Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 14

¿Nita sribi Ngöbökwe nuainne ja brukwä tätebiti?

¿Nita sribi Ngöbökwe nuainne ja brukwä tätebiti?

“Kukwe kuin Jesubtä [...] makwe mika gare amne sribi ño ño nuendre, ye makwe nuen kuin jökrä” (2 TIM. 4:5).

KANTIKO 57 Nita kukwe driere ni jökrä ie

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

Jesús ganinkröta, ye bitikäre ja ükaninkrö kwe nitre nänkä ben yebe aune niaratre juani kwe nitre mike ja tötikaka. (Párrafo 1 mikadre ñärärä).

1. ¿Ni jökrä Ngöbö mikaka täte töita dre nuainbätä aune ñobätä? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

JESUKRISTO kukwe ne nuain mananbare nitre nänkä jiebiti ie: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe” (Mat. 28:19). Sribi biani nuaindre ye ni jökrä Ngöbö mikaka täte tö ja kitaibätä aune nuaindi ja brukwä tätebiti (2 Tim. 4:5). Ne madakäre, kukwe drie ye ütiäte krubäte aune nuaindre jötrö ngwarbe. Akwa, ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke kukwe driekäre ni töta nemen nuain erere.

2. ¿Kukwe meden meden köböite ni ñaka raba sribi Ngöbökwe nuainne kwin?

2 Sribi mada mada ütiäte nuainta nikwe ye tä kä denkä krubäte nikän aune nita nemen nainte. Ruäre ngwane sribi tä nemen nuaindre ora kabre te nie ni mräkä ngübakäre. O ruäre ngwane ni aune ni mräkätre tä bren töbika kisete o nita kite umbre kukwe yebe ja tuata. ¿Ni raba ja tuin ño kukwe yebe aune sribi Ngöbökwe nuainne ja brukwä tätebiti arato?

3. Jesukwe kukwe niebare Mateo 13:23 yekänti, ¿ye tä dre mike gare nie?

3 Ni töta nemen kä diainkä jai sribikäre Jehová kräke, akwa ñan tä nemen nuäre ni kräke yebätä nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Ni jökrä ñaka raba sribire ja närebe Ngöbö kräke ye nämäne gare Jesús ie (ñäkädre Mateo 13:23 yebätä). Nita sribi meden meden nuainne Ngöbö kräke ja di täbiti ye jökrä Jehovata mike tuin ütiäte jai (Heb. 6:10-12). Ne madakäre, ni raba sribi Ngöbökwe nuainne bäri o ñakare yebätä ni raba töbike. Nikwe dre nuaindre sribi Ngöbökwe mikakäre käne, ñaka ja töi mikakäre jondron kä nebätä ye jiebiti aune kukwe driekäre kwin bätä dirikäre kwin ye nikwe mikai gare jai kukwe ja  tötikara nekänti. Akwa, ye känenkri nikwe sribi Ngöbökwe nuaindre ja brukwä tätebiti nieta ye dre gärätä ye ani mike gare jai.

4. ¿Nikwe sribi Ngöbökwe nuaindre ja brukwä tätebiti nieta ye dre gärätä?

4 Nikwe sribi Ngöbökwe nuaindre ja brukwä tätebiti nieta, ye abokän nikwe ja di ngwandre kukwe driere aune dirire kwin meden gärätä. Akwa nita kä denkä nuäi jai kukwe driekäre ye ñan aibe Jehovata mike ütiäte jai, ñakare aune ñobätä nita nuainne ye niarata mike tuin ütiäte jai arato. Nita niara aune nitre mada tarere ye käkwe ni töi mikai sribi kwe ye nuainne ja nire tätebiti * (Mar. 12:30, 31, TNM; Col. 3:23TNM). Kukwe drieta ye tuin ütiäte nie ngwane, nikwe ja di ngwain kukwe ye driere nitre kwati ie.

5, 6. Ni iti ie kä ñaka nemente krubäte akwa tä sribi Ngöbökwe mike nuaindre käne jai ye mä raba bämike kukwe keteitibiti.

5 Ani kukwe ne bämike, monso iti töta nemen guitarra täkäi krubäte aune tä nuainne käre. Kä rikadre ta ngwane, nübaidre guitarra täke mrö rürübäinta yekänti bämän krüte yebätä. Akwa, sribi ye ütiä bian tädre chi ie, yebätä tädre sribire tiendate lunes nemen viernes. Käre tädre sribire tiendate, akwa guitarra täkädre ye tuin bäri kwin ie. Töi tädre guitarra täkäbätä bäri kwin aune ye aibe nuaindre käre kwe ie tö. Akwa ye nuainkäre, kä rabadrete chi ie ngwane tädre guitarra täke.

6 Ye erere arato, ni töta nemen käre kukwe driei akwa kä ñaka tä nemente krubäte nie nuainkäre. Akwa, kukwe drie ye tuin bäri kwin nie. Yebätä nita ja di ngwen kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye mikakäre nemen nitre brukwäte. Akwa, kukwe keta kabre tä nuaindre nie, yebätä ni raba ngwentari jai, ¿ti raba sribi Ngöbökwe ye mike ño käne?

¿NITA SRIBI NGÖBÖKWE MIKE NUAINDRE KÄNE JAI YE NITA BÄMIKE ÑO?

7, 8. Jesukwe sribi Ngöbökwe nuainbare, ¿ye erere ni raba nuainne ño?

7 Sribi Ngöbökwe nuaindre ye nämäne ütiäte Jesús kräke yebiti kukwe kwin bämikani  kwe ni kräke. Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe driedre ye nämäne bäri ütiäte niara kräke (Juan 4:34, 35). Kukwe driekäre nitre kwati ie, nänbare kilómetro kabre te kwe. Nämäne kukwe driere ju ju te aune nitre jökrä ngwärekri. Käre niarakwe sribi Ngöbökwe nuainbare.

8 Nikwe ja ngwandre Kristo erere Gobran Ngöbökwe kukwei driekäre kä jökrä ngwane bätä kä jene jene te. Nita ja töi mike nüne jondron braibebiti ne kwe nikwe sribi ye nuaindre siba (Mar. 6:31-34; 1 Ped. 2:21). Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre konkrekasionte raba nemen prekursor especial, regular o ausiliar. Ruäre abokän tä ja kite blite kukwe mabaditi o tä niken nitre ribeta kukwe driekäre bäri yekänti. Aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre kwati krubäte tätre kukwe driere aune tätre ja di ngwen sribi ye nuainne ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Kukwe meden meden ben nita ja tuin akwa dre dre ñan raba nemen bare nie ye Jehová ñaka tä nuainmana ja dibiti nie, “kukwe kwin Ngöbö kä juto bökänkä yekwe” ye nikwe mikadre gare kä jutobiti ie niara tö (1 Tim. 1:11, TNM; Deut. 30:11).

9. a) ¿Pablo nämäne sribire akwa kukwe driedre ye mikani nuaindre ño käne kwe jai? b) Kukwe nieta Hechos 28:16, 30 ye erere, ¿Pablo töi nämäne ño sribi Ngöbökwe yebätä?

9 Apóstol Pablo kukwe kwin bämikani arato. Niara janamane sribi misionero nuainne bobukäre ye ngwane nikani Corinto yete, niara sribibare jondron kwata sribe nämäne jure yebätä, ñobätä ñan aune ngwian ñaka namani ie. Akwa ñaka sribi ye mikani nuaindre bäri kwe jai. Niara nämäne sribi ye nuainne ja ngübakäre ne kwe rabadre kukwe kwin ye mike gare nitre Corinto ie aune niaratre ñaka sribi Ngöbökwe ye ütiä biandre ie yekäre (2 Cor. 11:7). Pablo nämäne sribire ja kräke, akwa sribi Ngöbökwe ye mikani nuaindre käne kwe jai aune nämäne kukwe driere käre sábado kwatire kwatire te. Pablo ñaka namanina sribire ja kräke ye ngwane namani kukwe driere bäri, “ja töi mikani kwatibe [kwe] kukwe kuin Jesubtä ye niere amne, Ni Dianinkä Ngöbökwe abko Jesu ara abko [...] namani bä mike metre jökrä nitre israelita ye okwäte” (Hech. 18:3-5; 2 Cor. 11:9). Kä nikani ta ngwane, niara nämäne ngite Roma kä kubu te ye ngwane, nitre nämäne nüke niarakänti yei nämäne kukwe driere aune nämäne tärä tike arato (ñäkädre Hechos 28:16, 30, 31 yebätä). Niara töi nämäne kwatibe sribi Ngöbökwe nuainbätä. Kukwe ne tikani kwe: “Sribi ne tä nunkwe [...], nun ñakare tärä ja di ngwen nekä” (2 Cor. 4:1NGT). Pablo erere, sribi meden meden tädre ni kisete akwa käre Gobran Ngöbökwe kukwei driedre ye rabadre bäri ütiäte ni kräke.

Ni raba kukwe keta kabre nuainne sribikäre ja brukwä tätebiti Ngöbö kräke. (Párrafo 10 aune 11 mikadre ñärärä).

10, 11. ¿Nita bren ngwane ño ni raba sribi Ngöbökwe nuainne ja brukwä tätebiti?

10 Ni tö kukwe driei jankunu ju ju te, ¿akwa nita bren o ni niena umbre yebätä ni raba dre nuainne? Ye erere ngwane, ni raba kukwe mada nuainne kukwe driekäre. Siklo kena yete nitre kristiano nämäne kä meden meden känti ye ngwane nämäne kukwe driere. Kä meden känti nitre nämäne kwen ietre yekänti nämäne kukwe driere ietre: ju ju te, nitre nämäne nüke kwati yekänti aune kä jökrä ngwane o ji ngrabare (Hech. 17:17; 20:20). Ñaka tä nemen nuäre ni kräke nänkäre, ¿ye ngwane nikwe dre nuaindre? Nitre tä näin ta yekänti ni raba ja täkärä mike aune blite bentre. Ni raba kukwe driere teléfono yebiti, tärä tike aune kukwe driere kä jökrä ngwane arato. Nitre kwati kukwe driekä tä bren o niena umbre ye tä kukwe driere ye erere ngwane jata nemen ruin kwin ietre aune käta nemen juto bätätre.

11 Aisete, nita bren akwa ni raba sribi Ngöbökwe nuainne ja brukwä tätebiti. Apóstol Pablo kukwe kwin bämikani yebätä ani blite. Niebare kwe: “Ni kätä ja di bien tie ye köböire  ti die tärä jondron jökrä kräke” (Filip. 4:13TNM). Niara nikani kukwe driere ye ngwane namani bren aune ni ja di bianka ie yekwe niara dimikani. Nitre Galacia ie niebare kwe: “Tikwe kukwe kuin Jesubtä mikaba gare kena munye, ye ngwane ti nämane bren” (Gál. 4:13). Ye erere arato nita bren ngwane, ni raba blite Gobran Ngöbökwe yebätä, doctor, nitre ni bren ngübaka aune nitre mada mada ni kräkäi mikaka yebe. Nita niken kukwe driere ju ju te ye ngwane nitre ye ruäre tätre sribire yebätä ñaka tä kwen gwi nie.

¿NI RABA NÜNE ÑO JONDRON BRAIBEBITI?

12. ¿Ni okwä tädre “jondron keteitibebätä” ye abokän dre gärätä?

12 Jesukwe niebare: “Ni okwä ye abokän ñotra kwrere ni ngrabare kräke. Ye medenbätä, mä okwä tädre jondron keteitibebätä, mä ngrabare jökrä tädi trä ngitiekä” (Mat. 6:22TNM). ¿Ye abokän dre gärätä? Ye abokän nikwe nünandre jondron braibebiti, ja töi mikadre jondron keteitibebätä, ñaka jondron mada tuanemetre ja töi kwite. Nitre nänkä Jesús jiebiti yekwe ja töi mikadre ño kwatibe sribi Ngöbökwe aune Gobran kwe ye aibebätä ye bämikani kwe niaratre käne, “Gobran Ngöbökwe aune kukwe metre Ngöbökwe känä jankunu käne”, nieta ye erere nikwe nuaindi ngwane, nikwe ja ngwain Jesús erere (Mat. 6:33TNM).

13. ¿Dre raba ni dimike ja töi mike jondron keteitibebätä sribi Ngöbökwe nuainkäre?

13 Ja töi mikadre jondron keteitibebätä sribi  Ngöbökwe nuainkäre nieta, ye abokän nikwe nünandre jondron braibebiti ne kwe kä rabadrete nie nitre mada dimikakäre Jehová mike gare jai aune tarere. * Ñodre, ¿ni raba ora ükete jai sribi nuainta nikwe yebätä aune kukwe driere bäri bämän kratire kratire? Nita kä denkä krubäte jai ja näkwitakäre ngwane, ¿ni raba dre nuainne ne kwe jondron ye ñaka kä diandrekä krubäte nikän?

14. ¿Elías aune muko kwe dre nuainbare sribi Ngöbökwe nuainkäre bäri?

14 Ja mräkä Elías abokän tä sribire ni umbrere aune muko kwe käkwe dre nuainbare ye ani mike gare jai. Elías tä niere: “Ñan nämä nemen nuäre nun kräke sribi prekursor nuainkäre, akwa nunkwe ja töi mikaba kukwe ruäre nuainne. Nunkwe kukwe ükateba jai sribi Ngöbökwe nuainkäre bäri. Ñodre, nun ñaka rababara ngwian kitekä krubäte, ja näkwita meden kräke nun nämä kä denkä krubäte jai yebätä nunkwe ora ükateba jai aune nun nämä sribire yekänti nunkwe köbö ruäre ribeba ngwarbe jai. Nunkwe köbö ükateba jai ye köböire, nun nämä kukwe driere derekri, nun nämä nitre tötike bäri Bibliabätä aune ruäre ngwane nun nämä kukwe driere köbö ruäre te bämän kratire kratire. Ye käi nämä nemen juto nunbätä”.

NI RABA NEMEN ÑO DIRIKÄ BÄRI KWIN

Kukweta nemen gare nie bämän kratire kratire gätäte ye erere nikwe nuaindi ngwane, ye ni dimikai sribire bäri kwin Ngöbö kräke. (Párrafo 15 aune 16 mikadre ñärärä). *

15, 16. Kukwe nieta 1 Timoteo 4:13, 15 ye erere, ¿ni raba kukwe driere aune dirire ño bäri kwin? (Recuadro, “ Kukwe ne raba ni dimike sribi Ngöbökwe nuainne ja brukwä tätebiti” mikadre ñärärä).

15 Sribi Ngöbökwe nuainkäre ja brukwä tätebiti, nikwe ja töi mikadre dirire bäri kwin. Nitre ruäre käkwe ja tötikani sribi ruäre nuainkäre yei ribeta niaratre rabadre ja tötike  jankunu ne kwe rabadre sribire bäri kwin. Ye erere arato, nikwe ja töi mikadre nemen dirikä bäri kwin (Prov. 1:5; ñäkädre 1 Timoteo 4:13, 15 yebätä).

16 ¿Raba nemen bare ño nie? Gätä Nita Dirire aune Ja Ngwen Ño yete kukwe kädrieta bämän kratire kratire ye nikwe kukwe nuadre kwin. Gätä yete ni tötikata kwin krubäte abokän köböire ni raba kukwe driere bäri kwin. Ñodre, nitre blitaka yebätä ni gätä jie ngwanka käkwe mäträdre ye ngwane, kukwe meden raba ni dimike yebätä nikwe ja töi mikadre. Nikwe blitadre kukwe metre yebätä ni madabe ngwane, nikwe ye erere nuaindre. Nitre mada ie kukwe drie gare kwin, nitre prekursor o ni circuito tuabitikä ie ni raba ja di kärere arato. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, tärä aune video dirikäre yebiti nikwe diridi bäri kwin. Ye köböire kä rabai bäri juto nibätä kukwe driekäre aune dirikäre.

17. Nita sribi Ngöbökwe nuainne kwin ngwane, ¿jata nemen ruin ño nie?

17 Jehovata ni mike “sribi[re]” jabe ye abokän ütiäte krubäte (1 Cor. 3:9). “Dre dre ütiäte nünankrä bäri metre” ye tä nemen gare nie ngwane, nita ja töi mike kwatibe kukwe driere angwane nita nemen “Jehová mik[e] täte kä jutobiti” (Filip. 1:10; Sal. 100:2). Ni sribikä Ngöbö kräke ie niarakwe ja di biain ye gare metre nie ne kwe nikwe sribidre kräke kukwe meden meden rabadre bare nibätä yebiti ta (2 Cor. 4:1, 7; 6:4). Kukwe meden meden tä ni kisete yebätä nita kukwe driere braibe o krubäte, akwa nita sribire ja nire tätebiti Ngöbö kräke ye tä kä mike juto nibätä (Gál. 6:4). Nita sribi Ngöbökwe nuainne ja brukwä tätebiti ngwane, Jehová aune nitre mada tare nikwe ye nita bämike. ¿Ye köböire dre rabai bare? Biblia tä niere: “Makwe ja ngibia au ne ngwane, ni kwati ma kukwei nuaka abko Ngöbökwe dianditari siba mabe gwaire” (1 Tim. 4:16).

KANTIKO 58 Tikwe nitre töi jäme känändi

^ párr. 5 Gobran Ngöbökwe kukwei driedre aune nitre mikadre ja tötikaka ye Jesukwe nuain mananbare nie. Kukwe tare ben nita ja tuin akwa yebiti ta ni raba ja brukwä tätebiti sribi Ngöbökwe nuainne ño ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Ni raba dirire ño kwin aune ni raba kukwe driere ño kä jutobiti ye nikwe mikai gare jai arato.

^ párr. 4 KUKWE MIKATA GARE: Nitre kristiano tä sribire Ngöbö kräke nieta ye ngwane, blitata kukwe driedre, diridre, Ju Ja Ükarakrö sribedre aune ükadrete, Ngöbö mikata täte bätä kukwe tare tä nemen bare ye ngwane nitre dimikata (Hech. 11:29; 2 Cor. 5:18, 19).

^ párr. 13 Kukwe keta kükü tä recuadro, “¿Ni raba nüne ño jondron braibebiti?” tä dianinkä täräkwata Ni Mikaka Mokre julio 2016 página 8 mikadre ñärärä.

^ párr. 62 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni tuadrebiti ño ye meri Testiko iti tä bämike gätäte. Ni gätä jie ngwanka tä kukwe niere mäträkäre ye niarata tike jai täräkwata Diridre kwin yebätä. Kukwe namani gare ie yebiti tä kukwe driere bämän krüte yebätä.