Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 16

Kukwe metre rabadre gare nie nitre krütanina yebätä

Kukwe metre rabadre gare nie nitre krütanina yebätä

“Nire nire btä Ngöbö Üai era metre tä abko tä ni kukwei mike era; akwa nire nire btä üai käme ni ngökaka tä abko ñan tä ni kukwei mike era jae” (1 JUAN 4:6).

KANTIKO 73 Nun dimike ñan kä jürä ngwen jabätä

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

Ni mräkä krütadre ye ngwane, nikwe ni mräkätre mada töi mikadre jäme aune kukwe meden ñaka kwin Ngöbö kräke ye nikwe ñaka nuaindre bentre. (Párrafo 1 aune 2 mikadre ñärärä). *

1, 2. a) ¿Satana tä nitre ngökö ño? b) ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

SATANA ñaka “kukwe era metre niere jire chi”, kenanbe nükebe kä nengwane niarakwe nitre kwati krubäte ngökanina (Juan 8:44). Tä kukwe ngwarbe niere nitre tä krüte yebätä aune nitre tä krüte ye ngwane tä nemente nire drieta kwe arato. Kukwe ngwarbe drieta kwe ye köböite kä jökräbiti tibien nitre tä kukwe ngwarbe mike era jai aune nuainne. Ye medenbätä, ja mräkätre ruäre mräkä o nitre mada nünanka bäre tä krüte ye ngwane tätre rüre “ja dibiti tödekakrä kri” (Jud. 3NGT).

2 Nitre mada törbadre ni tuai kukwe ñaka kwin Ngöbö kräke ye nuainne jabe ngwane, ¿Biblia tä dre mike gare ni krütanina yebätä ye ni raba mike gare ño metre? (Efes. 6:11). Aune, ni Testiko meden käkwe ja tuadre kukwe ye erere ben ngwane, ¿ni raba töi mike ño jäme aune dimike? Jehovata kukwe bien nie ja jie ngwankäre ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Akwa Biblia tä dre mike gare nitre tä krüte yebätä ye ani mike gare käne jai.

KUKWE METRE MIKATA GARE NITRE TÄ KRÜTE YEBÄTÄ

3. ¿Kukwe ngwarbe niebare kena ye köböite dre namani bare?

3 Ngöbö ñaka tö namani ni kä nebätä tuai krüte, ñakare aune tö namani ni tuai nüne kärekäre. Yekäre, Adán aune Eva rabadre Jehová kukwei mike täte, niarakwe kukwe ne nuain mananbare ietre: “Kri dre kwin aune dre käme mikakäre gare jai, ye mä ñaka raba ngokwä kwete, ñobätä ñan aune köbö medente mäkwe kwetai ye ngwane, mä krütai” (Gén. 2:16, 17). Akwa, Satanakwe kulebra mikani kukwe ne niere Eva ie: “Mun ñan krütadre”. Niarakwe kukwe ngwarbe ye mikani era jai aune kri ngokwä kwetani kwe. Ye bitikäre, muko kwe käkwe ye erere nuainbare arato (Gén. 3:4, 6, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Ye köböite ja mika ngite aune gata ye namani ni jökräbiti (Rom. 5:12).

4, 5. ¿Satana täbe nitre ngökö ño?

 4 Ngöbökwe niebare ye erere Adán aune Eva krütani. Akwa Satana kukwe mada ngwarbe niebare nitre tä krüte yebätä. Kukwe ngwarbe ye mika jatani era jai käbiti tibien, ye abokän nitre tä krüte ngwane jondron täräbätä abokän tä nemente nire nünankäre jankunu kä madakänti nieta. Kukwe keta kabre ngwarbe ye kwrerebiti nitre kwati ngökabarera Satanakwe nükebe kä nengwane (1 Tim. 4:1).

5 ¿Ñobätä Satana tä nitre kwati ngökö kukwe ngwarbe nieta kwe yebiti? Ñobätä ñan aune gata ye jürätä nemen nibätä ye gare ie aune yebätä tä ni ngökö kukwe yebiti. Ni sribebare nünankäre kärekäre, yebätä ni ñaka tö krütai (Ecl. 3:11). Gata ye tuin nie ni rüe ye kwrere (1 Cor. 15:26).

6, 7. a) ¿Satana kukwe metre mikanina gare nitre tä krüte yebätä? Mä raba mike gare. b) ¿Kukwe metre Bibliabätä yekwe ni dimikanina ño ñaka kä jürä ngwen jabätä?

6 Satana ja di ngwanina krubäte, akwa niara ñaka raba kukwe metre mike gare nitre tä krüte yebätä. Erametre, nitre kwati krubäte ie kukwe meden metre drieta Bibliakwe nitre krütanina yebätä ye niena gare aune kukwe meden kwin tä ja känenkäre nitre krütanina kräke ye niaratre tä mike gare arato (Ecl. 9:5, 10; Hech. 24:15). Kukwe metre tä nemen gare nie ye tä ni töi mike jäme aune tä ni kriemike kukwe ngwarbe aune kä jürä yebätä. Ñodre, nitre tä krüte ye jürä ñaka nibätä, niaratre ñaka raba kukwe tare nuainne nibätä aune kukwe mada ñaka nemen bare niaratre yebätä. Niaratre ye ñaka tä nire aune ñaka raba kukwe tare nuainne ni madabätä ye gare nie. Niaratre tä kübiani nguseta ye kwrere (Juan 11:11-14). Aune kätä niken ta ye ñaka tätre gain ye gare nie. Ye medenbätä, nitre krütanina siklo kwati krubäte te gaikröta ngwane, niaratre okwä kwata metaite jötrö ngwarbe ye kwrere rabai ruin ietre.

7 Kukwe metre mikata gare nitre krütanina yebätä, ye nüke gare metre aune kwin, ¿ñan ererea? Satana abokän tä kukwe ngwarbe niere ni ngökakäre. Niara tä nitre ngökö aune tä kukwe ngwarbe niere Ni ni Sribekä yebätä. Satana köböite kukwe tare tä nemen bare ye rükadre gare kwin nie yekäre, kukwe ketamä abokänbiti tä nitre ngökö ye ani mike gare jai. Kena, tä Jehová kä mike käme. Ketebukäre, Kristo ja nire biani ni ütiäre yei nikwe ñaka tödekadre ie tö. Aune ketamäkäre, tä nitre ngwen ja tare nike krubäte kä nebätä.

SATANA TÄ KUKWE NGWARBE NIERE YE KÖBÖITE NITRE TÄ JA TARE NIKE

8. Kukwe nieta Jeremías 19:5 ye erere, ¿Satana tä kukwe ngwarbe niere nitre krütanina yebätä yebiti tä Jehová kä mike ño käme?

8 Satana tä kukwe ngwarbe niere nitre krütanina yebätä yebiti tä Jehová kä mike käme. Kukwe  ngwarbe ye abokän nitre tä krüte ye tä ja tare nike kä ñukwäre te nieta kwe. ¿Ñobätä kukwe ye ñaka metre? Ñobätä ñan aune kukwe yebiti tä nitre mike töbike Ngöbö ja tarekä akwa brukwä abokän Diablu erere (1 Juan 4:8TNM). ¿Kukwe ye tä mate ño nibätä? Aune metrere, ¿ye tä mate ño Jehovabätä? Kukwe blo nuainta ye tuin käme Ngöböi ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (ñäkädre Jeremías 19:5 yebätä). *

9. Nikwe tödekadre Kristo ja nire biani ni kräke yei nieta Juan 3:16 aune 15:13 yekänti, ¿akwa Satana tä kukwe ngwarbe niere ye köböite dreta nemen bare?

9 Kristo ja nire biani ni ütiäre yei nikwe ñaka tödekadre yekäre Satana tä kukwe ngwarbe niere nitre krütanina yebätä (Mat. 20:28). Kukwe mada ngwarbe nieta Diablukwe, ye abokän ni nire ñaka tä krüte täte. Kukwe ye metre akräke ni jökrä käkwe nünandre kärekäre. Ye erere akräke, Kristo ñaka ja nire biandre ni kökatarikäre ne kwe nikwe nünandre kärekäre. Ni kä nebätä tarebare krubäte kwe ye bämikani kwe ja nire biani kwe ni kräke, ye nikwe ngwandre törö jai (ñäkädre Juan 3:16, TNM; * 15:13 yebätä). Kukwe ütiäte nuainbare ni kräke akwa kukwe ngwarbe drieta ye köböite nitre ñaka kukwe ye mike ütiäte jai, ¿yebätä jataba nemen ruin ño Jehovai aune Jesús ie?

10. Satana tä kukwe ngwarbe niere nitre krütanina yebätä, ¿yebiti tä nitre ngwen ja tare nike ño bäri?

10 Satana tä kukwe ngwarbe niere yebiti tä nitre ngwen ja tare nike krubäte kä nebätä. Ñodre, nitre rüne aune meyere kän monso tä krüte ngwane nieta ietre, Ngöbö nikani monso ye ngwena kä kwinbiti, ñobätä aune namani ángel mada ribere jai. Kukwe ngwarbe Satana tä niere ye ñaka tä niaratre töi mike jäme, ñakare aune tä ngwen ja tare nike bäri, ¿ñan ererea? Ne madakäre, Iglesia tä kukwe driere ye erere nire ñaka tä mike täte yebätä nitre mikata ja tare nike kä ñukwäre te drieta. Tärä keteite tä blite Inquisición española yebätä tä mike gare, nitre kukwe tare nuainkä ye nämäne nütüre nitre ñaka nämäne kukwe mike täte bentre ye abokän “ngwain ja tare nike kä ñukwäre te ye mikakäre gare ietre” ne kwe nitre ye rabadre ja töi kwite jämi krüte ye känenkri aune ñaka mikadre ja tare nike kä ñukwäre yete drie nämäne kwetre. Ne madakäre, kä ruäre känti, nitre tä mräkätre krütanina kirabe ye mike ütiäte jai o nitre krütanina yekwe kukwe kwin mikadre nemen bare niaratre kräke yekäre tätre kukwe keta kabre nuainne. Nitre ruäre abokän tä jondron nuainne nitre krütanina kräke ne kwe ñaka kukwe tare nuaindre kwetre bätätre. Kukwe ngwarbe drieta Diablukwe ye nitre tä mike era jai ye ñaka tä niaratre töi mike jäme. Ñakare aune ye köböite nitre tä ja töibikare aune kä jürätä bätätre.

¿BIBLIA TÄ KUKWE METRE NIERE YEKRI NI RABA JA MIKE ÑO?

11. ¿Ni mräkätre o ja ketamuko nikwe raba ni töi mike dre nuainne?

11 Ni mräkätre o ja ketamuko nikwe törbadre kukwe nie ñaka Bibliabätä abokän nikwe nuaindre nitre krütanina ye kräke ngwane, nita Ngöbö aune Kukwei tarere yekwe ni dimikai mike täte. Ni ñaka tä ni mräkätre krütanina ye tarere aune mike ütiäte jai ye niaratre raba niere nie ne kwe ja rabadre ruin ngite nie. O ni köböite nitre krütani ye raba kukwe tare nuainne ni madabätä raba niere nie. ¿Biblia tä kukwe metre niere yekri ni raba ja mike ño? Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ruäre ani mike gare jai aune ni raba mike ño täte yebätä ani ja tötike.

12. ¿Kukwe meden nie ñaka Bibliabätä abokän mikata täte bätä nuainta nitre krütanina yebätä?

12 Kukwe nie ñaka Bibliabätä abokän mikata täte bätä nuainta ye nikwe ñaka ja töi mikadre nuainne (2 Cor. 6:17). Juta keteiti Caribe yekänti nitre kwati tä nütüre nitre tä krüte ye ngwane,  üai tä nemente nitre mada ye ngätäite ne kwe nire käkwe ngwani ja tare nike ye mikakäre ja ngie nuin. Tärä keteiti tä niere, ni üai ye raba “kukwe tare nuainne nitrebätä”. Ni krütani ye mräkätre tä kämikekä gwi tä niken nüne ju madate. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni krütani ye üai raba nüketa gwi tätre niere. Satana tä kukwe ngwarbe niere ye ni Jehová mikaka täte ñaka tä mike era jai aune nuainne (1 Cor. 10:21, 22).

Nikwe ja tötikadre kwin Bibliabätä aune nikwe blitadre bökän ni mräkätre ñaka Testiko ben, ye köböire kukwe kri ñaka rabai ni kisete. (Párrafo 13 aune 14 mikadre ñärärä). *

13. Kukwe nieta Santiago 1:5 ye erere, ¿kukwe meden nuainta abokän tuin kwin Jehovai o ñakare ye ñaka gare metre nie ngwane nikwe dre nuaindre?

13 Kukwe meden nuainta abokän tuin kwin Jehovai o ñakare ye ñaka gare metre nie ngwane, nikwe ribedre ie niarakwe kukwe ye mikadre nüke gare nie (ñäkädre Santiago 1:5 yebätä). Ye bitikäre, nikwe kukwe känändre tärä aune täräkwata nikwe yebätä. Ni törbadre kukwe mikai gare bäri jai ngwane, nikwe kukwe ye ngwandretari nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ie. Nikwe dre nuaindre ye nitre umbre ñaka niedi nie, akwa kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ruäre niaratre mikai gare nie, mikata gare kukwe ja tötikara nebätä erere. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, nita “ja töi tötike ye köböire” “kukwe meden kwin aune kukwe meden käme” ye rükai gare nie (Heb. 5:14TNM).

14. ¿Ni raba dre nuainne ne kwe ni ñaka ni mada ngwandre ngoto ritekä?

14 “Munkwe jondron jökrä nuain Ngöbö käikitakakäre. Munkwe ñaka [nitre] ngwan ngoto ritekä” (1 Cor. 10:31, 32TNM). Kukwe nuainta o jondron ruäre nuainta ni käite ye nikwe nuaindi o ñakare yebätä nikwe töbikadre aune nikwe nitre mada töi mikadre nüke gare jai, metrere nikwe töbikadre ja mräkätre konkrekasionte yebätä. Ni ñaka tö ni mada ngwain ngoto ritekä (Mar. 9:42). Ye medenbätä, ni ñaka tö nitre ñaka Testiko mikai rubun kukwe ngwarbebätä o kukwe ñaka erabätä. Nita niaratre tarere yebätä nikwe blitai bökän bentre yebiti nikwe Jehová käikitaikä. Ye köböire nikwe ñaka ñäkäi ben jai o nikwe ñaka niaratre kötaidi kukwe nuainta kwetre yebätä. Nita ni mada tarere ye ütiäte ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Nita ni mada mike ütiäte jai aune nita blite bökän bentre ye käkwe nitre ja mikaka ni rüere ye töi kwitai.

15, 16. a) ¿Kukwe meden mikata täte nikwe ye ñobätä nikwe mikadre gare nitre madai? Mä raba mike gare keteiti. b) ¿Pablo kukwe niebare Romanos 1:16 ye tä dre driere nie?

15 Ni abokän testiko Jehovakwe ye nikwe niedre ni mräkätre aune nitre nünanka ni bäre yei (Is. 43:10). Ni abokän Ngöbö mikaka täte täi gare ni mräkätre aune nitre nünanka ni bäre yei  ngwane, niaratre ñaka ni mikai ja dibiti kukwe ruäre nuainne raba ruin nie. Francisco, nünanka Mozambique tä mike gare: “Ti muko Carolina aune ti ie kukwe metre Bibliabätä rababa gare ye ngwane, nun ñaka nitre krütanina ye kräke jondron nuaindi nunkwe nieba nun mräkätre ie. Carolina eteba krütaba ye ngwane kukwe kri rababa nun kisete. Nunta nüne yekänti mrü ngwaka jükateta ye nuaindre ribeta. Mrü ngwaka jükateta ye täte mräkä kwe rabadre kübien köbömä deu. Ye nuainta mrü ngwaka üai mikakäre jäme nieta kwetre. Metrere Carolina kübiadre yete ie mräkätre törbaba”.

16 ¿Francisco aune muko kwe dre nuainbare? Francisco tä mike gare: “Nunta Jehová tarere aune nun tö kä mikai jutobätä, aisete nunkwe ñaka kukwe ye nuainba. Carolina mräkätre rababa rubun. Nun ñaka nämä mrü ngwaka ye mike ütiäte jai nieba kwetre aune niaratre ñaka näin basare nunye bätä ñaka nun dimikai jire kwetre nieba kwetre nunye. Nun nämä kukwe meden mike täte ye nämäna gare ietre, aisete niaratre rababa rubun ye ngwane nunkwe ñaka ja kwetaba kukwe yebätä bentre. Nun mräkätre ruäre käkwe ja mikaba nunkri, ñobätä ñan aune nunkwe kukwe ye mikanina gare ietre nieba kwetre. Kä rikaba ta ngwane, Carolina mräkätre moto rababata jäme aune nunkwe ja mäkäbata bentre. Niaratre ruäre tä nüke basare nunye tätre tärä o täräkwata kärere nunye”. Ye medenbätä, kukwe meden metre nieta nitre krütanina yebätä ye mikakäre gare nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä (ñäkädre Romanos 1:16 yebätä).

NITRE TÄ ULIRE MRÄKÄTRE JIEBITI YE NIKWE DIMIKADRE AUNE TÖI MIKADRE JÄME

Nire mräkä tä krüte kän ye ngwane, ja ketamuko erametre ye tä dimike aune töi mike jäme. (Párrafo 17 aune 19 mikadre ñärärä). *

17. Ja mräkä iti mräkä tare kwe krütadre kän ngwane, ¿dre raba ni dimike nemen ja ketamuko erametre ye kwrere niara kräke?

17 “Ja ketamuko erametre”, “kukwe tare tä nakainkä ngwane tätre nemen ja eteba ye erere”, yebätä ja mräkä iti mräkä krütadre ngwane nikwe ja di ngwandre dimike (Prov. 17:17). Kukwe nie ñaka Bibliabätä ye ribedre nuaindre ja mräkä iti ie ye ngwane, ¿ni raba kukwe ye erere nuainne ño niara dimikakäre ja tuin kukwe yebe? Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ani mike gare ketebu jai.

18. a) ¿Ñobätä Jesukwe muabare? b) ¿Jesukwe kukwe bämikani ye tä dre driere nie?

18 “Nire nire [...] tä ja müaire abko ben munkwe ja müaidre gwaire siba” (Rom. 12:15). Nitre tä ulire krubäte ie nikwe dre niedre ye ñan tä nemen  gare nie. Akwa ni okwä ñöita nemen nen ye tä nemen bäri ütiäte nita kukwe niere ye kräke, ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Lázaro krütani ngwane, María, Marta aune nitre mada ja ketamuko kwe nämäne muaire. Köbö nikani köböbokä ta ngwane Jesús nükani, niarakwe Lázaro gaikröta nämäne gare ie akwa “müaba[re] [kwe] arato” (Juan 11:17, 33-35). Jesús muabare ye käkwe mikani gare Lázaro krütani ye namani tare Jehovai arato. Nitre ja mräkäre ye nämäne tare Jesukwe ye bämikani kwe, ye käkwe María aune Marta töi mikaninta jäme. Ye erere arato, nita ja mräkätre tarere metre ngwane, rabai gare ietre niaratre ñan tä kaibe aune nita niaratre tarere rükai gare ietre.

19. ¿Eclesiastés 3:7 ye raba ni dimike ño ja mräkä iti töi mikakäre jäme?

19 “Kä rabakäre kwekebe aune kä blitakäre” (Ecl. 3:7). Ni raba kukwe mada nuainne ja mräkä iti töi mikakäre jäme, ye abokän niara kukwe nuadre kwin. Törbadre dre niedi ye erere nikwe tuanemetre niere aune nane blitadre okwä kware kwe ngwane, nikwe ñaka töibikadre (Job 6:2, 3). Niara mräkätre ñaka Testiko tö niara tuai kukwe ruäre nuainne, yebätä niarata ulire krubäte raba ruin nie. Ye erere ngwane, nikwe oradre ben aune nikwe ribedre “ni orasion Kukwe Nuaka” ie, ne kwe die mikadre kwe aune kukwe mikadre nüke gare kwe ie (Sal. 65:2). Raba ngwane, ni raba ñäke Bibliabätä o tärä aune täräkwata nikwe yebätä ben, ñodre, kukwe kwin mikata gare ja mräkätre aune ja ngwaitrebätä yebätä ñäkädre ben.

20. ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

20 Kukwe metre mikata gare gata yebätä aune kukwe kwin tä “nitre jökrä tä dobote ngwankäre törö jai” ye kräke niena gare nie yebätä nita debe bien krubäte (Juan 5:28, 29TNM). Kukwe metre mikata gare Bibliabätä yekri käre nikwe ja mikadre, nikwe kukwe niedre aune jondron nuaindre yebiti bämikadre. Ja mäkäta chokalitre ben yebiti Satana tä nitre ngökö ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti. Diablu tä kukwe keta kabre ngwarbe dätere ni näkwitakäre ye ñobätä nikwe ñaka kadre ngäbiti ye rabai gare nie.

KANTIKO 24 Brän ngutuä Jehovakwe yebiti

^ párr. 5 Nitre tä krüte yebiti Satana aune chokalitre tä ni kwati krubäte ngökö. Kukwe keta kabre nie ñaka Bibliabätä abokän mikata era jai yebiti nitre ngökata kwe. Nitre ruäre törbai ni tuai kukwe ngwarbe nuainne ye ngwane, ni raba ja ngwen ño metre Jehovai ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 8 Jeremías 19:5: “Kä ükaninte kwetre Baal kräke monsotre kwetre kukwakäre Baal ie, kukwe ye erere ti ñaka nuain mananbare aune ye ñaka nämä jire ti brukwäte abokän nuainbare kwetre”.

^ párr. 9 Juan 3:16, (TNM): “Ñobätä ñan aune Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte ye medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä tä tödeke ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire kärekäre ye rabadre kwe”.

^ párr. 57 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Nitre Testiko nibu tä meri kän mräkä krütani ye töi mike jäme.

^ párr. 59 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni Testiko iti tä kukwe känene nitre doboi mikadre yebätä aune ye bitikäre tä kukwe meden mike täte ye tä mike gare mräkätre ie.

^ párr. 61 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Nitre umbre ji ngwanka nibu konkrekasionte tä ja mräkä iti kän mräkä krütani ye töi mike jäme.