dre dre nuain ye erere ni raba nuainne nitre tä niere. Akwa Biblia ñaka tä  kukwe ye erere niere. Ni töita nemen kukwe kämebätä ye ni raba gobraine aune ye köböire ja raba nemen ruin kwin nie nieta Bibliakwe (Col. 3:5). Ne madakäre, ja mäkädrete ye Jehovakwe ükaninte ne kwe ni brare aune meri rabadre nemen jabe töi jämebiti ye ütiäte krubäte (1 Cor. 7:8, 9). Aisete, ni brare aune meri tä ja mäkäninte ye raba nemen jabe töi jämebiti aune ñaka ja töibikaire.

8 Nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye erere Biblia ñaka kukwe niere nitre tä nemen jabe yebätä. Nitre tä ja mäkäninte rabadre jabe ye tä kä mike juto bätätre nieta Bibliabätä (Prov. 5:18, 19). Akwa kukwe nieta nebiti tä mäträre nibätä arato: “Mun töi raba ngitiekä ja mikabtä gure tiebe ni mda mdabe angwane, munkwe ja ngrabare ye näkwita au amne, munkwe nüna kuin deme amne ja mika ütiäte kwärikwäri munkwe. Nitre ie Ngöbö gare ñakare abko tä ja gaire ñakare jändrän ngwarbe kwrere, ye kwrere munkwe ñan nüna” (1 Tes. 4:4, 5).

9. a) ¿Kä nikanina bäsi 100 ta yete nitre Jehová mikaka täte ye dimikani ño kukwe nieta Bibliakwe yebiti? b) ¿Kukwe meden ütiäte nieta 1 Juan 2:15, 16 yekänti? c) Kukwe nieta Romanos 1:24-27 ye erere, ¿nitre tä kukwe ngwarbe niere ja mika gure yebätä ye ñobätä nikwe ñaka kadre ngäbiti?

9 Kä nikanina bäsi 100 ta yete, nitre Jehová mikaka täte ñaka ja tuanimetre ngökadre nitre ie “kukwe mden mden käme amne kukwe mden mden kuin” ñaka nämäne gare yei (Efes. 4:19). Ñakare aune, kukwe ükaninte Ngöbökwe ye niaratre ja di ngwani mike täte. Täräkwata La Atalaya sribebare inglere 15 mayo 1926 käkwe niebare “ni brare aune meri yekwe ñaka töbikadre blo jabätä kwärikwäri aune töbikadre metre kwetre bätä dre dre nuaindre kwetre yebiti rabadre bämike ñaka töita ni mada ñaka muko kwe yebätä”. Kukwe ükaninte ja mika gure yebätä ye nitre ñaka nämäne mike ütiäte jai ye näire, nitre Jehová mikaka täte käkwe ja tuanimetre jie ngwandre kukwe nieta Bibliakwe yei (ñäkädre 1 Juan 2:15, 16 yebätä). Kukwe Ngöbökwe tä nikwe yebätä nita debe bien krubäte aune mrö ja üaire Jehovata bien nie kä debe näre te ni dimikakäre ne kwe nitre tä kukwe ngwarbe niere ja mika gure yebätä ye nikwe ñaka kadre ngäbiti * (ñäkädre Romanos 1:24-27 yebätä). *

NI TÖI MIKATA TÖBIKE JA AIBEBÄTÄ

10, 11. ¿Dre rabai bare kä krüte te niebarera Bibliakwe?

10 Kä krüte näire “nitre rabai ja aibe tarere” ye niebarera Bibliabätä (2 Tim. 3:1, 2TNM). Aisete, nitre tä ja bien töbätä tä nitre mada töi mike ja aibebätä. Enciclopedia keteiti tä niere, kä 1970 ye ngwane “tärä keta kabre nitre dimikakäre ye sribebare”. Tärä ye ruäre nämäne “nitre ñäkäkäbätä ye töi mike ja mike gare kwin akwle jai, niaratre ño ye erere rabadre kain ngäbiti aune rabadre ja käi ngwen juto jabätä”. Ñodre, tärä ye keteiti tä niere ni ñäkäkäbätä yei niara arabe rabadre nainta akwle jai, ñobätä ñan aune “niara bäri bä nuäre krubäte, bäri ütiäte, tä nitre mada töi mike bäri jabätä aune tuin bä nuäre nitre ie, ni mada ñaka niara erere”. Tärä ye arabe tä niere “ni törbadre ja ngwain ño aune dre nuain ye ni arabe rabadre den nuaindre jai aune dre tuin kwin nie aune ye erere nuaindre”.

11 ¿Kukwe ye erere namanina bare? Eva rabadre kukwe ye erere nuainne Satana niebare ie. Niebare kwe ie mä rabadre “Ngöbö erere bätä kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye rabai gare” mäi (Gén. 3:5). Kä nengwane, nitre  kwati tä nütüre kukwe gare bäri ie ni madabätä, aisete kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye nitre mada o Ngöbö ñaka niedre ietre tä nemen ruin ietre. Kukwe ye köböite nitre kwati tä töbike jene, ñodre, ja mäkäteta yebätä.

Nitre mada tä dre ribere jai ye ererebätä nitre Ngöbö mikaka täte tä nuainne käne kräketre, metrere tä muko kwe ye dimike (Párrafo 12 mikadre ñärärä) *

12. ¿Nitre tä ja bien töbätä tä dre niere ja mäkäteta yebätä?

12 Biblia tä niere ni brare aune meri tä ja mäkäninte ye rabadre ja mike ütiäte jai kwärikwäri aune ja kukwei kitaninkä kwetre jai ye mikadre täte kwetre. Arato niaratre tä ja mäkäninte ye käre ngwandre törö kwetre jai nieta Bibliabätä. Yebätä, Biblia tä niere: “Ni brare käkwe ja mikadre gure angwane, rikadre nüne jenena meri kwebe, ñan nünandre mda ketatibe rünbe btä meyebe [...]. Ye kwrere niaratre ni nibu, akwa rabadi ni itibe kwrere” (Gén. 2:24, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Akwa, nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye nire tä mike täte ye tä ja töi mike jene aune ni itire itire tö dre dre ie ye ererebätä rabadre ja töi mike nieta kwetre. Tärä keteiti tä blite ni brare aune meri tä ja tuametre yebätä ye tä mike gare: “Juta ruäre känti nitre tä ja mäkete ye ngwane, tätre ja kukwei kitekä jai nitre mada okwäbiti, niaratre nünain kärekäre jabe. Nitre kwati krubäte tä ja kukwei kitekä ye ngwane tätre kukwe ye kwite jene, tätre niere ni ñaka rabaira ja tarere ye ngwane batibe”. Kukwe ngwarbe nieta ye köböite nitre ja mäkäninte ye tä ja tuenmetre aune tätre ja tare nike krubäte. Erametre, nitre kä nebätä tä kukwe niere ja mäkäteta yebätä ye abokän kukwe ngwarbe.

13. ¿Nitre bikaka kri ye ñobätä tuin käme krubäte Jehovai?

13 Biblia tä niere: “Ni jökrä ie ja ruin ütiäte ja brukwäte ye tuin käme krubäte Jehovai” (Prov. 16:5). ¿Nitre bikaka kri ye ñobätä tuin käme krubäte Jehovai? Nire nire ie ja nemen ruin bäri ütiäte aune tä kukwe ngwarbe niere ye tä ja töi mike Satana erere. Jesukwe Ngöbö dimikani jondron jökrä sribere ye Satana tö namani tuai ja mike ngukodokwäbiti aune niara mike täte, yebiti Satana bämikani nämäne bike kri (Mat. 4:8, 9; Col. 1:15, 16TNM). Nitre bikaka kri tä ja ngwen ño yebiti Ngöböta mike gare nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye ngwarbe.

NI BIKAKA KRI YEBÄTÄ BIBLIA TÄ DRE NIERE

14. ¿Kukwe nieta Romanos 12:3 ye tä ni dimike ño ñaka töbike ja aibebätä?

14 Nikwe ñaka töbikadre krubäte ja aibebätä  nieta Bibliakwe. Ni rabadre ja tarere akwle ye ñaka blo nieta kwe. Ñodre, Jesukwe niebare: “Mata ja tarere au, ye kwrere makwe ni mda mda tare arato” (Mat. 19:19). Ye tä mike gare nie nita dre dre ribere jai yebätä nikwe töbikadre kwin. Akwa ja rabadre ruin bäri ütiäte nie ni mada kräke ye Biblia ñaka driere. Ñakare aune tä mäträre krörö nibätä, “munkwe ñan jändrän nuen jire kaibe jakrä amne ja dikaikäre”, ñakare aune munkwe “bika tidrä ni mda mdabtä amne ni mda mda mika bäri ütiäte jakrä” (Filip. 2:3; ñäkädre Romanos 12:3 yebätä).

15. Ni bikaka kri yebätä Biblia tä kukwe niere, ¿ye ñobätä ütiäte ni kräke?

15 Nitre kwati ja bianka töbätä tätre niere Biblia tä kukwe niere ye ñaka ütiäte. Nikwe nitre mada mikadre ütiäte jai ngwane, nitre mada ye käkwe ni mikai ngwarbe jai nieta kwetre. Akwa metrere, ¿Satana tä nitre kä nebätä töi mike ja aibebätä ye köböite dreta nemen bare? ¿Nitre töita ja aibebätä yebätä käta juto? ¿Niaratre mräkä yebätä käta juto? ¿Ja ketamuko kwin tärä kwetre? ¿Niaratre tä ja mäke kwin Ngöböbe? Mä raba dre niere, ¿nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye bäri kwin o Ngöböta kukwe niere ye bäri kwin?

16, 17. ¿Drebätä nita debe bien krubäte aune ñobätä?

16 Nitre “töbtä” tä kukwe niere yei nire nire tä tö ngwen ye abokän ni menteni tä nüke basare ye ngwane tä kä ngwentari ni mada tä näin basare yei, akwa ni mada ye tä nianinte niara erere arato. Jesús näire nitre nämäne ja bien töbätä yei niarakwe niebare: “Ni nibu ie kä tuen ñakare rikadre ja jie ngwena kwärikwäri, ye ngwane niaratre nibu betadrekä gwaire kä mkäte nguse” (Mat. 15:14). Erametre, nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye tuin ngwarbe Ngöböi.

Nitre kristiano tä Ngöbö mike täte kä jutobiti kä kwati krubäte te ye tätre ngwen törö jai (Párrafo 17 mikadre ñärärä) *

17 Biblia tä mäträre ye käre tä nemen kwin krubäte “dirikrä amne kuin mäträkrä amne, kuin ni mda töi diankrä amne, kuin ni töitikakrä nüne metre Ngöbö ngwärekri” (2 Tim. 3:16). Nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye ngänikaire Jehová tä ni kriemike juta kwe yebiti yebätä nita debe bien krubäte ie (Efes. 4:14). Mrö ja üaire bianta Ngöbökwe nie ye köböire nita dite, kukwe ükaninte kwe ye mikakäre täte. Ngöbö Kukwei tä ni jie ngwen metre ye ütiäte krubäte ni kräke.

KANTIKO 54 “Ji ne ara”

^ párr. 5 Jehová aibe raba ni jie ngwen kwin ie ni raba tö ngwen metre ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Nitre tä ja bien töbätä tä kukwe niere ye erere nikwe nuaindi ngwane kukwe tare raba nemen bare nibätä, akwa Kukwe Ngöbökwe tä nemen gare nie ye erere nikwe mikai täte ngwane kukwe kwin rabai bare nibätä ye rabai gare nie arato.

^ párr. 9 Ñodre, tärä Lo que los jóvenes preguntan. Respuestas prácticas, volumen 1, kapitulo 24, 25, bätä 26 aune volumen 2, kapitulo 4 aune 5 mikadre ñärärä.

^ párr. 9 Romanos 1:24-27, (TNM): “Ye medenbätä, niaratre brukwä nämäne ño ererebätä, Ngöbökwe tuanimetre kukwe käme nuainne, ne kwe niaratre ngrabare rabadre käme. Kukwe metre Ngöbökwe ye kwitani kwetre kukwe ngwarbe yebätä aune jondron sribebare Ngöbökwe ye mikani deme kwetre jai aune bäri ütiäte jai Ni ni Sribekä ye kräke, niara aibe käikitadrekä kärekäre. Amén. Ye medenbätä, Ngöbökwe tuanimetre ne kwe niaratre töi rabadre krubäte rababätä jabe, ñobätä ñan aune meritre käkwe ja mikadre gure ni brare ben, ye abokän ñaka namanina nuainne aune namanintre bike brare jai kwärikwäri; ye erere arato, nitre brare käkwe ja mikadre gure meri ben, ye abokän ñaka namanina nuainne aune namanintre ja töi mike krubäte jabätä kwärikwäri, nitre brare namani bike merire jai kwärikwäri namani kukwe käme nuainne, ja mikani ngite kwetre ye ererebätä mikani ja ngie nuin”.

^ párr. 51 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni Testiko aune muko kwe ye üai tuin nie. Kä 1960 jatanina krüte ye ngwane tätre kukwe driere.

^ párr. 53 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Kä 1980 ye ngwane, ni ye tä muko kwe tä bren ngübare ngängän chi kwe ye okwäbiti.

^ párr. 55 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Kä nengwane, nitre ja mäkäninte ye tä kä jutobiti Jehová mike täte ye tätre ngwen törö jai. Niaratre ngängän, duana aune bräi ye tä kä ngwen juto jabätä bentre.