Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 11

Nikwe Jehová kukwe nuadre

Nikwe Jehová kukwe nuadre

“Ni ne abko ti Odei [...]. [...] niara kukwei nua munkwe” (MAT. 17:5).

KANTIKO 89 Jehová mikadre täte ye kwin krubäte

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1, 2. a) ¿Jehovakwe blitabare ño kirabe ni kä tibienbätä ben aune tä nuainne ño nengwane? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

JEHOVÁ töta nemen blitai nibe. Tä töbike ño aune tä dre nuainne ye rabadre gare nie yekäre tä nuainne. Aisete, kirabe niarakwe nitre niara kukwei niekä, angeletre aune Monso kwe Jesukristo yebiti kukwe mikani gare (Amós 3:7; Gál. 3:19; Apoc. 1:1). Nengwane, tä blite nibe Biblia yebiti.

2 Ne madakäre, Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, Jehovakwe blitabare bämä jire kä kwinbiti. Dre niebare kwe aune kukwe niebare kwe yebätä dreta nemen gare nie aune ni tö kukwe kwin tuai nemen jakwe kukwe ye köböire yekäre, nikwe dre nuaindre ye ani mike gare jai.

“MA TI NGOBO TIKWE. MA TARE KRI TIKWE”

3. Marcos 1:9-11 tä mike gare ye erere, ¿Jesús ja ngökani ñöte ye ngwane Jehovakwe dre niebare aune kukwe niebare kwe yebiti nämäne dre mike gare?

3 (Ñäkädre Marcos 1:9-11 yebätä). “Ma ti Ngobo tikwe. Ma tare kri tikwe. Ma käi nuäre kri tibtä”. Kukwe ye Jehovakwe niebare kena kä kwinbiti. Jesús nämäne tare Rünkwe aune nämäne tö ngwen ie ye mikani gare kwe ie ye ngwane, kä namani jutobätä raba ruin nie. Jehová kukwe ketamä ütiäte mikani gare ye ani mike gare jai: Jesús ye abokän niara Ngobo, nämäne tarere aune nämäne kain ngäbiti.

4. Jesús ja ngökani ñöte ye ngwane, ¿namani ja kete ño bäri kwin Jehovabe?

4 “Ma ti Ngobo tikwe”. Jehová kukwe niebare yebiti nämäne mike gare nämäne Ngobo kwe tarere. Jesús namani ja kete kwin niarabe. Nämäne ni üaire kä kwinbiti ye ngwane, nämäne niara Ngobo ye kwrere nitre mada üaire ye ngätäite. Akwa, ja  ngökani ñöte kwe ye ngwane, niara dianinkä üai deme yebiti. Ye ngwane, Ngöbökwe mikani gare Jesús ye namani ngobo kwe aune dianinkä kwe bätä namanina juto nänkäreta kä kwinbiti ne kwe Ngöbökwe mikadre Reire aune Sacerdote Bäri Kri (Luc. 1:31-33; Heb. 1:8, 9; 2:17). Aisete, Jesús ja ngökani ñöte ye ngwane, Rün kä kwinbiti käkwe kukwe ne niebare kä jutobiti: “Ma abko ti Ngobo tikwe” (Luc. 3:22).

Kukwe kwin nieta nie aune ni töi mikata jäme ye ngwane, jata nemen ruin kwin nie. (Párrafo 5 mikadre ñärärä). *

5. ¿Jehová erere nikwe dre nuaindre?

5 “Ma abko [...]. [...] tare kri tikwe”. Jehová nämäne Jesús tarere ye bämikani kwe ie aune dimikani kwe, ye erere nikwe nuaindre nitre mada kräke (Juan 5:20). Ni mada töita nibätä aune tä ni tarere ngwane, nita dre kwin nuainne yebätä tä kwin niere nie ye tä kä mike juto nibätä. Ja mräkätre konkrekasionte aune ni mräkätre taredre bätä dimikadre ye tätre ribere jai arato. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, nikwe niaratre dimikai tödeke bäri aune ja ngwen metre Jehovai. Ütiäte krubäte nitre rüne rabadre monsotre kwe dimike aune kukwe kwin niere ietre ja brukwä tätebiti bätä tätre tarere ye rabadre bämike ietre. Ye köböire niaratre käkwe ja di ngwain kukwe kwin nuainne arato.

6. ¿Ñobätä ni raba tö ngwen Jesukristo ie?

6 “Ma käi nuäre kri tibtä”. Jehová kukwe niebare yebiti nämäne bämike metre Jesukwe niara töi mikai nemen bare. Jehová nämäne tö ngwen krubäte Jesús ie, ye erere arato kukwe käbämikani kwe ye jökrä Jesukwe mikai nemen bare yei nikwe tö ngwandre metre (2 Cor. 1:20). Jesukwe ja ngwani metre yebätä nikwe töbikaitari ngwane, ni törbai kukwe mikai gare bäri jai niarabätä aune ja ngwen niara erere. Ni jökrä Jehová mikaka täte ye käkwe kukwe mikai gare jankunu jai Ngobo kwe yebätä yei niara tä tö ngwen (1 Ped. 2:21).

 “NIARA KUKWEI NUA MUNKWE”

7. Mateo 17:1-5 tä niere ye erere, ¿ñongwane Jehovakwe blitabareta kä kwinbiti aune dre niebare kwe?

7 (Ñäkädre Mateo 17:1-5 yebätä). Jesús bä nikwitani ye ngwane, Jehovakwe blitabare bobukäreta kä kwinbiti. Pedro, Santiago aune Juan ngwani kwe jabe ngutuä mente kuin yekänti. Yete kukwe ñan tuabare tuani kwetre. Jesús ngwäre aune dän kwe namani trä ngitiekä. Nitre nibu bä namani ye abokän nämäne Moisés bätä Elías bämike, Jesús murie ketai aune gaikröta yebätä niaratre namani blite ben. Nitre ja tötikaka nimä ye “okwä namani doboko köbö kisete”, akwa jondron ñan tuabare nämäne nemen bare yebätä nükanintre ngwäte (Luc. 9:29-32). Ye bitikäre, muta trä ngwenbrere namani niaratrebiti aune muta yete Ngöbö kukwei juruabare ietre. Jesús ja ngökani ñöte ngwane, Ngöbökwe kukwe niebare ye arabe niebareta kwe: “Ni ne abko ti Odei tare kri tikwe. Niara käi nuäre krübäte tibtä”, kukwe niebare Jehovakwe yebiti nämäne Ngobo kwe tarere aune kain ngäbiti bämikani kwe. Akwa ye ngwane kukwe ne niebareta kwe arato: “Niara kukwei nua munkwe”.

8. ¿Kukwe ñan tuabare namani bare ye käkwe Jesús aune nitre ja tötikaka kwe ye dimikani ño?

8 Jesús rabai reire Gobran Ngöbökwe yete ngwane, rabai käikitaninkä aune die rabai krubäte ye bämikani kukwe ñan tuabare namani bare yebiti. Kukwe ye käkwe Kristo dimikani aune mikani juto biare ja tare nikai krubäte kwe aune murie ketai ye kräke. Ne madakäre, kukwe ye käkwe nitre ja tötikaka kwe ye mikani tödeke bäri aune niaratre namani juto biare ja ngwankäre metre kukwe tare ben ja tuadi kwetre yebe bätä sribi namani krubäte nuaindre ietre ja känenkäre yebe. Kä nikani bäsi 30 ta, ye bitikäre apóstol Pedro blitabare kukwe ñan tuabare namani bare yebätä, yebiti mikani gare kwe kukwe ye nämäne törö kwin ie (2 Ped. 1:16-17).

9. ¿Jesukwe mäträbare ño nitre ja tötikaka kwe yebätä?

9 “Niara kukwei nua munkwe”. Nikwe Jesús kukwe nuadre aune mikadre täte ye Jehová käkwe mikani gare metre. Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, kukwe keta kabre niebare kwe ye nikwe kukwe nuadre ye ütiäte krubäte. Ñodre, nitre ja tötikaka kwe ye rabadre kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye driere ño ye driebare kwe ietre aune bati bobu niebare kwe niaratre rabadre ja ngwen mokre (Mat. 24:42; 28:19, 20). Niaratre ja di ngwandre krubäte aune ñaka ja di ngwandre nekä kwetre ye niara ribebare ietre arato (Luc. 13:24). Ne madakäre, niaratre rabadre ja tarere kwärikwäri, tädre keteitibe aune kukwe biani kwe ye niaratre käkwe mikadre täte ye ngwaninta törö kwe ietre (Juan 15:9, 12, 13). Erametre, Jesús mäträbare ye namani ütiäte krubäte aune nengwane täbe ütiäte arato.

10, 11. ¿Nita Jesús kukwe nuin ye nita bämike ño?

10 Jesús niebare: “Nire nire tä nekete kukwe erabtä abko käta ti kukwei kaen ngäbti” (Juan 18:37). “Ni mda mda tä kukwe nuene mun rüere ne ngwane, munkwe ñan ja ngie mika amne [...], munkwe kukwe ye dian jabti ta kwärikwäri” kukwe niebare mäträkäre nibätä ye nita mike täte yebiti nita Jesús kukwe nuin ye nita bämike (Col. 3:13; Luc. 17:3, 4). Nita kukwe driere kä jutobiti “kä kwin näire, kä käme näire” yebiti nita kukwe ye bämike arato (2 Tim. 4:2NGT).

11 Oveja tikwe tä ti kukwe nuin niebare Jesukwe (Juan 10:27). Kukwe niebare kwe ye nikwe ñaka kukwe nuadre jerekäbe, ñakare aune nikwe mikadre täte. Nikwe ñaka ja tuanemetre töi kwitadre “jändrän kä nebtä” ie (Luc. 21:34). Ñakare aune nikwe Jesús kukwei mikadre täte kukwe meden meden rabadre bare nibätä  yebiti ta ye bäri ütiäte. Ja mräkätre ruäre tätre ja tuin kukwe kri ben, ñodre ja mikata rüere, tätre nüne bobre krubäte aune kukwe mada tare tä nemen bare bätätre. Akwa, kukwe tare yebiti ta niaratre tä Jehová mike täte metre. Jesús tä kukwe metre ne käbämike ietre: “Tita kukwe bien nuendre, ye nire nire tä kaen ngäbti abko erere tä mike täte, ni ye tä ti tarere era metre [...]. Nire nire käta ti tarere kore, ni ye abko ti Rün tikwe käkwe taredi” (Juan 14:21).

Nita kukwe driere ye tä ni dimike jankunu Jesús kukwe nuin. (Párrafo 12 mikadre ñärärä). *

12. ¿Kukwe meden känti nita Jesús kukwe nuin arato?

12 Jesukwe nitre kädekani ji ngwankäre ye nita mike täte yebiti nita bämike nita niara kukwe nuin (Heb. 13:7, 17). Bitinkä juta Ngöbökwe kukwe keta kabre ükaninte jatäri. Ñodre, nikwe kukwe driedre ño ye kräke kukwe ükaninte aune tärä, täräkwata bätä video keta kabre biani nie. Arato, gätä nuainta bämän kratire kratire ye kwitani aune kukwe ükaninte Ju Ja Ükarakrö sribekäre bäri nuäre aune ükatekäre kwin. Ni jie ngwanta kwin aune töbikabare kwin krubäte kukwe ükatekäre yebätä nita debe bien krubäte, ¿ñan ererea? Juta Ngöbökwe tä ni jie ngwen ye nikwe ja di ngwain mike täte ngwane, Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke ye gare metre nie.

13. ¿Nita Jesús kukwe nuin ye köböire kukwe kwin tä nemen ño nikwe?

13 Jesukwe diribare ye jökrä nita mike täte ye köböire kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe. ¿Kukwe kwin tä nemen ño nikwe? Ñodre, Jesús käbämikani nitre ja tötikaka kwe yei niarakwe diribare yekwe niaratre dimikai krubäte. Niebare kwe: “Jadükakrä mun ie ye kwaintari mun ie, ñobätä ñan angwane yugo tikwe nebrä nuäre ngwandre, erere arato tribe tikwe abrä juto” (Mat. 11:28-30NGT). Ngöbö Kukwei aune tärä ketabokä tä blite Jesubätä aune kukwe driebare kwe yebätä ye tä ni dimike kukwe ja üairebiti bätä tä ni mike töbätä (Sal. 19:7; 23:3). Jesús mikani gare metre: “Nire nire tä Ngöbö Kukwei nuen amne tä mike täte, ni ye abko Ngöbö diebti käta neme bäri nuäre btä” (Luc. 11:28).

NGÖBÖKWE JA KÄ YE MIKAI ÜTIÄTE

14, 15. a) Juan 12:27, 28 tä niere ye erere, ¿ñongwane Jehovakwe blitabare bämäkäreta kä kwinbiti? b) ¿Ñobätä Jehová kukwe niebare ye käkwe Jesús töi mikani jäme aune dimikani?

14 (Ñäkädre Juan 12:27, 28 yebätä). Jehovakwe blitabare bämäkäre kä kwinbiti ye mikata gare tärä Juan yebätä. Jesús murie ketadre ye känenkri nämäne mrä Pascua nuainbare Jerusalén yebätä. Nämäne töbike krubäte  niebare kwe, ye bitikäre kukwe ne ribebare kwe orasionte Ngöböi: “Ti Rün tikwe, ja bä mike ütiäte”. Aune kä kwinbiti Jehovakwe niebare ie: “Tikwe ja mikanina ütiäte, akwa tikwe ja mikadita ütiäte bobuta”.

15 Niara Jehová mikadre täte nememe mrä ye kukwe bäri ütiäte nämäne niara kisete yebätä namani töbike krubäte. Niara nuaindi tare aune murie ketai ye nämäne gare ie (Mat. 26:38). Rün kä mikadre ütiäte kwe ye nämäne bäri ütiäte kräke. Jesús nämäne kukwe ngwarbe niere nie nämänebätä aune murie ketai yebätä kukwe ñaka kwin niedi Rünbätä ye nämäne niara mike töbike. Jehová rabai käikitaninkä ye nämäne gare metre ie. Rünkwe kukwe niebare ie ye käkwe töi mikani jäme aune dimikani ja tuakäre kukwe tare rabai bare ja känenkäre niarabätä yebe. Jehová blitabare Jesube ye ngwane niara aibe ie kukwe ye nükani gare, akwa yebiti ta kukwe ye tikamanabare kwe ni jökrä dimikakäre (Juan 12:29, 30).

Jehová ja kä ye mikai ütiäte aune juta kwe mikai kwäre kwe. (Párrafo 16 mikadre ñärärä). *

16. ¿Jehová kä mikadre ñaka kwin ye ñobätä raba ni mike töbike?

16 Jesús erere kukwe ñaka kwin niedre Jehovabätä ye raba ni mike töbike krubäte. Kukwe ñaka kwin nie raba nibätä Jesús erere arato. O nitre raba kukwe ñaka metre niere nibätä ye raba ni mike töbike krubäte. Kukwe ye raba Jehová aune juta kwe ye kä mike ñaka kwin yebätä ni raba nemen töbike. Akwa kukwe ye ñaka ni mikadre töbike krubäte. Kukwe ye erere rabadre bare ngwane, Jehová kukwe  niebare Jesús ie ye raba ni töi mike jäme. Käre Jehovakwe ja kä ye mikai ütiäte. Satana aune nitre kä nebätä käkwe kukwe ñaka kwin nuaindi nitre Ngöbö mikaka täte yebätä ye ükaite kwe Gobran kwe yebiti (Sal. 94:22, 23; Is. 65:17). Kukwe nieta nete ne rabai bare metre gare nie: “Ngöbökwe kä jäme jakwe mikadi mun motobtä. Kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye. Kä jäme biandi Ngöbökwe munye, ye käkwe mun moto amne mun töi ngibiadibti kuin Kristo Jesu köböire” (Filip. 4:6, 7).

NIKWE JEHOVÁ KUKWE NUAI YE KÖBÖIRE KUKWE KWIN RABAI NIKWE

17. Isaías 30:21 tä niere ye erere, ¿Jehová tä blite ño nibe kä nengwane?

17 Jehová täbe blite nibe kä nengwane (ñäkädre Isaías 30:21 yebätä). * Erametre, niara ñaka blite nibe kä kwinbiti. Akwa niara tä blite nibe Bibliabiti. Ne madakäre, tä üai deme yebiti “ni sribikä kuin” ye mike mrö ja üaire bien jankunu nie, ñodre tärä aune täräkwata imprimita, Internet käi nikwe, video, kukwe grabata yebiti (Luc. 12:42). Kukwe ja üaire bianta krubäte nie, ¿ñan ererea?

18. ¿Ñobätä Jehová kukwe niebare ye tä tödeka nikwe mike nirien aune ñaka kä jürä ngwen jabätä?

18 Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, Jehovakwe kukwe niebare ie ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Kukwe jökrä tä Bibliabätä ye Jehovakwe ükaninte kwin aune Satana aune nitre kä nebätä käkwe kukwe meden ñaka kwin nuaindi nibätä ye niarakwe ükaite yei nikwe tö ngwandre. Nikwe ja töi mikadre kwatibe Jehová kukwe nuin. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, kukwe meden rabadre bare nibätä nengwane o ja känenkäre akwa nikwe kä ngwandre nüke jai. Biblia tä kukwe ne ngwen törö nie: “Ngöbökwe jändrän kuin köböi mikani munye, ye rükadre mun kisete, abkokäre munkwe nünandrekä dite bätärekä janknu ja tare nikakäre tödekabtä” (Heb. 10:36).

KANTIKO 4 Jehovata ti ngübare

^ párr. 5 Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane Jehovakwe blitabare bämä jire kä kwinbiti. Bati Jehovakwe niebare nitre ja tötikaka Jesube yei, niaratre rabadre Ngobo kwe ye kukwe nuin. Jesús kukwe diribare abokän tä Bibliabätä yebiti Ngöböta blite nibe aune juta ükaninte kwe yebiti. Nikwe Jehová aune Jesús kukwe nuadre ye köböire kukwe kwin rabadre nikwe yekäre, nikwe dre nuaindre ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 17 Isaías 30:21: “Kukwe ne niedi mä jiebiti abokän mäkwe kukwe nuadi: ‘Ji ne ara. Näinbiti’, nane mä rikadre kise ngeberekri o mä rikadre kise ruinkri”.

^ párr. 53 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni sribikä konkrekasionte tä Ju Ja Ükarakrö ükete aune tä sribire tärä bätä täräkwata mikata yekänti ye ni umbre ji ngwanka tä mike ñärärä aune tä kukwe kwin niere ie.

^ párr. 55 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mräkä aune muko kwe nünanka Sierra Leona tä täräkwata ni nübaikäre ye bien ni gwakitaka ie.

^ párr. 57 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Juta keteiti känti kukwe drieta nikwe ye ñäkäita yete ja mräkätre tä ja ükökrö gwi. Ñaka niaratre gadre yekäre ñaka tätre ja ngwäkite nänkäre gätäbätä ye kwrere.