Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 17

Jehová diebiti nikwe ja mikadre üai kämekäme rüere

Jehová diebiti nikwe ja mikadre üai kämekäme rüere

“Ñobtä ñan angwane [...] üai kämekäme [...] rüere nita rüre” (EFES. 6:12).

KANTIKO 55 ¡Ñan kä jürä ngwan jabätä!

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. Kukwe nieta Efesios 6:10-13 ye erere, ¿Jehová töita nibätä aune tä ni tarere ye tä bämike ño nie?

JEHOVATA ni dimike ja tuin ni rüe yebe yebiti tä bämike niara töita nibätä aune tä ni tarere. Satana aune chokalitre ye metrere ni rüe. Niaratre yebätä nikwe ja ngübadrebiti aune nikwe dre nuaindre ja tuakäre ben ye Jehovata niere nie (ñäkädre Efesios 6:10-13 yebätä). Ngöböta ni dimike ye nikwe kai ngäbiti aune nikwe tö ngwain ie ja brukwä tätebiti ngwane, nikwe ja mikai Diablu rüere. Apóstol Pablo ie ja namani ruin ño ye erere ja raba nemen ruin nie arato, niara kukwe ne tikani: “Ngöböta ni tarere [...], ye ngwane ni amne jändrän mda mda ñakare jire rabadre ni ganaine” (Rom. 8:31).

2. ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

2 Satana aune chokalitre tä kukwe nuainne ye ni kristiano erametre ñaka tö ja töi mikai krubätebätä. Ñakare aune, kukwe metre Jehovabätä ye ni tö mikai gare jai (Sal. 25:5). Akwa, Satana tä dre dre nuainne ye rabadre gare nie ne kwe ñaka ni ngökadre kwe (2 Cor. 2:11). Satana aune chokalitre tä kukwe medenbiti metrere nitre ngökö ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Ni raba dre nuainne ja mikakäre niaratre rüere ye rabai gare nie arato.

¿ÜAI KÄMEKÄME TÄ NITRE NGÖKÖ ÑO?

3, 4. a) ¿Kukwe nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben ye dre gärätä? b) ¿Kukwe nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben ye tä nirien ño käbiti tibien?

3 Satana aune chokalitre tä kukwe ngwarbe nuainne ne kwe ja mäkädre bentre kukwe yebiti tätre nitre ngökö. Nitre tä kukwe ye nuainne abokän tä niere kukwe ye gare ietre aune raba kukwe ruäre ketebätä ye erere ni mada ñaka raba nuainne nieta kwetre.  Ñodre, dre rabai bare ja känenkäre ye niaratre ruäre raba mike gare nitre sukiare yebiti tätre niere. Ruäre abokän tätre blite nitre krütanina ben ye kwrere tätre bämike. Kwra biankäre ni madai nitre ruäre tä ja mäke chokalitre ben o ja mike sukiare. *

4 Kukwe nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben ye nuainta kä jökräbiti tibien. Juta 18 Latinoamérica aune Caribe yete kukwe ngwanintari nitre ie ja mika sukiare, kwrare yebätä ngwane nitre jökrä bäsi nämäne kukwe ye mike era jai niebare kwetre aune blitadre üai kämekäme yebe ye nitre jökrä bäsi nämäne mike era jai niebare kwetre arato. Juta 18 África yete, nitre ie kukwe ngwanintari ja mika sukiare yebätä ngwane nitre jökrä bäsi nämäne kukwe ye mike era jai niebare kwetre. Ye medenbätä, kä meden känti nita nüne akwa ni ñaka rabadre ja di ngwen nekä, ñobätä ñan aune Satana tä ni “kä jökräbti temen” ngökö (Apoc. 12:9).

5. ¿Kukwe nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben ye tuin ño Jehovai?

5 “Ngöbö Jehová kukwe metre niekä” (Sal. 31:5). Ye medenbätä, ja mäkäta chokalitre ben aune dre dre nuainta kukwe ye nuainkäre ye tuin käme ie. Niarakwe niebare nitre israelita ie: “Nitre ne erere ñaka tädre mun ngätäite, ni ngobo o ngängän kwe mikaka kukwadre ñukwäte, ni sukiare, ni ja di käräkä choka ie, ni kukwe ngwarbe mikaka era jai, ni kwrare, ni ngürün kitaka ni madabätä, ni nänkä ni blitaka chokabe yekänti o ni kukwe rabai bare ja känenkäre niekä, ni kukwe ngwantarikä ni krütanina ie. Nire nire tä kukwe ye nuainne abokän tuin yaidre Jehovai” (Deut. 18:10-12). Jehovakwe Kukwe Biani Nuaindre nitre israelita ie ye ni kristiano rabadre mike täte ja dibiti ye ribe ñaka nie. Akwa kukwe nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben ye tuin käme jankunu ie ye gare nie (Mal. 3:6).

6. a) ¿Kukwe nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben yebiti Satana tä nitre ngwen ja tare nike ño? b) Kukwe nieta Eclesiastés 9:5 ye erere, ¿nitre krütanina ye tä ño?

6 Kukwe nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben ye nikwe ñaka kadre ngäbiti ye Jehová tä niere nie, ñobätä ñan aune kukwe yebiti Satana tä kukwe tare nuainne nitrebätä. Ñodre, nitre krütanina ye tä niken kä madakänti yebiti tä kukwe ngwarbe mike gare nitre ngökakäre (ñäkädre Eclesiastés 9:5 yebätä). * Kukwe yebiti tä nitre ngwen nikenkä aune nitre kä mikadrekä Ngöböbätä ie tö. Nitre tä kukwe ye nuainne yekwe tö ngwandre üai kämekäme ie aune ñaka Jehovai yei Satana tö arato.

¿NI RABA JA MIKE ÑO ÜAI KÄMEKÄME YE RÜERE?

7. ¿Jehovata dre mike gare nie?

7 Nibira gare nie ye erere, Satana aune chokalitre ñaka ni ngökadre yekäre, niaratre tä dre dre nuainne ye Jehovata mike gare nie. Ni raba dre nuainne ja tuakäre üai kämekäme yebe ye ani mike gare ruäre jai.

8. a) ¿Dre köböire ni raba ja di ngwen ja mikakäre üai kämekäme ye rüere? b) ¿Salmo 146:4 ye tä kukwe meden metre mike gare nitre tä krüte yebätä?

8 Nikwe ñäkädre Ngöbö Kukweibätä aune töbikadretaribätä. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, üai kämekäme tä kukwe ngwarbe niere ye ñaka ni ngökadi. Ngöbö Kukwei ye ngitra tu grine ye kwrere abokän tä kukwe ngwarbe nieta Satanakwe ye denkä mento (Efes. 6:17). Ñodre,  tä mike gare metre nitre krütanina ye ñaka raba blite ni tä nire yebe (ñäkädre Salmo 146:4 yebätä). * Arato dre rabai bare ja känenkäre ye Jehová aibe raba mike gare metre ye tä ngwen törö nie (Is. 45:21; 46:10). Nikwe ñäkäi mantre jetebe Ngöbö Kukweibätä aune töbikaitaribätä ngwane, ni rabai juto biarebe üai kämekäme tä kukwe ngwarbe niere ye rüere ja mikakäre.

9. ¿Kukwe meden meden nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben abokän ni ñaka tä kain ngäbiti?

9 Kukwe meden nuainta ja mäkäkäre chokalitre ben ye nikwe ñaka nuaindre. Ni kristiano metre ñaka tä niken ni blitaka chokabe yekänti aune ñaka blite nitre krütanina yebe. Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie erere, nitre tä krüte doboi mikata ye ngwane, tä niken kä madakänti nieta ye ni ñaka mike era jai. Aune dre rabai bare ja känenkäre ye ni ñaka ngwentari sukia ie (Is. 8:19). Kukwe keta kabre kädrite ye ni ñaka tö nuaindi siba. Kukwe ye raba kukwe tare mike nemen bare nibätä, ñobätä ñan aune kukwe yebiti Satana aune chokalitre raba ni mike nemen kö okwäte.

Nitre kristiano siklo kena ye erere, jondron ja mäkäkäre chokalitre ben tärä nikwe ngwane nikwe kitadrekä aune nikwe ñaka ja näkwitadre kukwe nuainta chokalitrekwe yebätä. (Párrafo 10 nemen 12 mikadre ñärärä).

10, 11. a) Nitre ruäre nünanka Éfeso ie kukwe metre namani gare ye ngwane, ¿dre nuainbare kwetre? b) Kukwe nieta 1 Corintios 10:21 ye erere, ¿ni raba ja ngwen ño niaratre erere aune ni raba dre nuainne?

10 Jondron medenbiti ja mäkäta chokalitre ben ye jökrä kitadrekä. Siklo kena yete nitre nünanka Éfeso ye ruäre nämäne ja mäke chokalitre ben. Akwa, kukwe metre namani gare ietre ngwane, ja töi kwitani jötrö ngwarbe kwetre. Biblia tä niere: “Ni kwati kwrarekwrare amne ni kwati nämane ja mike sukiare abko käkwe täräkwata ja töitikakrä kwetre rabakäre kwrare amne sukiare, ye ükaninkrö jökrä, [...] bti kukwani jökrä kwetre ni jökrä okwäbti” (Hech. 19:19). Niaratre ja mikadre ño üai kämekäme ye rüere ye mikani täte kwetre ye nibira gare nie. Tärä ja mäkäkäre chokalitre ben ye ütiä nämäne kabre krubäte, ye ñaka biani kwetre ni madai aune ñaka rürübäinbare kwetre, ñakare aune kukwani kwetre. Jehovakwe niaratre kadre  ngäbiti ye namani bäri ütiäte kräketre tärä keta kabre ütiä nämäne nuäi yebiti ta.

11 ¿Ni raba ja ngwen ño nitre nünanka Éfeso erere? Ñodre, kruso, nün ngätä, krimu kädekata mrubriä, domoin, kuän jondron ye kwrere tärä nikwe ja kriemikakäre kukwe tare aune chokalitre yebätä ngwane, bäri kwin nikwe kitadrekä o ñaka nuaindre (ñäkädre 1 Corintios 10:21 yebätä).

12. ¿Ni raba kukwe meden meden ngwentari jai?

12 Drebätä nita ja näkwite ye nikwe mikadre gare kwin jai. Ni raba ngwentari jai: “Tita ñäke tärä, täräkwata o kukwe mada tä Internet yete, ¿abokän tä blite chokalitre yebätä? Musika, película aune kukwe mikata tuare televisionte aune videojuego, ¿yebätä ni raba dre niere? ¿Jondronbätä tita ja näkwite ye tä blite chokalitre yebätä? ¿Película yete vampiros, zombis o jondron mada mada ye erere bämikata? Ja mikata sukiare, kwrare aune ngürün kitata ni madabätä, ¿ye ñaka bämikata blo?”. Erametre, kukwe namani bare kira täinta jatäri ye jökrä kite chokalitre yekri ye ni ñaka raba niere. Nikwe kukwe ye mikai gare kwin jai ngwane, kukwe meden tuin käme Ngöböi ye nikwe ñaka kai ngäbiti jire. Nikwe ja di ngwandre Jehová mike täte töi mrebebiti (Hech. 24:16). *

13. ¿Ni ñaka tö dre nuain?

13 Chokalitre tä dre dre nuainne yebätä nikwe ñaka blitadre. Jesukwe dre nuainbare ye erere nikwe ja ngwandre (1 Ped. 2:21). Niara nämäne kä kwinbiti ye ngwane, Satana bätä chokalitre yebätä kukwe nämäne gare krubäte ie. Akwa nükani Kä tibienbätä ngwane, ñaka nämäne blite Satana aune chokalitre dre dre nuainbare yebätä. Jesús tö namani blitai  Jehovabätä aune ñaka tö namani nitre töi mikai krubäte Satana yebätä. Jesús erere, ni ñaka tö blitai chokalitre yebätä. Ñakare aune nita kukwe niere yebiti nita bämike ni “brukwä tä ngrenkä kukwe kwin yebätä” ye abokän kukwe metre gärätä (Sal. 45:1).

Nikwe ñaka üai kämekäme ye jürä ngwandre jabätä. Jehová, Jesús aune angeletre ye bäri dite chokalitre ngwä. (Párrafo 14 aune 15 mikadre ñärärä). *

14, 15. a) ¿Ñobätä ni ñaka rabadre üai kämekäme ye jürä ngwen jabätä? b) ¿Kukwe meden tä mike gare Jehovata juta kwe kriemike kä nengwane?

14 Üai kämekäme ye nikwe ñaka jürä ngwandre jabätä. Ni jökräbätä kukwe tare raba nemen bare kä nebätä. Ni ñaka kukwe ngübare ye raba nemen bare nibätä, ñodre, ni raba juruaine tare, ni raba nemen bren o ni raba krüte. Akwa, ¿yebätä ni raba nütüre chokalitre ye köböite kukwe ye namani bare? Biblia tä mike gare kukwe “ngüba ñaka jire” abokän raba nemen bare ni jökräbätä (Ecl. 9:11). Ne madakäre, Jehová ye bäri dite chokalitre kräke ye bämikanina kwe. Ñodre, Satana ñaka tuanimetre kwe Job murie kete (Job 2:6). Moisés näire, niara bäri dite nitre sacerdote ja mikaka sukiare nämäne Egipto yebiti ta ye bämikani kwe (Éx. 8:18; 9:11). Kä nikani ta ngwane, Jehovakwe ja di biani Jesús ie aune Satana bätä chokalitre kitani timo kwe Kä tibienbätä. Aune gwäune kitai kwe kä mente nguse yekänti, yete ñaka kukwe tare nuaindi Diablukwe (Apoc. 12:9; 20:2, 3).

15 Kä nengwane Jehová tä juta kwe kriemike ye bämikanina kwe. Ani töbike kukwe nebätä: nita kukwe driere aune nitre tötike kukwe metrebätä Kä jökräbiti tibien (Mat. 28:19, 20). Ye köböire kukwe meden blo nuainta Diablukwe ye nita mike gare metre. Niara die tärä akräke, nita sribi nuainne ye ketadrebätä kwe. Akwa ñaka raba nuainne. Aisete, ni ñaka rabadre üai kämekäme ye jürä ngwen jabätä. Gare kwin nie “Jehová okwäta kä tibien ne jökräbiti ja die mikakäre tuare nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre” (2 Crón. 16:9). Nikwe Ngöbö mikai täte metre ngwane, chokalitre ñaka raba ni ngwen ja tare nike kärekäre.

JEHOVATA NI DIMIKE YE NITA KAIN NGÄBITI NGWANE TÄ KUKWE KWIN MIKE NEMEN BARE NI KRÄKE

16, 17. Ja mikadre üai kämekäme rüere yekäre ñaka kä jürä ngwandre jabätä, ye mä raba mike gare keteiti.

16 Nikwe ja mikadre üai kämekäme ye rüere yekäre, nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä, ñobätä ñan aune ja ketamuko o ni mräkätre  töta nemen ni töi mikai kukwe ruäre nuainne jabe ye ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Akwa, nire ñaka tä kä jürä ngwen jabätä ye kräke Jehovata kukwe kwin mike nemen bare. Meri Testiko kädekata Erica, nünanka kä Ghana känti yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Kä nämäne 21 niarabiti ye ngwane, jatani ja tötike Bibliabäbä. Rün nämäne ja mäke chokalitre ben, yebätä nitre jökrä tö namani niara tuai ngri sribe nämäne rünkwe ngöbö ngwarbe kräke ja mäkäkäre chokalitre ben ye rabadre kwete arato. Niara ja töi mikani ñaka kukwe ye nuainne ngwane, mräkätre käkwe niebare niara ñaka nämäne ngöbö ye mike ütiäte jai. Mräkätre namani nütüre ngöbö ye käkwe niara mikai bren aune kä kwitaikä dokwäbiti.

17 Niara mika tö namani ja dibiti kukwe ye nuainne, ñan nuaindre kwe ngwane niara rabadre kä mikekä gwi, akwa yebiti ta ñaka ja ngwani di nekä kwe. Nitre Testiko käkwe niara kani ngäbiti ja gwirete. Ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke, ye abokän mräkätre kukwe ja üairebiti namani kwe (Mar. 10:29, 30TNM). Niara mräkätre käkwe mikani tuin ngwarbe jai aune jondron nämäne kwe ye kukwani kän, akwa yebiti ta niarakwe ja ngwani metre aune ja ngökani ñöte kwe, nengwane tä sribi prekursor regular nuainne. Chokalitre ye jürä ñakabätä. Aune tä kukwe ne ribere mräkätre kwe kräke: “Köbö kwatire kwatire tita ribere Ngöbö ni tarekä ie, ti mräkätre yei niara ye rabadre gare aune kä rabadre juto bätätre mikabätä täte”.

18. ¿Nikwe tö ngwain Jehovai ye köböire dre kwin rabai nikwe?

18 Ni jökrä käkwe ñaka ja tuadi kukwe tare ye erere ben. Akwa ni jökrä rabadre ja mike üai kämekäme ye rüere aune ni rabadre tö ngwen Jehovai. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, kukwe kwin keta kabre rabai nikwe. Ñodre, Satana ñaka ni ngökai jire. Ne madakäre, nikwe ñaka chokalitre jürä ngwain jabätä, ñakare aune käre nikwe Ngöbö mikai täte. Kukwe jökräbiti ta ni rabai ja kete bäri kwin Jehovabe. Ni ja tötikaka Jesube kädeka nämäne Santiago kukwe ne tikani: “Munkwe nünanka dite jabtä rükäre diablu Satana rüere angwane, gitiadi munbtä. Krötö känime Ngöbö ken munkwe amne Ngöbökwe krötadi känime mun ken” (Sant. 4:7, 8).

KANTIKO 150 Jehovakwe mä mikai kwäre

^ párr. 5 Ja ketadre üai kämekäme ben ye köböite kukwe kri raba nemen ni kisete, aisete Ngöbö Jehová ni tarekä tä ni mike mokre kukwe yebätä. ¿Üai kämekäme tä nitre ngökö ño? ¿Ni raba dre nuainne ja mikakäre rüere? Jehovata ni dimike ño ja tuakäre üai kämekäme yebe, ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 3 KUKWE MIKATA GARE: Kukwe keta kabre mikata era jai aune nuainta abokänbiti ja mäkäta chokalitre ben. Ñodre, nitre tä krüte yebätä jondron tärä abokän tä nemente nire ye nitre tä mike era jai aune nitre tä krüte ye raba blite nitre tä nire yebe, metrere ni blitaka chokalitre ben yebiti nieta. Nitre tä ja mike kwrare aune ja mike sukiare yebiti tätre ja mäke chokalitre ben arato. Kukwe ja tötikara nekänti blitata ja mäkäta chokalitre ben ngwane, jondron ñan tuabare nuainta, ñodre chokalitre juantarita mento aune ngürün kitata ni madabätä meden gärätä. Ye abokän ñan nitre tä jondron nuainne jötrö ngwarbe ja kisebiti nitre näkwitakäre ye ñan ai gärätä.

^ párr. 6 Eclesiastés 9:5: “Ñan ñobätä aune ni krütai ye gare nie, akwa nitre krütanina yei kukwe ñaka niena gare jire aune ñaka nemena jondron ganainne mada, ñan ñobätä aune niaratre ie kukwe ñaka nemena törö”.

^ párr. 8 Salmo 146:4: “Üai yeta niken mento, niarata nikenta dobrote; ye näire erametre töita krüte jökrä”.

^ párr. 12 Drebätä nikwe ja näkwitadre ye nitre umbre ji ngwaka ñaka tä ükete nuainkäre nie. Ñakare aune ni kristiano itire itire ie kukwe Bibliabätä gare ye ererebätä drebätä ñäkäi kwe, dre mrusai kwe o drebätä ja näkwitai kwe ye rabadre den nuaindre akwle jai. Nitre tä ji ngwen mräkätre käne ye rabadre kukwe ükete ne kwe kukwe meden nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye mräkätre rabadre mike täte. Ñodre, (¿Tienen los testigos de Jehová una lista de películas, canciones o libros prohibidos?abokän tä Internet käi jw.org® yete, sección SOBRE NOSOTROS > PREGUNTAS FRECUENTES ye mikadre ñärärä).

^ párr. 56 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Jesús bämikata Rei dite kä kwinbiti niara tä angeletre rükä jie ngwen.