“Nun tä nütüre nun abrä töi kwin. Jondron jökrä kwin nun tö nuainbätä” (Hebreos 13:18, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

Bibliabätä, kukwe griegore kwitata ruäre “kukwe metre niedre” ye abokän kukwe kwin nierare ye meden gärätä. Arato jondron kwin aune ütiäte krubäte nuainta ye gärätä.

Apóstol Pablo kukwe niebare ye nitre kristiano mikani ütiäte krubäte jai: “Jondron jökrä kwin nun tö nuain”. ¿Kukwe ne dre gärätä?

KUKWE TÄ NI BRUKWÄTE

Ni jökrä bäsi tä ja mike ñärärä ñuaite jämi niken mentokwäre ye känenkri. ¿Ñobätä? Tö ja tuai bä nuäre yebätä. Akwa ni rikadre ja dokwä sökani kwin aune ja ngwäkitani kwin yebiti ta kukwe mada tärä bäri ütiäte. Ñodre, kukwe tä ni brukwäte ye raba ni bä ye mike kwin o ni bä mike käme.

Ni töi nierare kukwe käme nuainbätä ye Biblia tä niere metre ta. Génesis 8:21 (Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena) tä niere: “Ni kä nebtä tä ngäbäkrere angwane, tä niken töi ngitiekä kukwe kämekäme aibe nuenbtä”. Ni tö kukwe metre erere niedi angwane, nikwe ja di ngwandre ni töi arabe ye rüere. Apóstol Pablo nämene ja di ngwen kukwe käme yebe ye bämikani mrebe kwe: “Ti töite nete abko Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye ye tä nebe tuen kuin nuäre nuendre tie, akwa tibtä nete abko kukweta nakenkä mda mda käta ti töi miketa bä jene, ye abko kukwe käme tä ti töibtä, ye mdeita nebe tie abko käta rüre jändrän kuin ti tö nuein yebe, aisete ni ngite kä teri ñan raba kwäräbere au, ye kwrere jire tita kukwe kämekäme kisete” (Romanos 7:22, 23).

Ñodre, kukwe ruäre känti ni töi rabadre kukwe ñaka kwin nuainbätä, ye ñan aibätä nikwe nuaindre, ni ñaka raba ja töi gobraine ye kwrere. Nikwe ñaka ja mikadre klabore kukwe käme yei; nikwe kukwe metre ye nuaindi o ñakare ye tä gare nie. Nita kukwe käme ye denkä ja töite angwane, nita ja ngwen metre nitre ñaka ja ngwen metre ye ngätäite.

NI RABA GANANE

Nikwe kukwe metre niedre yekäre ja töi mikadre kwatibe nuainkäre. Nitre ruäre tä ja bämike kwin ni mada okwäbiti akwa ñaka kukwe metre ye nuainne. Nitre ye ñaka kukwe metre nuainne akwa tä nemen kukwe mike jabiti ne kwe tö dre ie ye erere rabadre kwetre. Tärä The (Honest) Truth About Dishonesty (Kukwe [metre] kukwe ñaka metre nieta yebätä) tä niere kukwe nebätä: “Metrere, nita ja ngwen metre rabadre ruin jankunu nie angwane nemen yete nita ni ngökö”. Akwa, ¿kukwe meden bökänbätä ni rabadre ñaka kukwe metre niere ye ñokänti raba nemen gare nie?

Nitre kwati krubäte kä jökräbiti tibien yei niena gare Biblia ye kwin ni jie ngwankäre. Kukwe Ngöbökwe yebätä kukwe kwin tä tikani aune kukwe mada ñaka ye erere (Salmo 19:7). Tä kukwe kwin niere ni mräkä jie ngwankäre, sribibätä, ja ngwankäre kwin aune kukwe ja üaire yebätä. Kukwe nieta kwe ye täbe ütiäte. Ngöbökwe kukwe biani aune kukwe ja jie ngwankäre ye ütiäte nitre nünanka juta jökrä te,  kwata bä jene jene aune kukwei jene jene ye jökrä kräke. Nikwe ñäkädre Bibliabätä, kukwe nieta kwe yebätä töbikadretari, aune kukwe nieta kwe ye nuaindre angwane nikwe kukwe metre niedi ja brukwä täte yebiti.

Akwa, nitre tö ni tuai kukwe ngwarbe niere ye ngätäite nita nüne, ye medenbätä Biblia rabadre gare nie ye ñan aibe ribeta kukwe metre niekäre. Kukwe ñaka metre nieta ye erere nikwe ñaka nuaindre yekäre, nikwe oradre Ngöböi ne kwe ni dimikadre kwe (Filipenses 4:6, 7, 13). Ye erere ngwane, nikwe ja mikai kukwe metre yekri aune nikwe kukwe metre niedi kukwe jökrä känti.

KUKWE METRE NIEDRE YE ÜTIÄRE JONDRON KWIN TÄ NI KRÄKE

Hitoshi kädrieni kena, ye nämene kukwe metre niere ye köböire jondron kwin namani kwe tä niere, ñobätä ñan aune ni tö kukwe metre niemana ye käkwe sribi biani ie. Hitoshi tä niere, “kätä juto krubäte tibätä. Ti nämä sribi känene ye erere kwani tie yebätä ti töita jäme”.

Ni madabätä ye erere tärä nakainkä. Nitre käkwe ja di ngwani “jondron jökrä kwin [...] nuainbätä” ye köböire jondron kwin namani kwetre nebätä töbike.

  • Töi jäme

    “Kä nämä 13 tibiti angwane, tikwe kwela ye tuametreba ‘sribikäre’ nitre gokä yebe. Ti nämä ngwian ganainne ye 95% sribi ñaka kwin yebiti. Ja känenkäre tikwe ja mäkäteba, ti aune ti muko nun jataba ja tötike nitre testiko Jehovakwe ben. Ni ñaka kukwe metre niere ye tuin käme Jehová * ie ye rababa gare nunye, yebätä nunkwe ja töi kwitaba [Proverbios 6:16-19]. Kä 1990 yete nunkwe ja ngökaba ñöte aune nunkwe ja mikaka testiko Jehovakwe.

    ”Käne jondron goibare aibe nämä gwi tikwe, akwa nengwane ñakare. Kä nengwane, tita kukwe metre erere nuainne, yebätä ti töita jäme. Ti nämä gore yebätä tita töbike angwane, tita debe bien krubäte Jehovai tä ti mike tuin bobre jai yebätä. Mantre jetebe tita niken kübien ye ngwane Jehová tä tibe gare tie, yebätä ja ruin kwin krubäte tie” (Cheryl, Irlanda).

    “Ni iti jondron kökaka nunye törbaba ngwian biain tie ne kwe tikwe dimikadre ye tikwe ñaka ka ngäbitiba ie, ye rababa gare jefe tikwe ie angwane nieba kwe tie: ‘Ngöbö mäkwe käkwe mä töi kwitani yebätä tö ngwan raba mäi. Mätä sribire nete ye kwin krubäte nun kräke’. Tita kukwe metre niere ye köböire ti töita jäme Jehová ngwärekri. Ti raba ti mräkä aune nitre mada dimike ye erere nuainne arato” (Sonny, Hong Kong).

  • Jäme

    “Banco internacional ye kräke tita sribire. Sribi ne kwrere känti nierare ni töta nemen ñaka kukwe metre niedi ngwian diankäre. Nitre jökrä tä töbike: ‘Nikwe ñaka kukwe metre niedre ye ñaka käme ñobätä ñan aune ni raba ngwian ganainne bäri aune jondron raba nemen bäri ere nikwe, ¿ñan ererea?’. Akwa tita kukwe metre niere yebätä tita nüne töi jämebiti. Ti töita kwatibe ja ngwen jankunu ye erere, dre dre rabadre bare ye kärera. Ti ñaka raba kukwe ngwarbe niere jefe tikwe ye täte, aune ti ñaka raba kukwe ngwarbe niere ietre ye gare ietre” (Tom, Estados Unidos).

  • Ni mikadre tuin ütiäte

    “Jondron ruäre riateba ye ngwane tikwe ni ngökadre ni sribi jie ngwanka yekwe nieba tie, akwa tikwe ñaka nuainba. Nirekwe gobare ye rababa gare angwane, tikwe kukwe metre nieba yebätä ni sribi bökänkä käkwe debe bianba tie. Kä nengwane nikwe kukwe metre niedre yekäre ñaka kä jürä ngwandre jabätä. Akwa mrä, nitre tä nemen tö ngwen nie aune tätre ni mike tuin ütiäte jai” (Kaori, Japón).

Nita kukwe metre niere ye köböire ni töi ñaka ni nike, nita nüne jäme aune nitre tä ni mike tuin ütiäte jai. ¿Ye ütiäte krubäte, ñan ererea?

^ párr. 18 Jehová ye Ngöbö kä nieta Bibliakwe.