Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ni töi kwin: ye ni raba bämike ño

Ni töi kwin: ye ni raba bämike ño

NI TÖI KWIN aune ni ja ngwen metre niedre nibätä ie ni jökrä töta nemen. Akwa ye ñaka nuäre kä nengwane. Nitre kwati ñaka tä “kukwe kwin ye tarere jire” (2 Tim. 3:3TNM). Nitre tä ja töi mike kukwe meden tuin kwin ie aune meden tuin blo ie ye den nuaindre akwle jai, ñodre tätre “kukwe kwin ie kukwe käme niere aune kukwe käme ie tätre kukwe kwin niere” (Is. 5:20). Nikwe dre nuainbare käne aune ni ngite yebe ni jökrä tä ja tuin. Aisete, meri Testiko tä Jehová mike täte mekerabe käkwe kukwe niebare ye kwrere ja raba nemen ruin nie, niara tä niere: “Ti töi ñaka rabai kwin jire tä nemen ruin tie”.

Ni jökrä raba ja töi mike kwin. Ñobätä ñan aune ye kite Ngöbö üai deme yekri aune ye raba ni dimike ja tuin kukwe meden meden tä ni kisete yebe. Ni töi kwin ye abokän dre gärätä aune ni raba ja töi mike ño ye erere ye ani mike gare jai.

¿NI TÖI KWIN YE ABOKÄN DRE GÄRÄTÄ?

Ni töi kwin abokän tä kukwe kwin nuainne, ni ye ñaka ja töi mike blo aune tä ja ngwen metre. Ni töi kwin ye tä käre nitre mada tä dre ribere jai ye dimike aune jondron nuainne kräketre.

Erametre, nitre ruäre tä juto biare jondron kwin nuainkäre mräkätre aune ja ketamuko kwe kräke ye gare nie. Akwa ni töi kwin Ngöbö okwäkänti ye abokän ñaka tä kukwe ye aibe nuainne. Erametre, ni ngite yebätä ni ñaka raba ja töi mike kwin käre ni mada mada kräke, ñobätä ñan aune Biblia tä niere “ni ñaka tärä kä tibienbätä abokän kukwe kwin nuainne käre aune ñaka ja mike ngite jire” (Ecl. 7:20). Apóstol Pablo niebare: “Jändrän kuin ñakare tibtä, ye gare kuin tie” (Rom. 7:18). Ye medenbätä, ni tö ja töi mikai kwin ngwane, nikwe ja töi mikadre Jehová erere, niara abokän töi kwin krubäte yebätä nibike ja tötike.

“JEHOVÁ YE TÖI KWIN”

Kukwe meden kwin ye Jehová tä ükete nuaindre nie. Ni salmo tikaka käkwe niebare: “Mä abrä töi kwin aune mä jondron nuainbare ye kwin krubäte. Mä kukwe ükaninte ye mäkwe drie tie” (Sal. 119:68). Ngöbö töi kwin yebätä ani kukwe ketebu mike gare jai bersikulo nekänti.

Jehová ye töi kwin. Ngöbö töi kwin yebiti niara raba nemen gare nie. Niara kukwe niebare Moisés ie ye ngwane, dre namani bare ye ani mike gare jai: “Ti töi kwin ye ti ara käkwe mikai tuare jökrä mäi”. Ngöbö üai deme ye trä namani mate ye ngwane, niara töi kwin ni mada kräke ye bämikani kwe ye ngwane Moisés ie niara kukwei juruabare: “Jehová, Jehová, Ngöbö ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune ni tare metre kwe bätä kukwe metre niere, tä ni kwati krubäte tarere metre, kukweta nainte nie bätä nita ja mike ngite ye tä juen ta nibiti, akwa ni ja mikaka ngite ye niarakwe mikai ja ngie nuin” (Éx. 33:19; 34:6, 7). Ye medenbätä, Jehová töi kwin ye raba nemen gare nie jondron sribebare kwe yebiti. Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, niara töi nämäne kwin ye bämikani kwe. Akwa yebiti ta niebare kwe: “Ngöbö aibe kuin, yebti ni mda ñakare jire kuin” (Luc. 18:19).

Jehová töi kwin ye raba nüke gare nie jondron sribebare kwe yebiti.

Jehová tä kukwe kwin nuainne. Ngöbökwe jondron jökrä nuainbare ye tä nemen gare nie niara töi kwin yebätä. Biblia tä mike gare: “Jehová ye töi kwin ni jökrä kräke aune niara tä ni mike tuin bobre jai ye nüke gare jondron jökrä sribebare kwe yebiti”  (Sal. 145:9). Jehová tä ja töi mike kwin ye tä bämike, tä ni jökrä kain ngäbiti ja erebe aune tä ja nire bien nie bätä nita dre dre ribere jai nünankäre ye tä bien nie (Hech. 14:17). Tä ngite juen ta nibiti yebiti tä kukwe ye bämike arato. Ni salmo keteiti tikaka käkwe niebare: “Jehová, mä töi kwin bätä mätä juto biare ja mika ngite ye juankäre ta” (Sal. 86:5). “Jehová ñaka jondron kwin ketaibätä nitre tä ja ngwen metre yekän”, kukwe yei nikwe tö ngwandre metre (Sal. 84:11).

“MÄKWE JA KITA KUKWE KWIN NUAINNE”

Jehovakwe ni sribebare ja bä kwrere, yebätä ni töi raba nemen kwin aune kukwe kwin nuainbätä (Gén. 1:27). Akwa, ni Ngöbö mikaka täte ie Biblia tä kukwe ne niere: “Mäkwe ja kita kukwe kwin nuainne” (Is. 1:17). Kukwe ketamä ni raba nuainne ja töi mikakäre kwin ye ani mike gare jai.

Kena, nikwe üai deme kärädre orasionte, ye raba ni dimike ja ngwen kwin Ngöbö okwäkänti (Gál. 5:22). Üai deme Ngöbökwe tä ni dimike ja töi mike kukwe kwin tarere aune ñaka kukwe käme kain ngäbiti (Rom. 12:9). Ne madakäre, Biblia tä niere Jehová raba ni “die mik[e] sribi kuin nuenkäre amne kukwe kuin niekäre” (2 Tes. 2:16, 17).

Ketebukäre, nikwe ñäkädre Ngöbö Kukweibätä. Nita ye nuainne ngwane “kukwe kwin” rükadre gare nie ye Jehová tä driere nie aune tä ni mike juto biare “sribi kuinkuin bätäkä ngwarbe” nuainkäre (Prov. 2:9; 2 Tim. 3:17). Nikwe ñäkädre Ngöbö Kukweibätä aune töbikadretaribätä, ye köböire kukwe kwin Ngöbökwe aune niara töita ño ye rabai gare nie. Kukwe kwin tä nemen gare nie ye ni rabai ribere jai ngwane ni dimikai kwe (Luc. 6:45; Efes. 5:9).

Ketamäkäre, nikwe ja di ngwandre “jändrän kuin nuen[ne]” ni mada erere (3 Juan 11). Nitre töi kwin kädrieta Bibliabätä yebätä ni raba ja kite. Metrere, Jehová aune Jesús töi kwin yebätä ni raba ja kite. Akwa, nitre mada käkwe ja töi mikani kwin ye mikata gare arato. Tabita aune Bernabé käkwe ja töi mikani kwin ye raba nüke törö nie (Hech. 9:36; 11:22-24). Niaratre dre nuainbare nieta Bibliabätä yebätä ni raba ja kite nitre mada dimikakäre, ¿ñan ererea? Ni mräkätre o ja mräkätre konkrekasionte ye ni raba ja töi mike dimikabätä. Nitre kristiano nibu yekwe ja töi mikani kwin ye köböire kukwe kwin namani kwetre yebätä ni raba töbike. Kukwe kwin ye erere raba nemen bare nibätä arato.

Kä nengwane nire nire tä kukwe kwin nuainne nitre mada kräke yebätä nikwe töbikadre arato. Ñodre, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye tä sribire krubäte aune tä kukwe kwin ye tarere. Meritre testiko tä sribire kwin aune “nünandre ño kuin” ye tätre bämike kukwe nieta kwetre bätä dre dre  nuainta kwetre yebiti ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (Tito 1:8; 2:3). Meri Testiko kädekata Roslyn, tä niere: “Ja ketamuko iti tikwe tä ja töi mike nitre mada dimike aune tä ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte töi mike jäme. Ja mräkätre ye tä ja tuin kukwe meden ben yebätä tä töbike aune käre tä jondron bien ietre o tä dimike kukwe madabätä. Niara tä ja töi mike kwin krubäte tuin tie”.

Munkwe “kukwe kwin känä” Jehová tä niere nitre niara mikaka täte ie (Amós 5:14). Nikwe ye erere nuaindi ngwane, kukwe ükaninte kwe ye ñan aibe nikwe taredi, ñakare aune nikwe ja töi mikai kukwe kwin nuainne niara okwäkänti.

Nita ja di ngwen ja ngwankäre kwin aune kukwe kwin nuainkäre

Ne madakäre, ja töi mikadre kwin yekäre nikwe jondron nuaindre krubäte ye ñan ai gärätä. Ani bämike keteiti. Krimu ririadre kwin yekäre ñaka ñö kekata batibe erebiti, ñakare aune ñö kekata kiakiabiti ne kwe ririadre kwin. Ye erere arato, nikwe jondron kiakia keta kabre nuaindi ni jökrä kräke ngwane, yebiti nikwe bämikai ni abokän töi kwin ni mada kräke.

Biblia tä niere ni jökrä tädre juto biare jondron kwin nuainkäre (2 Tim. 2:21; Tito 3:1). Kukwe meden tä nemen bare nitre madabätä ye nikwe mikai nüke gare jai ngwane, ni törbai kukwe nieta nete ne nuainbätä: “Ni jökrä käkwe jändrän kuin nuendre [...] ja die mikakäre kwärikwäri” (Rom. 15:2). Ye abokän dre tärä nikwe ye nikwe biandre ni madai (Prov. 3:27). Ni raba ni mada nübaire ja näkwite o jondron kwete jabe. ¿Nire tärä bren gare nie? Ye erere ngwane, ni raba tärä tike ie o kukwe tike celularte ie, ni raba niken tuinbiti o ni raba kärere telefonote. Erametre, ni raba kukwe ne erere nuainne, “ni mda mda käkwe mun kukwei nuadre blite angwane, rabadre mate nuäre olote, käkwe die mikadre nüne bäri metre” (Efes. 4:29).

Jehová erere ni tö jondron kwin nuaindi ni jökrä kräke. Yebätä nita nitre mada kain ngäbiti ja erebe. Kukwe bäri kwin ni raba nuainne ni mada kräke ye abokän nikwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye mikadre gare ietre. Jesús niebare ye erere, nitre brukwä ni kräke akwa nikwe kukwe kwin nuaindre kräketre (Luc. 6:27). Nita ni mada tarere aune ja ngwen kwin niaratre ben ngwane nita kukwe kwin nuainne ñobätä ñan aune “ye rüere abko kukwe ñakare jire kä nebtä” (Gál. 5:22, 23). Nitre ja mikai ni rüere o nikwe ja tuai kukwe kri ben akwa nikwe kukwe kwin nuaindi ngwane, nitre mada töi raba nemen kukwe metre ye ka ngäbitibätä aune raba Jehová käikitekä (1 Ped. 3:16, 17).

NI TÖI KWIN YEKWE KUKWE KWIN TÄ NEMEN

Biblia tä niere “ni töi kwin” yekwe “kukwe kwin” tä nemen (Prov. 14:14). ¿Kukwe meden meden kwin raba nemen nikwe? Ye abokän ni mada raba ni kain ngäbiti kwin raba ruin nie (Prov. 14:22). Akwa nitre käkwe ñaka kukwe ye erere nuaindre angwane, nikwe ja töi mikadre kwin niaratre kräke yekwe niaratre töi mikai jäme aune ja töi kwite (Rom. 12:20).

Nitre kwati nämäne kukwe käme nuainne yekwe ja töi kwitani kukwe kwin nuainkäre, yekwe kukwe kwin namanina tätre niere. Nancy nämäne ja ngwen ño ye ani mike gare jai. Niara tä niere: “Ti ñaka nämä ja ngwen kwin, ti nämä ja mike gure bati bati aune ti ñaka nämä nitre mada mike ütiäte jai. Akwa, kukwe ükaninte Ngöbökwe kukwe kwin nuainkäre ye rababa gare tie aune ye erere tikwe nuainba ngwane, kä jataba bäri juto tibätä. Nengwane tita ja ngwen kwin aune tita ja tarere bäri”.

Nita ja töi mike kwin ye abokän nita kä mike juto Jehovabätä ye bäri ütiäte. Nita dre nuainne ye ñaka tuin nitre kwati ie akwa niara abokän ie tuin. Nita töbike kwin aune nita dre dre nuainne ye tuin jökrä ie (Efes. 6:7, 8). ¿Ye köböire dre kwin tä nemen bare? “Ni töi kwin ye Jehovata kain ngäbiti” (Prov. 12:2). Ye medenbätä, nikwe ja töi mikadre kwin jankunu. Jehovata käbämike “nire nire käkwe jändrän nuenbare kuin kärekäre Ngöbökrä abko Ngöbökwe käikitadikä, käkwe mikadi ütiäte amne mikadi nüne jäme kwe” (Rom. 2:10).