Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 3

¿Ja brukwä kriemikadre ño?

¿Ja brukwä kriemikadre ño?

“Jondron mada ngübadrebiti ye jökräbiti ta, mäkwe ja brukwä ye kriemika” (PROV. 4:23).

KANTIKO 36 Ja brukwä ngübadrebiti

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1-3. a) ¿Ñobätä Jehová nämäne Salomón tarere aune dre dre kwin biani kwe ie? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

SALOMÓN nämäne bati ngwane namani reire Israel. Niara namani krire gobrane ye ngwane, Jehovakwe ja mikani tuare köböre ie aune niebare kwe ie: “Mä tö dre ie ye erere kärere tie”. Salomón niebare ie, nämäne bati krubäte, yebätä kukwe ne ribebare kwe, mäkwe ti “brukwä mika mä mike täte” (1 Rey. 3:5-10). Kukwe niebare kwe yebiti bämikani kwe, niara ñaka raba jondron jökrä nuainne kaibe ye nämäne gare ie. Jehová nämäne niara tarere krubäte (2 Sam. 12:24). Salomón dre ribebare ye namani tuin kwin Ngöböi, yebätä niebare kwe Salomón ie tikwe mä “brukwä mikai töbätä aune tikwe kukwe mikai nüke gare mäi” (1 Rey. 3:12).

2 Salomonkwe Ngöbö mikani täte metre ye ngwane, jondron kwin keta kabre namani kwe. Niarakwe templo sribebare “Jehová Ngöbö nitre Israelkwe ye kräke” (1 Rey. 8:20). Ngöbökwe niara mikani töbätä ye köböire käikitaninkä. Aune Ngöbö köböire tärä ketamä Bibliabätä tikani kwe, tärä keteiti ye abokän Proverbios.

3 Tärä Proverbios yebätä ni brukwä ye kädekateta bäsi 100 jire. Ñodre, Proverbios 4:23 tä niere: “Jondron mada ngübadrebiti ye jökräbiti ta, mäkwe ja brukwä ye kriemika”. Bersikulo nekänti ni “brukwä” nieta, ¿ye dre gärätä? Ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Arato kukwe mada ketebu ütiäte ngwantarita ne nikwe mikai gare jai: ¿Satana töta nemen ni brukwä mikai ño käme? ¿Aune ni raba dre nuainne ja brukwä kriemikakäre? Kukwe ngwantarita ye rabadre gare nie ye ni dimikai Ngöbö mike täte metre.

 ¿NI “BRUKWÄ” NIETA YE DRE GÄRÄTÄ?

4, 5. a) ¿Ni “brukwä” nieta ye Salmo 51:6 tä mike nüke gare ño nie? b) ¿Nita ja brukwä ngübarebiti ye ñobätä ja erebe nita ja ngrabare ngübare yebe?

4 Proverbios 4:23 yekänti ni “brukwä” nieta ye abokän ‘kukwe tiebe’ tä ni töibätä gärätä (ñäkädre Salmo 51:6 yebätä). * Ni brukwä ye abokän nita töbike ño, ja ruin ño nie, ni tö dre nuain ye bämikata. Dre tuin nibätä ye ñan ai gärätä, ñakare dreta ni brukwäte ye meden gärätä.

5 Nita ja brukwä ngübarebiti ye ja erebe nita ja ngrabare ngübare yebe. Ñodre, ni tö ja tuai kwin yekäre, nikwe mrödre kwin aune ejercicio nuaindre käre. Ye erere arato, ni tö ja tuai kwin kukwe ja üairebiti ngwane, nikwe tödeka nikwe mikadre nirien aune “mikadre dite”, dreta nemen gare nie ye erere nuaindre aune blitadre kukwe mikata täte nikwe yebätä (Rom. 10:8-10; Sant. 2:26). Ne madakäre, ni ñaka tä bren rabadre ruin nie akwa metrere nita bren. Ye erere arato, nita sribi nuainne Ngöbö kräke ye köböire tödeka nikwe tä dite rabadre ruin nie, akwa ni bruwäte abokän kukwe ñaka kwin tä nirien (1 Cor. 10:12; Sant. 1:14, 15). Satana tö ni tuai töbike ja erere ye nikwe ngwandre törö jai. ¿Drebiti tä nuainne aune ni raba ja kriemike ño?

¿SATANA TÖTA NEMEN NI BRUKWÄ MIKAI ÑO KÄME?

6. ¿Satana tö ni tuai dre nuainne aune tä nuainne ño?

6 Satana ye dokwäkä ribi töita ja aibebätä, kukwe ükaninte Jehovakwe ye ñaka mike täte aune tö ni tuai töbike bätä ja ngwen niara erere. Niara ñaka raba ni mike kukwe nuainne ja dibiti, yebätä niara tä kukwe mada nuainne. Ñodre, nitre meden töi kwitanina kwe yebiti tä nuainne (1 Juan 5:19). Niara tö ni tuai kä denkä jai rabakäre keteitibe nitre yebe, “ni kukwe muko diän diän ben ni töi kuin metre tä ja gete angwane, ni töi kuin metre abko tä neme diän arato” ye gare nie, akwa yebiti ta tö ni tuai töbike aune ja ngwen nitre ye erere (1 Cor. 15:33). Kukwe ye erere nuainbare kwe rei Salomonbätä, rei ye ja mäkäninte meritre kwati krubäte ñaka Ngöbö mikaka täte yebe. Meritre ye käkwe “bätärekä”  niara “brukwä” mikani kä mikekä Jehovabätä (1 Rey. 11:3).

Satana töta nemen ni töi mikai käme ye ngwane, ¿ni raba ja brukwä kriemike ño? (Párrafo 7 mikadre ñärärä). *

7. a) ¿Satana tä dre dre nuainne ne kwe nikwe töbikadre niara erere? b) ¿Ñobätä nikwe ja ngübadrebiti kukwe yebätä?

7 Película aune kukwe keta kabre mikata tuare televisionte yebiti Satana töita ño ye tä mike gare. Kukwe namani bare kirabe ye ni töta nemen kukwe nuai ye gare ie, kukwe yebiti tä ni töi kwite ne kwe nikwe ja ngwandre ye erere ie tö. Kukwe namani bare kirabe yebiti Jesukwe diribare arato. Ñodre, ni samaritano ni mada mikani tuin bobre jai aune ni rünebätä monso kämikaninkä yebiti kukwe bämikani kwe (Mat. 13:34; Luc. 10:29-37; 15:11-32). Nitre töi kwitanina Satanakwe ye raba kukwe ye erere nuainne ni töi mikakäre käme arato. Aisete, nikwe ja ngübadrebiti. Ebökänä, película aune kukwe ruäre mikata tuare televisionte ye ñaka käme. Yebätä, nikwe töbikadre kwin kukwe ruäre nuainkäre. Nikwe dre mrusaidre ye känenkri ngwandretari jai: “¿Tita película mrusaire ne tä ti töi mike kukwe käme ye jiebiti?” (Gál. 5:19-21; Efes. 2:1-3). Satana töita ño ye erere película ye tä mike gare ngwane, nikwe kä mikadrekä jötrö ngwarbe, nane bren käme reketadrekä nibätä ye kwrere nikwe kä mikadrekä.

8. Monsotre ja brukwä kriemikadre yekäre, ¿nitre rüne raba dimike ño?

8 Satana tö monsotre brukwä mikai kukwe käme ye jiebiti, yebätä munkwe monsotre munkwe ye kriemika. Erametre, munta ja di ngwen ne kwe bren käme ñaka reketadrekä monsotre munkwe yebätä. Ñodre, munta ju ükete mrebe aune dre dre käme ye munta denkä jökrä gwi niaratre kriemikakäre bren yebätä. Ye erere arato, película käme, kukwe mikata tuare televisionte, videojuego aune Internet känti kukwe ñaka kwin mikata tuare, abokän raba monsotre töi mike blo Satana töita ye erere, yebätä mun rabadre monsotre munkwe ye kriemike. Jehovakwe mun mikani monsotre munkwe ye ngübakäre kukwe ja  üairebiti (Prov. 1:8; Efes. 6:1, 4). Ye medenbätä, munkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ükete nuainkäre monsotre munkwe ie. Kukwe meden monsotre munkwe raba tuin aune meden ñaka raba tuin ye munkwe nie ietre aune ñobätä munta kukwe ye nuainmana ietre ye munkwe mika nüke gare ietre (Mat. 5:37). Niaratre jatadre nirien ye ererebätä, kukwe meden kwin aune meden käme Ngöbö kräke ye rabadre gare akwle ietre ye munkwe drie ietre (Heb. 5:14). Munta dre niere yebätä monsotre munkwe raba ja kite, akwa munkwe kukwe ye nuaindi okwäbiti ye rabai bäri kwin niaratre kräke ye munkwe ngwan törö jai (Deut. 6:6, 7; Rom. 2:21).

9. ¿Satana töta nemen ni tuai kukwe meden nuainne aune ñobätä ye käme?

9 Satana töta nemen ni brukwä mikai kukwe mada jiebiti arato. Töta nemen ni tuai tö ngwen kukwe kä nebätä ie aune ñaka Ngöböi (Col. 2:8). Ñodre, ni rabadre jondron bökäne krubäte ye jiebiti tä ni töi mike. Töbikadre kore ye ñaka kwin, ñobätä ñan aune ye tä ni töi mike ngwian ganainne krubäte, kä denkä krubäte jai, ni mräkätre aune Ngöbö tuenmetre (1 Tim. 6:10). Ni Rün kä kwinbiti tä ni dimike ne kwe nikwe ñaka ja töi mikadre krubäte ngwian jiebiti, yebätä nita debe bien krubäte ie (Ecl. 7:12; Luc. 12:15).

¿JA BRUKWÄ KRIEMIKADRE ÑO?

Nitre kraka kibiti aune nitre jukwe ngübabitikä kirabe ye erere, nikwe ja ngwandre mokre aune ja töi mikadre kwatibe ñaka kukwe käme ye tuenmetre nemen ja brukwäte. (Párrafo 10 aune 11 mikadre ñärärä). *

10, 11. a) ¿Ja kriemikakäre dre tädre gare kwin nie? b) ¿Nitre kraka kibiti ye nämäne dre nuainne aune ni töi ye raba ni dimike ño nitre kraka kibiti ye kwrere?

10 Dre raba kukwe tare mike ni kisete ye rabadre gare kwin nie aune ñaka kain ngäbiti, ye köböire nikwe ja brukwä kriemikai. Kukwe nieta Proverbios 4:23 yekänti ye tä nitre nämäne krare kibiti Salomón näire ye ngwen törö nie. Niaratre nämäne krare kibiti juta yekänti aune rüe nämäne tuin ietre ye ngwane, nämäne mike gare jötrö ngwarbe. Kukwe bämikata ye tä ni dimike ne kwe nikwe ja kriemikadre Satana tä kukwe dätere ni töi kwitakäre yebätä.

11 Kirabe sete, nitre kraka kibiti ye nämäne sribire gwairebe nitre jukwe ngübabitikä yebe (2 Sam. 18:24-26). Niaratre nämäne jukwe ngübarebiti ne kwe rüe nämäne kite ngwane, nämänentre jukwe dike bengwairebe (Neh. 7:1-3). Ni töi ye tä tötikani kwin Bibliabätä ngwane, * raba ni dimike nitre nämäne krare kibiti mekerabe ye kwrere. ¿Raba ni dimike ño? Raba ni dimike nita töbike ño, ja ruin ño nie, ni tö dre nuain yebiti Satana törbadre ni brukwä mikai kukwe käme jiebiti ngwane, ni töi raba jötrö ngwarbe ni mike mokre. Ni töi tä ni mike mokre ngwane, käre nikwe mikadre täte, ye abokän nikwe jukwe dikadre Satana jiete meden gärätä.

12, 13. ¿Kukwe medenbiti ni nuate raba akwa ni raba dre nuainne?

12 Ni raba ja kriemike ño Satana yebätä ye ani mike gare keteiti jai. Nitre nemen kämekäme jabe aune kukwe mada käme yebätä nikwe ñaka blitadre ye Jehovata driere nie (Efes. 5:3). Akwa, nitre sribi muko nikwe o nitre nänkä kwelate nibe jatadre blite kukwe kämekäme yebätä ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? “Jändrän jökrä Ngöbö rüere, ye nikwe kitadre jökrä temen amne, kukwe kämekäme kä nebtä, ye nikwe ñan nuendre mda” ye gare nie (Tito 2:12). Kukwe ye erere känti, ni töi raba ni mike mokre (Rom. 2:15). ¿Nikwe dre nuaindre? ¿Ni töi tä ni mike mokre ye nikwe mikai täte aune nikwe jukwe dikai kukwe käme ye jiete? Nitre  tä blite kukwe kämebätä ye ni törba nemen kukwe nuai o jondron üai käme tuata kwetre ye ni törba nemen tuai siba. Akwa, bäri kwin nikwe blitadre kukwe madabätä bentre o nikwe kä mikadrekä yete.

13 Nitre mada tä nemen ni töi mike kukwe käme nuainne o töbike kukwe käme ye jiebiti ye nikwe ñaka kadre ngäbiti yekäre, nikwe ja ngwandre dite. Nita ja di ngwen Satana töita ño ye ñaka kain ngäbiti ye tuin Jehovai, aisete ja di biain kwe nie bätä ni mikai töbätä kwe ja tuakäre kukwe yebe (2 Crón. 16:9; Is. 40:29; Sant. 1:5). ¿Nikwe dre nuaindre mada ja brukwä kriemikakäre?

NIKWE JA NGWANDRE MOKRE

14, 15. a) ¿Nikwe kukwe meden tuanemetre nemen ja brukwäte aune nuaindre ño? b) Nita ñäke Bibliabätä ye ngwane, ¿Proverbios 4:20-22 ye raba ni dimike ño? (Recuadro “ Töbikadretari ño” ye mikadre ñärärä).

14 Ja brukwä kriemikakäre, kukwe käme ye ñaka mikadre nemen ja töite akwa kukwe kwin yebrä nikwe mikadre nemen ja töite. Juta nämäne ketaninkä kibiti yebätä ani töbiketa. Nitre jukwe ngübabitikä nämäne jukwe dike ne kwe rüe ñaka rikadre gwä. Akwa, ruäre ngwane nämänentre jukwe tike ne kwe mrö aune jondron mada mada ye jänrikadre gwä. Niaratre ñaka jukwe tikadre ngwane, nitre juta yete murie reketadre mrö miare. Ye erere arato, Jehovata kukwe driere nie ye käre nikwe tuanemetre nemen ja brukwäte.

15 Ngöbö töita ño ye tä kwen Bibliabätä nie. Ye medenbätä, käre nikwe ñäkäibätä ngwane, ja ruin ño nie aune ni tö dre nuain ye ererebätä nikwe ja töi ükadrete. Nita ñäke Bibliabätä ye käkwe ni dimikadre yekäre, nikwe kukwe ketebu nuaindre. Kena, nikwe oradre. Meri Testiko iti tä niere: “Ti jämi ñäke Bibliabätä ye känenkri, tita ribere Jehovai ‘jondron kwin krubäte’ tä niara Kukweibätä ye mikadre gare kwe tie” (Sal. 119:18). Ketebukäre, drebätä nita ñäke yebätä nikwe töbikadretari. Nita ye erere nuainne ngwane, Kukwe Ngöbökwe ye tä nemen ni brukwäte aune Jehová töita ño ye nita nemen tarere (ñäkädre Proverbios 4:20-22 yebätä; * Sal. 119:97).

16. ¿Kukwe mikata tuare JW Broadcasting yete ye ni dimikanina ño? Mä raba mike gare keteiti.

16 Kukwe jökrä mikata tuare JW Broadcasting® yete ye nita mrusaire ngwane, nita Ngöbö töita ño ye tuenmetre ja töi ükete. Ja mräkä iti aune muko kwe tä niere: “Kukwe mikata tuare sö kratire kratire yebiti nüke gare nunye Ngöböta orasion nunkwe kain ngäbiti. Nunta nemen ulire o jata nemen ruin kaibe nunye ye ngwane, kukwe ye tä nun miketa dite. Nunta ukwen rien, kä ükete gwita aune té ñain ye ngwane, käre nunta kantiko kukwe nuin”. Kukwe mikata tuare JW Broadcasting yete ye tä ni dimike ja brukwä kriemike. Kukwe ye tä ni dimike töbike Jehová erere aune ñaka ja töi mike Satana töita ño ye erere.

17, 18. a) Kukwe nieta 1 Reyes 8:61 ye erere, ¿Jehovata dirire nie ye nita mike täte ngwane dreta nemen bare? b) ¿Rei Ezequías dre nuainbare ye tä dre driere nie? c) Davidkwe kukwe ribebare Jehovai tä Salmo 139:23, 24 ye erere, ¿ni raba dre ribere orasionte?

17 Nita kukwe kwin nuainne ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye tä nemen gare nie ngwane, tödeka nikwe tä nemen dite (Sant. 1:2, 3). Jehovata ni mike tuin jai monso kwe ye erere ye tä kä mike juto nibätä aune ye köböire ni töta nemen niara mikai täte jankunu (Prov. 27:11). Kukwe keteitire keteitire ben nita ja tuin ye ngwane, ni töita kwatibe Ngöbö mikabätä täte ye nikwe bämikadre (Sal. 119:113). Nita Jehová tarere ja brukwä tätebiti aune ni töita kwatibe kukwe biani kwe bätä niara töita ño ye  mikabätä täte (ñäkädre 1 Reyes 8:61 yebätä). *

18 Erametre, ni töi ngite yebätä ni jökrä tä ja mike ngite. Kukwe ye erere rabadre bare nibätä ngwane, rei Ezequías dre nuainbare ye nikwe ngwandre törö jai. Niarakwe ja mikani ngite, akwa ja töi kwitani kwe aune namaninta sribire Jehová kräke “ja brukwä tätebiti” (Is. 38:3-6; 2 Crón. 29:1, 2; 32:25, 26). Ye medenbätä, kukwe medenbiti Satana töta nemen ni töi kwitai ye nikwe ñaka kadre ngäbiti. Salomón niebare mäkwe ti “brukwä mika mä mike täte” ye erere nikwe ribedre Jehovai (1 Rey 3:9; ñäkädre Salmo 139:23, 24 yebätä). * Nikwe ja brukwä kriemikai ngwane, nikwe Jehová mikai täte metre.

KANTIKO 54 “Ji ne ara”

^ párr. 5 Satana tä kö okwä mike ni jiete ni diankakäre mento Jehovabätä. ¿Nikwe ja tuainmetre ngökadre ie o nikwe ja ngwain metre? Kukwe meden tare rabadre bare nibätä ye ñan ai ngwane rabai gare, ñakare aune nita ja brukwä kriemike ño yebiti rabai gare. ¿Kukwe nekänti blitata ni brukwä yebätä ye dre gärätä? ¿Satana töta nemen ni brukwä mikai ño käme? ¿Aune ni raba kriemike ño? Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ketamä ütiäte ngwantarita ye nibike mike gare jai.

^ párr. 4 Salmo 51:6: “¡Mike ñärärä! Ni kukwe metre niekä ye käi juto mäbätä; ti rabadre töbätä aune tikwe kukwe metre niedre ye mäkwe drie tie”.

^ párr. 11 KUKWE MIKATA GARE: Biblia tä blite ni “töi” yebätä, ye abokän drebätä nita töbike, ja ruin ño nie, nita dre nuainne, yebätä ni rabadre töbiketari meden gärätä (Rom. 2:15; 9:1TNM). Ni töi ye tä tötikani kwin Bibliabätä ye abokän tä kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä tä ja jie ngwen ne kwe nita töbike ño, nita dre nuainne o dre niere ye kwin o ñakare ye rabadre gare nie.

^ párr. 15 Proverbios 4:20-22: “Monso tikwe, tita kukwe niere ye kukwe nuin; tita dre niere ye kukwe nuin kwin. Mäkwe ñaka okwä diankabätä; mäkwe üka ja brukwäte. Ñobätä ñan aune nire ie tä kwen yekwe ja nire tä nemen aune ye kwin niara kräke”.

^ párr. 17 1 Reyes 8:61: “Aisete munkwe ja brukwä mika täte Jehová Ngöbö nikwe kräke, kukwe nieta kwe ye nuainkäre aune kukwe biani kwe mikakäre täte munta nuainne matare ye erere”.

^ párr. 18 Salmo 139:23, 24: “Ti trä tuin täte Ngöbö, aune dreta ti brukwäte ye mike gare jai. Ti trä tuin, aune dreta ti töi nike ye mike gare jai, tita näin ji blobiti ye mäkwe mika ñärärä, aune ji ñaka krüte yebiti mäkwe ti jie ngwan”.

^ párr. 60 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni Testiko iti tä televisión mrusaire ngwane, nitre nemen kämekäme jabe ye üai mata rükadre televisionte. Niarakwe dre nuaindi yebätä töbikadre kwe.

^ párr. 62 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Nitre kraka kibiti ie rüe jutuani ye tä mike gare. Nitre jukwe ngübabitikä tä jötrö ngwarbe jukwe dike.