Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 13

Nitre töi mikadre nüke gare jai kukwe driekänti

Nitre töi mikadre nüke gare jai kukwe driekänti

“Nitre ye [...] namani tuen bobre ie. Abtä nikani kukwe dirire kabre bätäkä ngwarbe ietre” (MAR. 6:34).

KANTIKO 70 Nitre tö kukwe mikai gare jai ye känändre

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. Jesús nämäne kä tibienbätä ye ngwane kukwe meden nuainbare kwe abokän tuin bäri kwin mäi ye mä raba mike gare.

MANTRE jetebe kukwe keta kabre ben nita ja tuin ni ngite yebätä, ye nüke gare kwin Jesús ie. Niara nünanbare Kä tibienbätä ye ngwane, nitrebätä kä nämäne juto yebe kä ngwani juto kwe jabätä aune nitre nämäne ja muaire yebe muabare kwe arato (Rom. 12:15). Ñodre, nitre 70 ja tötikaka kwe janamane kukwe driere nükaninta kä jutobiti angwane, “Ngöbö Üai Deme namani täte Jesubtä, köböire kä namani nuäre kri btä” (Luc. 10:17-21). Ne madakäre, Lázaro krütani yebätä nitre mada aune mräkätre kwe nämäne ulire ye jutuabare Jesús ie ngwane, namani “ulire amne moto [namani] däre krübäte” (Juan 11:33).

2. ¿Ñobätä Jesukwe nitre mada ie ja nämäne nemen ruin ño ye töi mikani nüke gare jai?

2 Jesús töi nämäne metre, akwa ni kä tibienbätä töi ngite ye mikani tuin bobre kwe jai. ¿Dre käkwe niara töi mikani kore? Ja tare ye köböire. Nikwe mikaba gare jai kukwe ja tötikara käne yebätä ye erere, niara nämäne ni kä tibienbätä tarere bäri (Prov. 8:31). Ye käkwe töi mikani nitre mada töi mike nüke gare kwin jai. Apóstol Juan mikani gare: “Ni moto ño ño” ye gare ie (Juan 2:25). Nitre nämäne nemen tuin bobre Jesús ie aune niara nämäne tarere ye nükani gare ietre ngwane, Gobran Ngöbökwe kukwei kani ngäbiti kwetre. Nikwe ja ngwain Jesús erere ngwane, kukwe kwin keta kabre rabai nikwe kukwe driekänti (2 Tim. 4:5).

3, 4. a) Ja ruin ño ni madai ye nikwe mikai nüke gare jai ngwane, ¿dre käkwe ni töi mikai kukwe driere? b) ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

3 Kukwe driedre ye ütiäte krubäte nämäne gare apóstol Pablo ie aune ye erere nikwe mikadre tuin jai arato (1 Cor. 9:16). Akwa, nitre mada ie ja ruin ño ye nikwe mikai nüke gare jai  ngwane, ye ni töi mikai kukwe driere nitre madai aune ñan ribeta nuaindre nie ye aibätä. “Nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä” ye gare nie (Hech. 20:35). Nikwe ja töi mikai ye erere kukwe driekäre ngwane kä rabai juto nibätä.

4 Nitre ie ja ruin ño ye ni raba mike nüke gare jai nita kukwe driere ye ngwane, ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kena, Jesús nämäne nitre mike tuin ño jai aune ye tä dre driere nie ye nikwe mikai gare jai. Ye bitikäre, kukwe ketabokä ni raba nuainne ja ngwankäre niara erere ye nikwe mikai gare jai arato (1 Ped. 2:21).

¿NITRE IE JA NÄMÄNE RUIN ÑO YE JESUKWE TÖI MIKANI NÜKE GARE ÑO JAI KUKWE DRIEKÄNTI?

Nitre ie ja nämäne nemen ruin ño ye Jesukwe mikani nüke gare jai yekwe töi mikani kukwe kwin driere ietre. (Párrafo 5 aune 6 mikadre ñärärä).

5, 6. a) ¿Jesukwe nire nire töi mikani nüke gare jai? b) Kukwe niebare Isaías 61:1, 2 ye erere, ¿nitre ie Jesukwe kukwe driebare ye ñobätä manani tuin bobre ie?

5 Bati Jesukwe nitre mada ie ja nämäne nemen ruin ño ye mikani nüke gare jai yebätä ani blite. Niara aune nitre ja tötikaka kwe nämäne kukwe driere yebätä nämänentre nainte aune kä ñan namani ietre mrökäre. Aisete, Jesús nikani niaratre ngwena “kä kaibete” ne kwe niaratre ja dükadre chi. Akwa, nitre kwati nikani niaratre jiebiti. ¿Nitre ye jutuabare Jesús ie ngwane dre nuainbare kwe? “Nitre ye abko [...] obeja ngibiaka ñakare [...] ye kwrere, namani tuen Jesuye, aisete namani tuen bobre ie. * Abtä nikani kukwe dirire kabre bätäkä ngwarbe ietre” (Mar. 6:30-34).

6 ¿Ñobätä nitre namani tuin bobre Jesús ie? Ñobätä ñan aune “obeja ngibiaka ñakare [...] ye kwrere” nitre ye namani tuin ie. Nitre ruäre ye abokän kwe jondron ñaka nämäne yebätä nämänentre sribire krubäte mräkätre bukakäre ye gani kwe. Mada abokän kän mräkätre krütani. Nitre ye ie ja nämäne nemen ruin ño ye nükani gare ie raba ruin nie, ñobätä ñan aune kukwe ye erere nakaninkä niarabätä ye nikwe mikaba gare jai kukwe ja tötikara käne yebätä. Töi nämäne nitre madabätä yekwe töi  mikani kukwe kwin ye driere nitre töi mikakäre jäme (ñäkädre Isaías 61:1, 2 yebätä). *

7. ¿Ni raba ja ngwen ño Jesús erere?

7 ¿Ni raba ja ngwen ño Jesús erere? Kä nengwane, nitre tä “obeja ngibiaka ñakare [...] ye kwrere” aune tätre ja tuin kukwe kri ben. Akwa, kukwe ribeta kwetre jai ye tä nikwe: ye abokän Gobran Ngöbökwe kukwei (Apoc. 14:6). Aisete, Dirikä nikwe ye erere nita ja ngwen aune nita kukwe kwin Ngöbökwe ye mike gare ietre, ñobätä ñan aune nitre “töi bobre aune [...] ñaka jondron bökäne” ye tuin bobre nie (Sal. 72:13). Nitre tä nemen tuin bobre nie yebätä ni töta nemen niaratre dimikai.

¿NITRE IE JA RUIN ÑO YE NI RABA TÖI MIKE NÜKE GARE ÑO JAI?

Ni itire itire tä dre ribere jai yebätä nikwe töbikadre. (Párrafo 8 aune 9 mikadre ñärärä).

8. Nitre ie ja ruin ño ye töi mikadre nüke gare jai yekäre, ¿ni raba niaratre dimike ño kukwe driekänti? Mä raba bämike keteiti.

8 Nita kukwe driere ye ngwane, nitre ie ja ruin ño ye nikwe mikadre nüke gare jai yekäre, nitre ye töita ño ja ruin ño ietre yebätä nikwe töbikadre aune ni mikadre tuin ño jai ie ni töta nemen ye erere nikwe nitre ye mikadre tuin jai * (Mat. 7:12). Kukwe ketabokä abokän raba ni dimike kukwe nieta nete ne nuainne ye ani mike gare jai. Kena, ni itire itire tä dre ribere jai yebätä nikwe töbikadre. Nita kukwe driere ye ngwane ni bämika raba doctor kwrere. Ni bren itire itire tä kräkä meden ribe jai ye tä gare ni ni kräkäi mikaka ie. Doctor tä kukwe ngwentari ye ngwane, nitre bren tä blite ye niara tä kukwe nuin kwin. Kräkä meden gare ie ye ñan tä bien bengwairebe, ñakare aune raba examen sribere ietre ne kwe bren ño tä bätätre ye ererebätä kräkä biandre kwe ietre. Ye erere arato, nita kukwe driere ngwane ni ñaka tä kukwe ja erebe niere nitre jökrä ie, ñakare aune kukwe meden ben tätre ja tuin ye ererebätä nita niaratre dimike.

9. a) ¿Ñobätä ni ñaka rabadre nütüre kukwe jökrä gare nie? b) ¿Dre abokän ni raba nuainne?

9 Nitre ben nita blite ngwane, niaratre tä kukwe meden mike täte aune kukwe meden abokän ñaka tätre mike täte ye gare jökrä nie ye ni ñaka rabadre nütüre (Prov. 18:13). Nikwe töbikaitari kwin kukwe ngwantarikäre ietre ye köböire kukwe meden ben tätre ja tuin ye rabai gare nie (Prov. 20:5). Ñodre, kukwe ne erere nuainta ni käite ngwane ni raba kukwe ngwentari nitre ie sribi nuainta kwetre, mräkätre, tätre töbike ño aune kukwe mada ben tätre ja tuin yebätä. Ye köböire rabai gare nie niaratre tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye ribere jai. Jesukwe nuainbare erere, kukwe rabadrera gare nie niaratrebätä ngwane, tätre dre  ribere jai ye ererebätä nikwe ja töi mikadre dimike (1 Corintios 9:19-23 mikadre ñärärä).

Nitre ie nita kukwe driere ye tä ja ngwen ño yebätä nikwe töbikadre. (Párrafo 10 aune 11 mikadre ñärärä).

10, 11. Kukwe nieta 2 Corintios 4:7, 8 ye erere nitre mada ie ja ruin ño ye mikadre nüke gare jai yekäre, ¿kukwe meden ketebukäre ni raba nuainne? Ni iti käkwe kukwe ye erere nuainbare ye mä raba kädekete.

10 Ketebukäre, nitre tä ja ngwen ño yebätä nikwe töbikadre. Ye köböire rabai gare nie kukwe meden ben tätre ja tuin ye ererebätä nikwe dimikai, ñobätä ñan aune ni kä nebätä ngite yebätä kukwe keta kabre ben ni itire itire tä ja tuin (1 Cor. 10:13). Satana tä kä ne gobraine yebätä ñaka nuäre ni kräke aune Jehová aibe raba ni dimike kä ngwen nüke jai ye gare nie (ñäkädre 2 Corintios 4:7, 8 yebätä). Akwa, nitre ñaka Jehová mike täte yebätä nikwe töbikadre. Niaratre kräke ñaka nuäre ja tuakäre kukweta nemen bare kä nebätä yebe. Aisete Jesús erere, ni raba nitre mike tuin bobre jai aune ni raba “kukwe kwin [...] jondron bäri kwin” yebätä ye mike gare ietre (Is. 52:7).

11 Ni Testiko kädekata Sergey yebätä ani kukwe mike gare jai. Jehová jämi nemen gare ie ye känenkri ñaka nämäne nemen nuäre kräke blitakäre, ñobätä ñan aune niara abokän nämäne nemen jakaire krubäte. Kä nikani ta ngwane, ja tötika Bibliabätä ye kani ngäbiti kwe. Niara tä niere: “Ti jataba ja tötike Bibliabätä ye ngwane rababa gare tie, nitre kristiano rabadre blite nitre madabe kukwe nüke gare ietre yebätä. Ti ñaka raba ye erere nuainne jire nämä nemen ruin tie”. Akwa, nitre ie kukwe metre ñaka gare Jehovabätä ye nünandre ño yebätä Sergey nämäne nemen töbike. Tä niere jankunu: “Kukwe nämä nemen gare tie ye nämä kä mike juto tibätä aune ti töi mike jäme. Nitre mada ie kukwe metre rabadre gare ye rükaba gare tie”. Ye käkwe niara dimikani ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe driekäre. ¿Ye köböire dre namani bare? Niara tä niere: “Kä jürä jataba nekä tibätä aune kukwe Bibliabätä rababa gare tie ye reketateba ti töite”. *

Nitre ruäre ririadre kukwe ja üairebiti yekäre, tätre kä ribere krubäte jai. (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä).

12, 13. ¿Nitre tä ja tötike nibe Bibliabätä ye ñobätä nikwe ngübadre bätärekä? Mä raba mike gare keteiti.

12 Ketamäkäre, nikwe nitre ja tötikaka nibe ye ngübadre bätärekä. Kukwe Bibliabätä niena gare kwin nie, akwa nitre ja tötikaka ye krire tä kukwe ye kukwe nuin ye nikwe ngwandre  törö jai. Ne madakäre, nitre kwati tä kukwe mike täte aune tätre ja kete kwin mräkätre ben bätä nitre nünanka niaratre käite yebe raba ruin nie. ¿Ni raba niaratre dimike ño?

13 Kukwe bämikata nebätä ni raba töbike. Puente tä kite niken ngwarbe ükateta ngwane, ¿dre nuainta? Puente mrä sribeta ngwane, puente käne yebiti ta nitre tä nemen näin jankunu. Puente mrä tä nemen bare ngwane, puente käne ye dikanteta. Ye erere arato, nitre tä kukwe meden mike täte ye tuanemetre kwetre ye känenkri nikwe niaratre dimikadre kukwe drieta Bibliakwe ye mike tuin ütiäte jai, ye abokän kukwe mrä niaratre kräke. Ye aibe köböire niaratre nämäne kukwe meden mike täte käne ye raba tuenmetre. Ye ñaka rabai bare jötrö ngwarbe ietre (Rom. 12:2).

14, 15. Kä Bä Nuäre Kä tibienbätä käbämikata Ngöbökwe ye ñaka gare nitre kwati ie, ¿ye ni raba niaratre dimike ño? Mä raba bämike keteiti.

14 Nita ni mada ngübare bätärekä ngwane, kukwe Bibliabätä drieta kena nitre ie ye rükadre gare bengwairebe ietre aune kadre ngäbiti kwetre ye ni ñaka rabadre nütüre. Nikwe niaratre töi mikai nüke gare jai ngwane, nikwe niaratre dimikai kukwe Bibliabätä ye mike nüke gare jai tätre kä ribere jai ye ererebätä. Ñodre, nikwe nünain kärekäre Kä Bä Nuäre te Kä tibienbätä nieta Bibliakwe yebätä nikwe töbikadre. Kukwe käbämikata ye ñaka gare jire nitre kwati krubäte ie. Nitre ruäre tä nütüre gata ye bitikäre kukwe kwin ñaka jire. Aune nitre ruäre tä nütüre nitre töi kwin ye abokän näin kä kwinbiti. ¿Biblia tä kukwe driere yebiti ni raba niaratre dimike ño?

15 Ni Testiko iti tä dre nuainne ye tä mike gare. Käne, tä ñäke Génesis 1:28 yebätä, biti tä ngwentari ni kä nebätä käkwe nünandre ño aune medente ie Ngöbö tö namani. Nitre jökrä bäsi tä niere Kä tibienbätä aune kä jutobiti. Ye bitikäre, ja mräkä ye tä ñäke Isaías 55:11 yebätä aune tä ngwentari Ngöbö töi namani ño yebätä ja töi kwitanina kwe. Nitre tä ñakare niere ie. Mrä mada, tä ñäke Salmo 37:10, 11 yebätä aune tä ngwentari: “Biblia tä niere erere, ¿nikwe nünandi ño kä ja känenkäre yete?”. Tä kukwe ngwentari nitre mikakäre töbike ye köböire nitre kwati dimikanina kwe kukwe mike nüke gare jai Ngöbö tö nitre töi kwin ye tuai nüne Kä Bä Nuäre te kärekäre Kä tibienbätä.

Nikwe ja töi mikadre kwin ni mada kräke, ñodre tärä tikadre ni mada dimikakäre, ye raba nitre dimike krubäte. (Párrafo 16 aune 17 mikadre ñärärä).

16, 17. Proverbios 3:27 tä niere ye erere, ¿nitre ie ja ruin ño ye ni raba töi mike nüke gare ño jai? Mä raba mike gare keteiti.

16 Ketabokäkäre, nita nitre mada töi mike nüke gare jai ye nikwe bämikadre. Ñodre, nane ora ñaka debe näre te nikwe blitadre nitre ben ngwane, bäri kwin nikwe ngite juan manandre jabiti ta ietre aune nikwe köbö mikadreta köbö mada ngwane ietre. O nitre tä ja di ribere sribi ruäre nuainkäre o ñaka raba dikekä ye ngwane ni raba niaratre dimike (ñäkädre Proverbios 3:27 yebätä). *

17 Nitre ie ja ruin ño ye nita töi mike nüke gare jai, ye köböire kukwe kwin tä nemen bare  ye ani mike gare jai. Nitre ja mräkäre kwe monso därebare köbö ye arabe te krütani namani gare Meri Testiko iti ie, meri Testiko ye käkwe kukwe keteiti nuainbare: kukwe Bibliabätä ni töi mikakäre jäme ye tikani kwe nitre ja mräkäre ye kräke. ¿Kukwe ye matabare ño nitre ja mräkäre yebätä? Monso krütani ye meye käkwe kukwe tikabare meri Testiko ie. “Jändrin ti nämä ulire krubäte. Mäkwe tärä tikani yekwe nun jökrä dimikaba krubäte. Tita debe bien krubäte mäi, ñobätä ñan aune mäkwe kukwe tikani ye rababa ütiäte nun kräke. Jändrin tikwe ñäkäba bä gre jire tärä yebätä. Mäkwe ja töi mikani kwin aune jäme nun kräke yekwe nun töi mikaba ñan krütare. Nunta debe bien ja brukwä tätebiti mäi”. Nitre tä ja tare nike aune nita ja töi mike nitre ye dimike ngwane, kukwe kwin rabai bare.

JEHOVATA DRE RIBERE NIE YE NIKWE MIKADRE NÜKE GARE JAI

18. Kukwe nieta 1 Corintios 3:6, 7 ye erere, ¿nikwe dre ngwandre törö jai kukwe driekänti?

18 Nita kukwe driere ye ngwane, Jehovata dre ribere nie ye nikwe ngwandre törö jai. Nita ja di ngwen ne kwe Ngöbö rabadre gare nitre ie, akwa metrere Jehová tä kite nitre ngwena ja kokwäre (Juan 6:44; ñäkädre 1 Corintios 3:6, 7 yebätä). Nitre itire itire brukwä ño ye ererebätä kukwe drieta nikwe ye kai ngäbiti kwetre o ñakare ye tä gare ietre (Mat. 13:4-8). Jesús kukwe driebare ye ngwane, ñan nitre jökrä käkwe kani ngäbiti aune niara abokän nämäne ni dirikä bäri kwin ye nikwe ngwandre törö jai. Aisete nita kukwe driere nitre kwati ie, akwa kukwe drieta nikwe ye niaratre ñaka tä kain ngäbiti ngwane nikwe ñaka ja di ngwandre nekä.

19. Nita kukwe driere ye ngwane, ¿nitre ie ja ruin ño ye nikwe töi mikai nüke gare jai ye köböire kukwe meden kwin rabai nikwe?

19 Nita kukwe driere ye ngwane, nitre ie ja ruin ño ye nikwe töi mikai nüke gare jai ye köböire kukwe kwin rabai bare. Nikwe kukwe driei bäri kä jutobiti, nikwe ye nuaindi ngwane kä rabai juto nibätä aune “nitre jökrä töi[ta] [...] metre nünanbätä kärekäre” ye nikwe dimikai Gobran Ngöbökwe ye kukwei kain ngäbiti (Hech. 13:48TNM). Aisete, “kä rabadrete nie ye ngwane, nikwe jondron kwin nuaindre ni jökrä kräke” (Gál. 6:10TNM). Nikwe ye erere nuaindi ngwane, kä rabai juto nibätä Jehová ni Rün kä kwinbiti ye käikitakakäre (Mat. 5:16).

KANTIKO 64 Sribidre kä jutobiti Jehovakrä

^ párr. 5 Nita ni mada töi mike nüke gare jai kukwe driekänti ye köböire käta nemen bäri juto nibätä aune kukwe kwin tä nemen nikwe. ¿Ñobätä? Jesukwe kukwe kwin bämikani ye nikwe mikai gare jai aune kukwe ketabokä käkwe ni dimikai ni mada töi mike nüke gare jai kukwe driekänti ye nikwe mikai gare jai arato kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 5 KUKWE MIKATA GARE: Ni mikata tuin bobre jai nieta ye abokän “nitre tä ja tare nike o mikata tuin ngwarbe jai ye tä nemen ruentari tare nie” meden gärätä. Ni töita kore ye tä ni töi mike nitre mada dimike dre ribeta kwetre jai yebätä.

^ párr. 6 Isaías 61:1, 2: “Däkien Gobranka Kri Jehová üai tä tibiti, ñobätä ñan aune Jehová ti dianinkä kukwe kwin mikakäre gare nitre töi jäme ie. Niarakwe ti juani nitre brukwä nötaninte ye dimikakäre, nitre ngite mikai kwäre ye mikakäre gare ietre aune nitre tä ngite ye okwä ngiantekäre, kä te Jehovakwe jondron kwin nuaindi aune köbö te Ngöbö nikwe käkwe ja ngie mikai ye mikakäre gare, nitre jökrä tä ulire ye töi mikakäre jäme”.

^ párr. 8Ni mada taredre aune ja töi mikadre kwin kräke kukwe driekänti” nieta Ni Mikaka Mokre 15 mayo 2014 yebätä ye mikadre ñärärä.

^ párr. 11 La Atalaya 1 agosto 2011, página 21 aune 22 mikadre ñärärä.

^ párr. 16 Proverbios 3:27: “Nire tä jondron ribere jai ye mä raba dimike angwane, mäkwe ñaka jondron kwin ye käbäidre kän”.