Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 10

“¿Makwe ti ngökadre ñöte nete abko rabadre ño?”

“¿Makwe ti ngökadre ñöte nete abko rabadre ño?”

“Nikanintre nebe ñöbtä angwane, Felipekwe ngökani ñöte” (HECH. 8:38).

KANTIKO 52 Ja diankata mento Jehová kräke

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. ¿Adán aune Eva kukwe diani nuaindre jai ye köböite dre namani bare?

KUKWE meden kwin aune kukwe meden käme, ¿ye nirekwe niedre nie raba ruin mäi? Adán aune Eva käkwe kri ngokwä kukwe kwin aune kukwe käme mikakäre gare jai ye kwetani ngwane, ñaka nämäne tö ngwen Jehovai aune kukwe ükaninte kwe yei ye bämikani kwetre. Kukwe kwin o kukwe käme ye niaratre diani nuaindre akwle jai (Gén. 3:22). Akwa, ¿ye köböite dre namani bare? Niaratre ñaka namanina ja kete Jehovabe aune nüna kärekäre ye nianinte kän. Ne madakäre, gata aune ja mika ngite ye juani kwetre ngäbriänkätre jökräbiti (Rom. 5:12). Kukwe diani nuaindre kwetre jai ye köböite ja tare nikata krubäte.

Ni etíope ie Jesús kukwei namani gare ye ngwane, tö namani ja ngökai ñöte bengwairebe. (Párrafo 2 aune 3 mikadre ñärärä).

2, 3. a) Ni etíope ie Felipe kukwe driebare ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe? b) Nita ja ngökö ñöte ye ngwane, ¿kukwe meden kwin tä nemen nikwe? c) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

2 Ni etíope ie Felipe kukwe driebare ye abokän ñaka ja ngwani Adán aune Eva erere. Jehová aune Jesús käkwe kukwe nuainbare kräke yebätä nämäne debe bien krubäte, aisete bengwairebe ja ngökani ñöte kwe (Hech. 8:34-38). Ni etíope ye erere nita ja denkä mento Ngöbö kräke aune ja ngökö ñöte ngwane, Jehová bätä Jesús kukwe nuainbare ni kräke yebätä nita debe bien ye nita bämike metre. Ne madakäre, Jehová aibe ie kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye gare aune nita tö ngwen ie ye nita bämike.

3 Nita sribire Jehová kräke ye köböire kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe yebätä mäkwe töbika. Ñodre, nüna kärekäre bätä kukwe kwin keta kabre nämäne Adán aune Eva kräke ye nianinte kän, akwa Ngöbökwe jondron jökrä ye biainta nie. Nita tödeke Jesukristo ie ye köböire Ngöböta ngite juen ta nibiti aune  tä ni töi mike jäme (Mat. 20:28; Hech. 10:43). Ne madakäre, nitre kwati krubäte Jehová mikaka täte ye ngätäite nita nemen siba, nitre ye ka ngäbitita kwe aune kukwe kwin tä ja känenkäre niaratre kräke (Juan 10:14-16; Rom. 8:20, 21TNM). Kukwe kwin käbämikata ye rabai bare metre, akwa nitre ruäre ie Jehová niena gare ye ñaka tä ja töi mike ni etíope ye erere. ¿Kukwe meden tä niaratre ketebätä ja ngökakäre ñöte? Aune, ¿niaratre raba dre nuainne ja tuakäre kukwe yebe?

KUKWE NE TÄ NITRE RUÄRE KETEBÄTÄ JA NGÖKAKÄRE ÑÖTE

Kukwe keta kabre tä nitre ruäre ketebätä ja ngökakäre ñöte.

Ja ñan tä nüke törö nie (Párrafo 4 aune 5 mikadre ñärärä). *

4, 5. ¿Avery aune Hannah nämäne ja tuin kukwe meden ben?

4 Ja ñan tä nüke törö nie. Monso kädekata Avery ye rün aune meye testiko Jehovakwe. Rün tä ji ngwen kwin mräkätre käne aune konkrekasionte arato. Akwa yebiti ta, Avery ñaka töi nämäne ja ngökabätä ñöte. Niara tä niere: “Ti rün nämä ja ngwen kwin ye erere ti ñaka raba ja ngwen nämä nemen ruin tie”. Ne madakäre, ja känenkäre sribi mikadre Avery kisete ngwane, ñan raba nemen bare ie nämäne nemen nütüre. Tä niere: “Tikwe oradre ni jökrä kräke, tikwe kukwe kädriedre o tikwe nitre diandrekä kukwe driekäre ye nämä nemen ti mike töbike”.

5 Hannah abokänbiti kä niena 18, kukwe meden nuaindre kwe ye ñaka nämäne nemen gare ie. Niara ririabare mräkätre testiko Jehovakwe ngätäite akwa ja nämäne nemen ruin ngwarbe ie, aisete kukwe ükaninte Ngöbökwe ye erere mikadre täte kwe ye ñaka raba nemen bare ie nämäne nemen nütüre. Ruäre ngwane, ja ñaka nämäne nemen ruin kwin ie, yebätä nämäne ja nuainne tare ye köböite kukwe kri nämäne nemen kisete. Niara tä niere: “Ti nämä dre nuainne ye tikwe ñaka nieba jire ti rün aune ti meye ie bätä nitre madai. Ti nämä kukwe tare nuainne akwle jabätä, ye köböite Jehová ñaka ti kai ngäbiti jire nämä nemen ruin tie”.

Ja ketamuko ye köböite (Párrafo 6 mikadre ñärärä). *

6. ¿Dre köböite Vanessa ñaka töi nämäne ja ngökabätä ñöte?

6 Ja ketamuko ye köböite. Vanessa abokänbiti kä niena 22, niara tä niere: “Ja ketamuko nämä iti tikwe abokän ben ti nämä ja kete bäsi kä kwäjätärä”. Akwa, ja ketamuko kwe ye ñaka nämäne kukwe mika nämä täte kwe ye mike ütiäte jai aune ñaka nämäne niara dimike ja ngökakäre ñöte, ye nämäne nemen tare ie. Tä niere jankunu: “Ja ketadre ni madabe ye ñaka nämä nemen nuäre ti kräke, yebätä nane tikwe ñaka ja ketadre jankunu ben ngwane, ja ketamuko kwin niara erere ñaka kwandre tie nämä nemen ruin tie”.

Ja mikadre ngite ye jürätä nemen nibätä (Párrafo 7 mikadre ñärärä). *

7. ¿Dre jürä nämäne nemen Makayla yebätä aune ñobätä?

7 Ja mikadre ngite ye jürätä nemen nibätä. Makayla abokänbiti kä nämäne kwärike ngwane, ngwai kwe kitaninkä kukwebätä. Kä jatani niken ta ngwane, ngwai nämäne kukwe nuainne ye nämäne nemen tare rün aune meye ie ye niara nämäne tuin. Tä niere: “Tikwe ja ngökadre  ñöte, biti tikwe ja mikadre ngite, yebätä ti kitadrekä kukwebätä aune ye köböite ti rün aune ti meye ja tare nikadre bäri ye jürä nämä nemen tibätä”.

Ja mikadre ni rüere jürätä nemen nibätä (Párrafo 8 mikadre ñärärä). *

8. ¿Ñobätä kä jürä nämäne nemen Miles yebätä?

8 Ja mikadre ni rüere jürätä nemen nibätä. Monso kädekata Miles yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Niara rün aune meyekrä ye Testiko, akwa meye kwe ye ñaka Testiko. Miles tä mike gare: “Tikwe nünanba ti meye ben kä 18 te. Ti tö nämä ja ngökai ñöte ye niekäre ie ja ñan nämä nüke törö tie. Ti rün ja mikaba Testiko ngwane, mataba ño ti meyebätä ye nämä törö tie. Nane niarakwe ja mikadre ti rüere ye jürä nämä nemen tibätä”.

¿MÄ RABA JA TUIN ÑO KUKWE YEBE?

9. Jehová tä ni ngübare bätärekä aune tä ni tarere ye rabai gare nie ngwane, ¿dre rabai bare?

9 Adán aune Eva ñaka nämäne Jehová tarere yebätä ñaka ja töi mikani kwetre mike täte. Akwa, yebiti ta Ngöbökwe niaratre tuanimetre nüne raire ne kwe monsoi rabadre aune ngübadre ño kwetre ye ererebätä nuaindre kwetre. Adán aune Eva käkwe kä mikaninkä Jehovabätä ye köböite kukwe kri namani niaratre kisete, yebiti niaratre ñaka ja ngwani töbätä ye namani gare metre. Niaratre ngobo mubai ye käkwe eteba kwe murie ketani aune kä nikani ta ngwane, nitre jökrä töi namani blo aune namanintre töbike ja aibebätä (Gén. 4:8; 6:11-13). Akwa, Jehová ie nämäne gare Adán aune Eva monsoitre käkwe niara mikadre täte ngwane, niara raba mike kwäre (Juan 6:38-40, 57, 58TNM). Jehová tä ni ngübare bätärekä aune tä ni tarere, ¿ñan ererea? Mäkwe kukwe mikai gare bäri Ngöböbätä jai ngwane, mä rabai tarere bäri. Adán aune Eva ñaka ja ngwani kwin ye erere mä ñaka tö ja ngwain, ñakare aune mäkwe ja töi mikai ja denkä mento Ngöbö kräke.

¿Ni raba ja tuin ño kukwe yebe? (Párrafo 9 nemen 16 mikadre ñärärä). *

10. Mä töbikadretari Salmo 19:7 yebätä, ¿ye raba mä dimike ño sribire Jehová kräke?

10 Mäkwe ja kita jankunu Jehovabätä. Niara rabai gare kwin mäi ye käkwe mä töi mikai sribire kräke. Avery kukwe känänbare Salmo 19:7 yebätä aune töbikataribarebätä kwe, ñäkädrebätä. * Kukwe nieta yete ye erere jatani nemen barebätä ngwane, jatani Jehová tarere  bäri. Nita nemen Jehová tarere ye tä ni dimike tö ngwen bäri ie, akwa ye ñan aibe ñakare aune ye tä ni dimike ja töi mike niarabätä aune tö dre nuainmana nie yebätä. Hannah tä mike gare: “Ti nämä ñäke Bibliabätä aune ja tötike kaibe ye köböire rababa gare tie, ti nämä ja nuainne tare ye ngwane ti nämä Jehová nuainne tare arato” (1 Ped. 5:7). Kukwe Ngöbökwe tä dre niere ye erere niarakwe ja di ngwani nuainne (Sant. 1:22). ¿Ye köböire dre namani bare? Niara arabe tä niere: “Nita Jehová mike täte ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye rababa gare tie ngwane, ti rababa niara tarere bäri. Ti rabai ja di ribere ye ngwane, niarakwe ti jie ngwain käre ie tita tö ngwen metre”. Hannah ja töi mikani ñaka ja nuainne tare, ja dianinkä mento kwe Jehová kräke aune ja ngökani ñöte kwe.

(Párrafo 11 mikadre ñärärä). *

11. a) ¿Vanessa dre nuainbare ja ketamuko kwin känänkäre? b) ¿Kukwe ye tä dre driere nie?

11 Mäkwe ja ketamuko kwin känä. Kä nikani ta ngwane, ja ketamuko ye köböite Vanessa ñaka nämäne ja töi mike sribire Jehová kräke ye nükani gare ie. Aisete, ja töi mikani kwe ñaka ja kete jankunu ja ketamuko kwe yebe. Akwa kukwe mada nuainbare kwe arato: ja di ngwani kwe ja ketamuko känene konkrekasionte. Noé aune mräkätre kukwe kwin bämikani ye niara dimikani nieta kwe: “Nitre ñaka Jehová mike täte ye ngätäite Noé aune mräkätre kwe nämäne, akwa niaratre nämäne ja kete kwin jabe”. Ja ngökani ñöte kwe ye bitikäre, sribi prekursor ye diani kwe jai. Vanessa tä niere jankunu: “Ye köböire ja ketamuko kwin tä nemen tikwe, ñan konkrekasion tikwe aibe känti, ñakare aune konkrekasion madate arato”. Jehovakwe sribi mikani ni kisete ye mäkwe ja di ngwain nuainne ngwane, ja ketamuko kwin rabai mäkwe arato (Mat. 24:14).

(Párrafo 12 nemen 15 mikadre ñärärä). *

12. ¿Kukwe meden känti Adán aune Eva ñaka kä jürä ngwani jabätä aune ye köböite dre namani bare?

12 Mäkwe ja di ngwan ñaka kä jürä ngwen jabätä, akwa mäkwe Ngöbö jürä ngwan jabätä. Ruäre ngwane, kä jürä rabadre nibätä ye ñaka blo. Ñodre, kä jürä rabadre nibätä kukwe tuin käme Jehovai ye nuainkäre ye kwin krubäte (Sal. 111:10). Kä jürä rabadre Adán aune Eva yebätä kukwe blo nuainkäre akräke, ñaka ja mikadre ngite kwetre Ngöbö rüere. Akwa, niaratre ja mikani ngite ngwane “kukwe käme nükani gare” ietre, ye abokän ja mikani ngite kwetre  aune ngite bätä gata ye rikai monsotre kwetre yebiti ye nükani gare ietre. Dre nuainbare kwetre ye nükani gare ietre ngwane, nämänentre butiere yebätä namanintre jakaire aune ja jue mikani kwetre (Gén. 3:7, 21, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena).

13, 14. a) Kukwe nieta 1 Pedro 3:21 ye erere, ¿ñobätä nikwe ñaka gata jürä ngwandre jabätä? b) ¿Kukwe meden medenbätä nikwe Jehová taredre?

13 Kä jürä rabadre nibätä kukwe tuin käme Jehovai ye nuainkäre ye kwin krubäte. Gata yebrä ñaka jürä ngwandre jabätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Ngöbökwe kukwe ütiäte nuainbare ni kräke ne kwe nikwe nünandre kärekäre. Nikwe ja mikadre ngite akwa nikwe ja töi kwitadre ja brukwä tätebiti ngwane, nita tödeke Monso kwe ja nire biani ni kräke yei ye köböire niarakwe ngite juain ta nibiti. Nita tödeke ye bämikakäre nikwe ja diandrekä mento aune ja ngökadre ñöte (ñäkädre 1 Pedro 3:21 yebätä).

14 Kukwe keta kabrebätä ni raba Jehová tarere. Ne madakäre, niara tä jondron kwin keta kabre bien nie mantre jetebe aune niara tä kukwe metre driere nie bätä töita ño ye tä mike gare nie arato (Juan 8:31, 32). Konkrekasion kristiano yebiti tä ni dimike aune tä ni jie ngwen. Kukweta nemen ni kisete ngwane tä ni dimike ja tuin kukwe yebe aune ja känenkäre nikwe nünain kärekäre ye tä käbämike nie (Sal. 68:19; Apoc. 21:3, 4). Jondron jökrä sribebare kwe ni kräke yebätä nita töbiketari ngwane, nita nemen niara tarere bäri aune ni ñaka töta nemen kukwe käme nuaindi niara mikakäre ulire. Nita niara jürä ngwen jabätä ye ñaka blo.

15. Makayla ja mikadre ngite ye jürä nämäne nemenbätä, ¿yebätä ja töi kwitani ño kwe?

15 Jehová tä juto biare ngite juankäre ta nibiti ye nükani gare Makayla ie ngwane, kä jürä nianinkäbätä. Niara tä niere: “Ni jökrä ja mike ngite aune tä nainte nie ye rükaba gare tie. Akwa, Jehovata ni tarere aune tä ngite juen ta nibiti Jesús ni kökanintari ye köböire ye rükaba gare tie arato”. Niara nämäne Jehová tarere ye käkwe töi mikani ja denkä mento aune ja ngökö ñöte.

(Párrafo 16 mikadre ñärärä). *

16. ¿Kukwe meden käkwe Miles dimikani ñaka kä jürä ngwen jabätä?

16 Miles ja ngökadre ñöte ngwane, meye ja mikadre niara rüere ye jürä nämäne nemenbätä, niarakwe ja di käräbare ni circuito tuabitikä ie. Miles tä mike gare: “Ni circuito tuabitikä ye ngübabare ti erere, ñobätä ñan aune niara meye ye ñaka Testiko. Niarakwe nieba tie, tikwe dre niedre ti meye ie ne kwe ti töi nämä ja ngökabätä ñöte ye ti nämä nuainne ja töi akwlebiti aune ñan ti rün nämä nuainmana tie ye aibätä”. Kukwe ye ñaka matabare kwin Miles meyebätä. Kä nikani ta ngwane, niara nikani mentokwäre ne kwe niara töi nämäne ja ngökabätä ñöte ye rabadre bare ie. Tä niere jankunu: “Jehovakwe kukwe kwin nuainbare ti kräke ye rükaba gare tie yekwe ti töi mikaba niä. Jesús ja nire biani ni kräke yebätä tikwe töbikatariba ngwane rükaba gare tie Jehová nämä ti tarere krubäte. Ye käkwe ti töi mikaba ja denkä mento aune ja ngökö ñöte”.

 MÄKWE DRE MIKANI NUAINDRE JAI YE ERERE MÄKWE NUAIN

Ngöbökwe kukwe nuainbare ni kräke yebätä nita debe bien ye ni raba bämike. (Párrafo 17 mikadre ñärärä).

17. ¿Ni jökrä raba kukwe meden nuainne?

17 Jardín Edén yete Evakwe kri ngokwä kwetani ngwane, Rün kä kwinbiti ye rüere ja mikani kwe. Aune, Adán kukwe ye erere nuainbare ngwane, Jehovakwe kukwe kwin nuainbare kräke ye ñaka mikani ütiäte kwe jai arato. Niaratre kukwe blo nuainbare ye tuin käme nie ye ni jökrä raba bämike. Nita ja ngökö ñöte yebiti nita bämike Jehová ye aibe raba kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye niere nie. Arato, nita niara tarere aune tö ngwen ie ye nita bämike.

18. ¿Mäkwe sribidre kwin Jehová kräke yekäre mäkwe dre nuaindre?

18 Nita ja ngökö ñöte ye bitikäre, Jehovakwe kukwe ükaninte ni kräke ye nikwe mikadre täte mantre jetebe aune nikwe ñaka kukwe meden ni tö nuain ye nuaindre. Erametre, ye ñaka nuäre akwa nitre millón kwati tätre nuainne kä kwatire kwatire te. Mä raba nuainne niaratre erere arato. Ye nuainkäre, mäkwe kukwe Bibliabätä mika gare bäri jai, mäkwe kä dianka jai rabakäre keteitibe ja mräkätre ben aune kukwe namani gare mäi ni Rün kä kwinbiti ni tarekä yebätä, ye mäkwe mika gare kä jutobiti nitre madai (Heb. 10:24, 25). Aune, mäkwe kukwe meden diandre nuaindre jai ngwane, Jehovata mäträre Kukwe kwe yebiti aune juta kwe yebiti ye mäkwe kukwe nua (Is. 30:21). Ye erere ngwane, mäkwe dre dre nuaindi ye rabai bare kwin mäi (Prov. 16:3, 20).

19. ¿Mäkwe käre dre ngwandre törö jai aune ñobätä?

19 Jehovata mä jie ngwen ye köböire kukwe kwin tä nemen mäkwe ye käre mäkwe ngwain törö jai ngwane, niara aune kukwe ükaninte kwe ye mä rabai tarere bäri. Mäkwe ye erere nuaindi ngwane, Satana dre dre käbämikai mäi, akwa mäkwe ñaka ja töi mikai kämikekä Ngöböbätä. Kä mil rükai yete mäkwe töbikadi mäkwe ja ngökani ñöte yebätä ngwane, mäkwe niedi: “Tikwe kukwe kwin diani nuaindre jai”.

KANTIKO 28 ¿Ño ni raba ja kete kwin Jehovabe?

^ párr. 5 Mäkwe ja ngökai ñöte o ñakare ye kukwe bäri ütiäte mäkwe nuaindre. ¿Ñobätä ye ütiäte krubäte? Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ngwantarita ne mikai gare. Ne madakäre, nitre ruäre käkwe ja ngökadre ñöte o ñakare yebätä tätre töbike ngwane, kukwe ja tötikara ne käkwe dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe ütiäte ye nuainkäre.

^ párr. 10 Salmo 19:7: “Kukwe biani Jehovakwe ye tä ükaninte metre, tä ja di bienta nie. Jehovata kukwe mike törö nie ye kwin tö ngwankäre ie, nire nire ie kukwe ñaka gare ye mikata töbätä kwe”.

^ párr. 57 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja ñan tä nüke törö nie: Monso brare ie ja ñaka nüke törö blitakäre gätäte.

^ párr. 59 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja ketamuko: Monso merire tä näin ja ketamuko ñaka kwin yebe, niara tä jakaire ñobätä ñan aune meritre mada Testiko jutuani ie yebätä.

^ párr. 61 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mikadre ngite: Monso merire ngwai kitaninkä kukwebätä ye ngwane ngwai ye kämikaninkä gwi, nane niara ja mikadre ngite yebätä kä jürä nämänebätä.

^ párr. 63 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mikata ni rüere: Monso brare iti tä orare kä jüräbe kwärä meye ñaka Testiko ye ngwärekri.

^ párr. 65 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja ñan tä nüke törö nie: Monso brare tä ja di ngwen ja tötike bäri.

^ párr. 67 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja ketamuko: Monso merire ja mikani Testiko yebätä kä namani jutobätä.

^ párr. 69 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mikadre ngite: Monso merire jatani kukwe metre ye tarere aune ja ngökani ñöte kwe.

^ párr. 71 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mikata ni rüere: Monso brare ñaka tä kä jürä ngwen jabätä kukwe mikata täte kwe ye mikakäre gare meye ñaka Testiko ie.