Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe ‘amén’ niedre ye tuin ütiäte Jehovai

Nikwe ‘amén’ niedre ye tuin ütiäte Jehovai

NITA Jehová mike täte ye niara tä mike ütiäte jai. Niarata ni töi mike nüke gare jai, tä ni kukwe nuin aune nita dre dre nuainne niara mikakäre täte ye gare ie, kukwe raba tuin ñaka era nie akwa ye ütiäte niara kräke (Mal. 3:16). Ñodre, ¿bäbe nikwe ‘amén’ niebarera? Nikwe niebarera bä kabre raba ruin nie. ¿Nita ‘amén’ niere ye Jehovata mike ütiäte jai? Jän ni raba niere. Ñobätä kukwe ye ütiäte, ‘amén’ ye dre gärätä aune Biblia tä mike gare ño ye rükadre gare nie yekäre, ani mike gare jai.

“NITRE JÖKRÄ KÄKWE, ‘¡AMÉN!’ NIED[RE]”

Amén nieta ye abokän “ye erere” o “ye metre” gärätä. Kukwe hebreorebiti nieta “ja ngwandre metre”, “tö ngwan raba nie” meden gärätä. Ruäre ngwane, ye nie nämäne kukwe ükate nämäne ye ngwane. Ñodre, nitre nämäne ja kukwei kitekä ye bitikäre nämänentre ‘amén’ niere ne kwe kukwe ye erere rabadre bare aune dre rabadre bare yebätä kukwe ükadrete bentre mada (Núm. 5:22). Nitre nämäne ja kukwei kitekä kukwe ruäre nuainkäre ye ngwane, nämäne ‘amén’ niere nitre kwati ngwärekri ne kwe kukwe ye mikadre nemen bare kwetre (Neh. 5:13).

Deuteronomio kapitulo 27 yekänti ‘amén’ niebare ye raba kwen nie. Nitre israelita namani Kä Käbämikani ietre yete ye bitikäre, niaratre ja ükaninkrö ngutuä Ebal aune ngutuä Guerizim ye te ruäre Kukwe Biani Ngöbökwe yebätä ñäkä nämäne ye kukwe nuakäre aune niaratre kukwe ye mikai täte ye niekäre. Kukwe niebare ye niaratre ñaka mikai täte ngwane, dre rabai bare bätätre ye nükani gare ietre yebätä ‘amén’ niebare kwetre (Deut. 27:15-26). Nitre kwati brare, meritre, monsotre kia namani kukwe niere ja dibiti ye ni raba bämike ja töite, ¿ñan ererea? (Jos. 8:30-35). Niaratre ja kukwei kitaninkä köbö yete ye ñaka käi kwitaninkä kwetre jabiti. Niaratre kukwe niebare ye mikani nemen bare kwetre, ñobätä ñan aune Biblia tä niere: “Josué näire aune nitre umbre nünanbare bäri Josué kräke abokän okwäbiti Jehovakwe kukwe nuainbare nitre Israel kräke ye näire nitre Israel Jehová mikani täte jankunu” (Jos. 24:31).

Jesús käkwe ‘amén’ niebare arato ye abokän kukwe ye metre mikakäre gare, akwa niarakwe ñaka nuainbare nitre mada nämäne nuainne ye kwrere.  Nitre nämäne ‘amén’ niere mrä kukwe mada ye känenkri, akwa Jesús abokän nämäne kukwe ye niere käne kukwe meden metre mikakäre gare. Kukwe nekänti kukwe ye kwitata “kukwe era erere” nieta. Ruäre ngwane, Jesús nämäne ‘amén amén’ niere bobu jire jatäri (Mat. 5:18; Juan 1:51). Kukwe yebiti nämäne kukwe meden metre ye mike gare. Kukwe meden käbämikani Ngöbökwe ye rabai bare metre Jesús köböire ye mikani gare kwe (2 Cor. 1:20; Apoc. 3:14).

“NITRE JÖKRÄ KÄKWE: ‘¡AMÉN!’ NIEBARE AUNE JEHOVÁ KÄIKITANINKÄ KWETRE”

Nitre israelita nämäne orasion nuainne ye ngwane nämänentre ‘amén’ niere Jehová käikitakakäre (Neh. 8:6; Sal. 41:13). Kukwe ye nie nämäne mrä ngwane, nitre mada mada ye nämäne kukwe ye kain ngäbiti arato. Nitre jökrä nämäne orasion ye kukwe nuin ngwane, nämäne kukwe ja üaire ye mike ütiäte jai. Rei David nikani Arka Jehovakwe ngwena Jerusalén ngwane, kukwe ye erere namani bare. Kukwe ütiäte ye ngwankäre törö jai, David kansion tikabare ye ara kantaibare akwa nuainbare orasion ye kwrere (1 Crón. 16:8-36). David kukwe tikabare ye matabare kwin nitrebätä, aisete “nitre jökrä käkwe: ‘¡Amén!’ niebare aune Jehová käikitaninkä kwetre”. Erametre, nitre jökrä ie kukwe ye nükaninbiti ja erebe yekwe kä mikani bäri juto bätätre.

Ye erere arato, nitre kristiano siklo kena ye nämäne ‘amén’ niere Jehová käikitakakäre. Ne madäkäre, nitre ruäre Biblia tikaka nämäne käre kukwe amén ye tike tärä tika nämäne kwetre yebätä (Rom. 1:25; 16:27; 1 Ped. 4:11). Tärä Revelación o Apocalipsis yebätä, nitre üaire nämäne Jehová käikitekä kä kwinbiti kukwe nebiti: “¡Amen! ¡Aleluya!” (Apoc. 19:1, 4). Gätä nuain nämäne ye mika nämäne krüte ye ngwane, nitre kristiano kena ye nämäne “amén” niere (1 Cor. 14:16TNM). Akwa kukwe ye ñaka nie nämäne kukwe jökrä känti.

‘AMÉN’ NIEDRE YE ÑOBÄTÄ ÜTIÄTE KRUBÄTE

Nibira gare nie erere, nikwe orasion nuaindre ngwane nikwe ‘amén’ niedre ye ütiäte krubäte. Nita kukwe ye niere orasion mikata krüte ye ngwane, yebiti nita bämike nita kukwe metre niere.  Orasion nuainta ni jökrä kräke ye ngwane nita kukwe ye niere ja dibiti o tiebe, yebiti nita bämike dre nieta orasionte ye debe ni kräke. Ñobätä nikwe ‘amén’ niedre ye ütiäte arato ye ani mike gare jai.

Ñobätä ñan aune yebiti nita bämike nita juto aune ni tö sribidi Ngöbö kräke. Kukwe nieta orasionte ye ñan aibebätä nita Jehová mike täte, ñakare aune nita ja ngwen ño yebiti nita bämike arato. Nita ‘amén’ niere ye ngwane ni tö kukwe metre niedi, kukwe ye raba ni dimike töbike kwin metre aune dre nieta orasionte ye kukwe nuin kwin.

Ñobätä ñan aune yebiti nita bämike nita nemen keteitibe ja mräkätre ben. Orasion nuainta nitre jökrä kräke ngwane, dre nieta ye ni jökrä konkrekasionte tä kukwe nuin gwairebe (Hech. 1:14; 12:5). Kukwe nieta orasionte ye tä nemen debe ni jökrä kräke nita niere gwairebe ye ngwane, nita nemen keteitibe. Nita ‘amén’ niere ja dibiti o tiebe ye ngwane, nita dre ribere Jehovai gwairebe ye niarakwe mikadre nemen bare ni kräke ye nita bämike.

Nita ‘amén’ niere ye ngwane, nita Jehová käikitekä.

Ñobätä ñan aune yebiti nita Jehová käikitekä. Nita dre dre nuainne niara mikakäre täte, kukwe kiakia ñan raba tuin era nie akwa ye jökrä niarata mike ñärärä (Luc. 21:2, 3). Nita dre nuainne aune dreta ni brukwäte ye gare Ngöböi. Nane ni tädre gätä kukwe nuin teléfono yete, akwa nikwe ‘amén’ niedre ye ngwane niarata ni kukwe nuin ye rabadre gare metre nie. Kukwe ye debe ni kräke ye nita bämike nita Ngöbö käikitekä gwairebe ja mräkätre konkrekasionte ben.

Nibira gare nie ye erere, ‘amén’ niedre ye ñan raba nemen tuin ütiäte krubäte nie akwa ye ütiäte. Tärä Perspicacia tä mike gare nita ‘amén’ niere ye ngwane, “nita tö ngwen, nita ja kukwei kitekä bökän aune nita tö ngwen ja brukwä tätebiti ye nita bämike”. Ye medenbätä, batire batire nita ‘amén’ niere ye ngwane, nita Jehová mike täte (Sal. 19:14).