Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 12

Nitre mada ie ja ruin ño yebätä nikwe ja töi mikadre

Nitre mada ie ja ruin ño yebätä nikwe ja töi mikadre

“Mun jökrä käkwe nüna jäme ketetibe jabe amne ja raba ruen ja kwrere jökrä munye ja die mikakäre kwärikwäri” (1 PED. 3:8).

KANTIKO 90 Ani ja dimike kwärikwäri

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. Kukwe nieta 1 Pedro 3:8 ye erere, ¿nire nire tä ni töi mike nüke gare jai aune töita nibätä ye ngwane jata nemen ruin ño nie?

NIRE nire tä ni töi mike nüke gare jai aune töita nibätä ye ngwane, jata nemen ruin kwin nie. Nitre ye tä ja di ngwen ni töi aune ja ruin ño nie ye mike nüke gare jai. Nita dre ribere jai ye tä nüke gare ietre yebätä tätre ni dimike, ruäre ngwane ni jämi ja di kärere ietre ye känenkri tätre nuainne. “Ja raba ruen ja kwrere jökrä munye” * nieta 1 Pedro 3:8 yekänti erere, ni mada ie ja ruin ño yebätä nire tä ja töi mike aune tä mike nüke gare jai ye ütiäte ni kräke (ñäkädrebätä).

2. Nitre mada ie ja ruin ño yebätä ja töi mikadre, ¿ye ñobätä ñaka raba nemen nuäre ni kräke?

2 Ni kristiano jökrä rabadre ja töi mike ni mada dimikabätä. Akwa ruäre ngwane, ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke nuainkäre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni jökrä töi ngite, yebätä ja di ngwandre ne kwe ñaka töbikadre ja aibebätä (Rom. 3:23). Ni ngübabare ño aune nikwe ja ngwani ño yebätä ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Mrä mada, nitre mada tä ja ngwen ño ye erere ni töi raba nemen, ñobätä ñan aune kä krüte ne näire nitre kwati ñaka ja töi mike nitre mada ie ja ruin ño yebätä, ñakare aune tätre töbike ja aibebätä (2 Tim. 3:1, 2TNM). ¿Dre raba ni dimike ja töi kwite aune ja töi mike nitre mada ie ja ruin ño yebätä?

3. a) Nitre mada ie ja ruin ño ye rükadre gare nie yekäre, ¿nikwe ja töi mikadre nire nire erere? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

3 Nitre mada ie ja ruin ño ye nikwe mikai nüke jai ngwane, nikwe ja ngwain Jehová aune Jesukristo erere. Jehová ye abokän Ngöbö ja tarekä aune tä kukwe kwin bämike ni käne (1 Juan 4:8). Jesús nämäne ja ngwen Rün erere ye bämikani metre kwe (Juan  14:9). Niara nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, ni kä nebätä raba ni mada mike tuin bobre jai ye nükani gare ie. Jehová aune Jesús tä ja töi mike ño nitre madabätä ye nikwe mikai gare käne jai, ye bitikäre ni raba ja ngwen ño niaratre erere ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

JEHOVAKWE NITRE MADA TÖI MIKANI NÜKE GARE JAI

4. Isaías 63:7-9 tä niere erere, ¿Jehová töita juta kwe yebätä ye tä bämike ño?

4 Bibliabätä nieta, nire nire tä sribire Jehová kräke yebätä niara töita. Ñodre, nitre israelita ja tuani kukwe tare ben ye ngwane, ja namani ruin ño ie ye ani mike gare jai. Ngöbö Kukwei tä niere: “Niaratre nämäne ulire krubäte ye ngwane, niara namani ulire arato” (ñäkädre Isaías 63:7-9 yebätä). * Kä nikani ta ye bitikäre, Jehovakwe niebare Zacarías ni niara kukwei niekä yebiti, juta kwe mika nämäne ja tare nike ye ngwane niara ara mika nämäne ja tare nike ye kwrere. Niarakwe niebare nitre niara mikaka täte ie: “Nire tä kise mike munbätä ye tä kise krien ti okwäte” (Zac. 2:8). Jehovakwe kukwe niebare yebiti tä bämike niara töita krubäte juta kwe yebätä.

Jehovakwe nitre israelita mikani tuin bobre jai, yebätä mikani kwäre kwe nitre egipcio ye kisete. (Párrafo 5 mikadre ñärärä).

5. Jehovakwe kukwe meden nuainbare ni niara mikaka täte ye dimikakäre ye mä raba mike gare keteiti.

5 Nitre Ngöbö mikaka täte tä ja tare nike ye ngwane, ñan tä nemen tuin bobre jerekäbe ie, ñakare aune tä kukwe ruäre nuainne dimikakäre. Ani mike gare keteiti jai. Nitre israelita nämäne klabore Egipto ye ngwane, nämäne ja tare nike ye namani tare Jehovai ye käkwe töi mikani mike kwäre. Niebare kwe Moisés ie: “Juta tikwe ye tä ja tare nike krubäte Egipto ye gare metre tie [...] niaratre tä ja muaire ye kukwe ruin tie; ñobätä ñan aune niaratre tä ja tare nike ye gare kwin tie” (Éx. 3:7, 8). Namanintre tuin bobre ie yebätä, niarakwe mikani kwäre. Siklo nikani ruäre ta yete niaratre namanina Kä Käbämikani ietre yete ngwane, nitre juta madate käkwe ja mikani niaratre rüere. ¿Ngöbökwe dre nuainbare? Bibliabätä nieta, “niaratre mika nämäne ja tare  nike krubäte yebätä nämänentre ja muaire ye namani tuin bobre Jehovai”. Mada bati, nitre ie ja nämäne nemen ruin ño ye mikani nüke gare kwe jai, ye käkwe töi mikani nitre israelita ye dimike, yebätä nitre kukwe ükatekä ye kädekani kwe niaratre mikakäre kwäre (Juec. 2:16, 18).

6. Ni iti ñaka nämäne töbike kwin akwa Jehovakwe töi mikani nüke gare jai ye mä raba mike gare.

6 Nitre Jehová mikaka täte ñaka tä töbike kwin, akwa yebiti ta jata nemen ruin ño ietre ye tä mike nüke gare jai. Dre namani bare Jonás ni Ngöbö kukwei niekä yebätä ye ani mike gare jai. Kukwe tare rabai bare juta Nínive yebätä ye Jehovakwe niara juani mike gare ietre. Akwa nitre ye käkwe ja töi kwitani, yebätä Jehovakwe ngite juani ta bititre. Ye ñaka namani kwin Jonás kräke, yebätä “moto namani romon krübäte”, ñobätä ñan aune kukwe niebare kwe ñaka namani bare yebätä. Akwa, Jehovakwe ni niara kukwei niekä ye ngübabare bätärekä aune dimikani kwe ja töi kwite (Jon. 3:10–4:11, Jonás/Rut). Ja känenkäre, kukwe namani bare ye nükani gare Jonás ie aune kukwe namani barebätä ye Ngöbökwe tikamanabare ie ni kräke (Rom. 15:4). *

7. Jehová kukwe nuainbarera nitre niara mikaka täte kräke, ¿ye tä dre mike gare metre nie?

7 Jehovakwe nitre ye töi mikani nüke gare jai ye tä mike gare metre nie, nitre niara mikaka täte ie ja ruin ño ye tä mike nüke gare jai. Ni itire itire tä ja tuin kukwe tare ben aune tä ja tare nike ye gare ie. “Ni kä nebätä monsoi brukwä” ño ye gare ie (2 Crón. 6:30). Ni töita ño, ja ruin ño nie aune ni raba dre nuainne o dre abokän ni ñaka raba nuainne ye gare kwin ie. Niara ñaka ni tuainmetre kaibe aune ni di nuäi yebiti ta ñaka ni tuainmetre nuadrete kwe ye tä käbämike nie (1 Cor. 10:13). Ye kukwe kwin krubäte, ¿ñan ererea?

JESUKWE NITRE MADA TÖI MIKANI NÜKE GARE JAI

8-10. ¿Dre dre ben Jesukwe ja tuani abokän käkwe töi mikani ja töi mike nitre madabätä?

8 Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, niara töi nämäne krubäte nitrebätä. Metrere kukwe ketamä käkwe töi mikani ye nuainne. Kena, Rün töi nämäne ño ye erere niara ja töi mikani. Jehová nämäne nitre tarere ye erere niarakwe nitre tarebare. Niara jondron jökrä nuainbare Rünbe ye käi nämäne jutobätä, akwa ni kä tibienbätä ye namani bäri tare kwe (Prov. 8:31). Niara nämäne ni mada tarere yekwe töi mikani ja töi mike nitre madabätä.

9 Ketebukäre, dre nämäne nitre brukwäte ye nämäne gare kwin Jesús ie Jehová erere, ye abokän nitre töi nämäne ño aune ja nämäne nemen ruin ño ietre ye nämäne nüke gare kwin Jesús ie (Mat. 9:4; Juan 13:10, 11). Ye medenbätä, nitre nämäne nemen ulire aune töbike krubäte ye nämäne nüke gare ie, yebätä niara nämäne ja töi mike nitre töi mike jäme (Is. 61:1, 2; Luc. 4:17-21).

10 Ketamäkäre, kukwe ben nitre nämäne ja tuin ye ruäre ben Jesukwe ja tuani arato. Ñodre, nitre ja mräkäre bobre ngätäite niara ririabare raba ruin nie. Sribibare kwe rün Josebe ngwane, sribi ñaka nuäre nuainbare kwe (Mat. 13:55; Mar. 6:3). Aune niara mräkä tare kwe krütani kän ye namani tare ie raba ruin nie, ñobätä ñan aune niara jämi kukwe drie kömike ye känenkri José krütani. Ne madakäre, ni mräkätre ñaka kukwebätä nibe ye ngwane jata nemen ruin ño nie ye nükani gare ie (Juan 7:5). Kukwe ye aune kukwe mada ben niara ja tuani yekwe dimikani nitre mada nämäne ja tuin kukwe meden ben aune töi nämäne ño ye mike nüke gare jai.

Ni ie ni kukwe ñaka ruin ye Jesús nikani ngwena mentokwäre kräkäi mikakäre. (Párrafo 11 mikadre ñärärä).

11. ¿Jesús töi nämäne nitre madabätä ye bämikani kwe kukwe meden känti? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

11 Jondron ñan tuabare nuainbare Jesukwe yebiti niara töi nämäne nitre madabätä bämikani  kwe. Nitre nämäne ja tare nike ye namani tuin bobre ie yebätä nuainbare kwe (Mat. 20:29-34; Mar. 1:40-42). Ñodre, ni ie ni kukwe ñaka ruin ye jänikani kaibe mentokwäre kwe kräkäi mikakäre o meri kän muko krütani ngobo ganinkröta kwe ye ngwane, ja namani ruin ño ie ye ni raba bämike ja töite (Mar. 7:32-35; Luc. 7:12-15). Nitre yei ja nämäne nemen ruin ño ye ererebätä Jesukwe ja töi mikani dimike.

12. Kukwe nieta Juan 11:32-35 ye erere, ¿Marta aune María ye Jesukwe töi mikani nüke gare ño jai?

12 Lázaro krütani ye ngwane, Marta aune María ie ja namani ruin ño ye Jesukwe mikani nüke gare jai. Niaratre nämäne ulire krubäte yebätä “Jesukwe müaba[re]” siba (ñäkädre Juan 11:32-35 yebätä). Ja ketamuko kwin kwe ñaka namanina ye ñan aibebätä muabare kwe. Akwa niarakwe Lázaro gaikröta ye nämäne gare ie. Ja ketamuko tare kwe Marta aune María nämäne ulire yebätä metrere muabare kwe.

13. ¿Jesús töi nämäne nitre madabätä ye tä dre mike gare nie?

13 Jesús töi nämäne metre akwa ni abokän töi ngite. Nitre ie ja nämäne nemen ruin ño ye mikani nüke gare kwe jai, yebätä ni raba kukwe keta kabre mike gare jai. Aune Jesús nitre mada mikani tuin ño jai yebätä nita niara tarere (1 Ped. 1:8). Nengwane niara tä Reire Gobran Ngöbökwe yete ye käita juto nibätä aune ja tare nikata ye gwäune diainkä kwe. Satana tä kukwe käme nuainne ye tä ni mike ja tare nike krubäte ye gare kwin Jesús ie, ñobätä ñan aune niara nünanbare ni kä tibienbätä erere. “Ni di ñan rabadre [...] ni rabadre ruentari tare” Rei nikwe ie, ye tä kä mike juto nibätä (Heb. 2:17, 18; 4:15, 16).

NIKWE JA NGWANDRE JEHOVÁ AUNE JESÚS ERERE

14. Kukwe nieta Efesios 5:1, 2 ye erere, ¿ni töita nemen dre nuainbätä?

14 Jehová aune Jesús tä kukwe kwin bämike yebätä nita ja kite ngwane, ni mada ie jata nemen ruin ño ye nita mike nüke gare jai (ñäkädre Efesios 5:1, 2 yebätä). * Erametre, dreta nitre mada brukwäte ye ñaka gare nie, akwa ja ruin ño ietre aune tätre dre ribere jai ye ni raba ja di ngwen mike nüke gare jai (2 Cor. 11:29). Nitre töita ja aibebätä ye ngätäite nita nüne, akwa Pablokwe kukwe niebare ne nita ja di ngwen nuainne: “Munkwe ñan töbika jändrän kuinbtä kaibe jakrä akwa, munkwe töbika jändrän kuinbtä ni mda mdakrä arato” (Filip. 2:4).

(Párrafo 15 nemen 19 mikadre ñärärä). *

15. ¿Metrere nire nire rabadre nitre mada töi mike nüke gare jai?

15 Metrere, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte rabadre nitre mada ie ja ruin ño ye mike nüke gare jai. Oveja mikani ngübadre ietre ye mikai tuin ño kwetre jai ye ererebätä Jehovakwe kukwe ükaite bentre ye gare ietre (Heb. 13:17). Niaratre rabadre ja mräkätre dimike yekäre, rabadre töi mike nüke gare jai. ¿Tätre bämike ño?

16. ¿Nitre umbre ji ngwanka tä dre nuainne aune ye ñobätä ütiäte?

16 Nitre umbre ji ngwanka tä ja mräkätre töi mike nüke gare jai ngwane, tätre kä denkä kräketre jai. Tätre kukwe ngwentari ietre bätä tätre kukwe nuin kwin aune bätärekä. Oveja tare Jehovakwe ye törbadre ja driedi, akwa kukwe ñaka rabadre kwen ie ye ngwane, ütiäte krubäte nitre umbre rabadre töi mike nüke gare jai (Prov. 20:5). Nitre umbre ji ngwanka tätre kä denkä jai ja mräkätre kräke ngwane, tätre nemen tö ngwen jai kwärikwäri, tätre nemen ja kete kwin aune ja tarere bäri (Hech. 20:37).

17. ¿Nitre umbre ji ngwanka tätre dre nuainne abokän tä nemen ütiäte ja mräkätre kwati kräke?

17 Nitre umbre ji ngwanka tätre nitre mada töi mike nüke gare jai ye tä nemen bäri ütiäte ja mräkätre kwati kräke nieta kwetre. ¿Ñobätä? Adelaide tä niere: “Nitre umbre ji ngwanka tä nitre mada töi mike nüke gare jai ngwane, tä nemen  bäri nuäre blitakäre bentre”. Tä niere jankunu: “Mätä blite bentre ye ngwane, jata nemen ruin ño mäi ye tä nüke gare ietre ye mätä gain bätätre”. Kukwe ne törö kwin ni Testiko iti ie: “Ti nämä ja driere ni umbre iti ie ngwane, okwä ñöi niaba. Ye ñaka käi nikwitekä jire tibiti” (Rom. 12:15).

18. ¿Ni mada ie ja ruin ño ye nita mike nüke gare jai ye ni raba bämike ño?

18 Erametre, ni jökrä raba ni mada ie ja ruin ño ye mike nüke gare jai, ñan nitre umbre ji ngwanka aibe käkwe nuaindre. ¿Nuain raba ño? Kukwe meden ben ni mräkätre aune ja mräkätre tätre ja tuin ye nikwe mikadre nüke gare jai. Monsotre, nitre bren, nitre niena umbre, nitre kän mräkätre krütani yebätä nikwe ja töi mikadre. Niaratre tua ño ye nikwe ngwandretari ietre aune dre niedre kwetre ye nikwe kukwe nuadre kwin. Kukwe meden ben tätre ja tuin ye nüke gare nie ye nikwe bämikadre bökän ietre. Aune drebätä ni raba niaratre dimike ye ererebätä nikwe ja di ngwandre nuainne. Nita ye erere nuainne ngwane, nita niaratre tarere metre ye nita bämike (1 Juan 3:18).

19. Nikwe ja töi mikadre nitre mada dimike ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka mikadre blite ja dibiti?

19 Nikwe ja töi mikadre nitre mada dimike ngwane, ñaka mikadre blite ja dibiti, ñobätä ñan aune ni itire itire töi ñaka ja erebe kukweta kisete yebätä. Ñodre, ja mräkätre ruäre tä blite jäme, mada abokän ñan blite krubäte. Aisete, ni tö niaratre dimikai akwa kukwe meden raba mike jakaire ye nikwe ñaka ngwandretari ietre (1 Tes. 4:11). Ni ruäre ie ja ruin ño ye tä mike gare nie ngwane, tätre kukwe niere ye ñan raba nüke gare täte nie. Akwa, ja ruin kore ie ye nikwe mikadre nüke gare jai. Ye medenbätä, nikwe ni mada kukwe nuadre kwin aune ñaka blitadre jötrö ngwarbe kukweite ta (Mat. 7:1; Sant. 1:19).

20. ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

20 Ni mada ie ja ruin ño ye nikwe mikadre nüke gare jai konkrekasionte aune kukwe driekänti arato. Nita kukwe driere aune nitre tötike ngwane, ¿ñobätä ütiäte krubäte nikwe ja töi mikadre ye erere? Ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti.

KANTIKO 130 Ngite juandre ta jabiti kwärikwäri

^ párr. 5 Nitre ie ja ruin ño yebätä Jehová aune Jesús töita. Niaratre kukwe kwin bämikani aune nikwe ja töi mikadre niaratre erere ye ñobätä ütiäte bätä ni raba dre nuainne ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 1 KUKWE MIKATA GARE: “Ja raba ruen ja kwrere jökrä munye ja die mikakäre kwärikwäri” nieta ye abokän nitre mada ie ja ruin ño ye nikwe mikadre nüke gare jai meden gärätä (Rom 12:15).

^ párr. 4 Isaías 63:7-9: “Jehová tä ni tarere metre ye ti bike kädekete, Jehovata kukwe kwin keta kabre nuainne, jondron jökrä Jehovakwe nuainbare ni kräke yebätä käikitadrekä, jondron kwin keta kabre nuainbare kwe Israel ngäbriänkätre ye kräke mikani tuin bobre kwe jai aune nämäne niaratre tarere metre yebätä nuainbare kwe. Niarakwe niebare: ‘Erametre niaratre ye juta tikwe, niaratre ja ngwain metre’. Yebätä niarakwe ja mikani niaratre Diantarikä. Niaratre nämäne ulire krubäte ye ngwane, niara namani ulire arato. Aune ni niara kukwei ngwanka yekwe niaratre mikani kwäre. Nitre ye nämäne tare kwe aune namani tuin bobre ie yebätä kökanintari kwe bätä kaninkä kwin kwe aune nikani ngwena köbö kwatire kwatire te kirabe sete”.

^ párr. 6 Nitre mada Jehová mikaka täte yebätä kä jürä namani o namani di nekä ye mikani tuin bobre kwe jai. Nitre ye ruäre abokän Ana, Elías aune Ébed-mélec (1 Sam. 1:10-20; 1 Rey. 19:1-18; Jer. 38:7-13; 39:15-18).

^ párr. 14 Efesios 5:1, 2, (TNM): “Ye medenbätä, munkwe ja ngwan Ngöbö erere, mun tare kwe yebätä aune munkwe ja taredre jankunu, Kristo ni tarebare ye erere aune ja biani kwe murie ketadre ni ütiäre jondron bianta kukwadre ye kwrere, ne kwe rabadre rä mane Ngöbö kräke”.

^ párr. 67 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni töita ni madabätä aune nita tarere ye ni raba bämike gätäte. Ju Ja Ükarakrö nete 1) ni umbre ji ngwanka tä blite monso kukwe driekä aune meye kwe yebe, 2) ni rüne aune ngängän kwe tä meri Testiko umbre dimike nemen karote aune 3) meri Testiko tä ja di kärere nitre umbre ji ngwanka nibu ie ye niaratre tä kukwe nuin kwin.