Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre  |  Diciembre 2015

¿Ne gare mäi?

¿Ne gare mäi?

¿Nitre judío janamene Jerusalén Pentecostés kä 33 ye erametre “nünanka kä jökräbti temen”?

Nitre kwati tä ji ngrabare Jerusalén Pentecostés kä 33 yete

Hechos 2:5-11 tä kukwe niere ye erere arato, Filón, ni judío kukwe kira tikaka kä ye ngwane, ye käkwe kukwe tikani nitre kwati krubäte janamene fiesta Pentecostés yebätä Jerusalén kä 33 yete.

Nitre nämene näin Jerusalén kokwäre yebätä, Filón käkwe tikabare: “Juta keta kabre yekänti nitre ñan täindre; nitre ruäre tä näin gürere, ruäre tä näin mrenbiti, kä Oriente, Occidente yekri, kä ngwitärikri aune mötörikri tä näin fiesta kwatire kwatire ye kokwäre”. Herodes Agripa I Herodes el Grande bräi käkwe tärä juani gobran romano Calígula ie yebätä blitabare kwe arato. Tärä yebätä niebare kwe Jerusalén yebätä: “Juta deme [...] ye juta bäri kri akwa ñaka judea ye aibe kräke, ñakare aune juta mada keta kabre ye kräke arato, ñobätä ñan aune nitre kwati kä yekänti nikanina nüne juta mada bäre yekänti kä keta kabre ngwane yebätä”.

Nitre judío nikanintre nüne kä meden meden känti ye Agripa käkwe tikani jatäri täräbätä; nitre ye ruäre nämene kä mente krubäte känti, ñodre, Mesopotamia, África ye ngwitärikri, Asia Menor, Grecia bätä ngutuä mrente mar Mediterráneo yete. Ni especialista Joachim Jeremias käkwe tikani: “kä kädekateta jatäri nekänti, nitre nämenentre niken Jerusalén ye kädekate ñaka mrebe; akwa nieta metre ta, ñobätä ñan aune nitre rikadre templo yete ye ribe nämene nitre judío umbre ye jökrä ie.” (Deuteronomio 16:16.)

Nitre kwati nämene niken fiesta nitre judío kräke käi ngwen juto jabätä ye nämenentre kübien medente?

Kä ketaninkä ñö ngwäre jübakäre dikaninte kwani Jerusalén

Kä kwatire kwatire te juta Jerusalén yete fiesta ketamä nuain nämene: Pascua, Pentecostés bätä fiesta Cabañas. Siklo kena yete, nitre kwati krubäte Israel bätä juta mada keta kabre känti nitre judío nämene nüne ye nämene niken yete fiesta yebätä (Lucas 2:41, 42; Hecho 2:1, 5-11). Aune nitre menteni ye nämene ju ribere jai kübiakäre.

Nitre ruäre nämene nemen ja ketamuko kwetre ye gwirete, nitre mada abokän nämene nemen ju sribe nämene nitre menteni kräke yete. Nitre ruäre nämene nemen nünentubu juta ye teri o ki ye bäre jubäre. Ñodre, juta Betania nämene nemenkä känime yekänti Jesús kübiabare (Mateo 21:17).

Ju sribe nämene yekänti kä ketaka nämene jübakäre ye erere kwanina templo ye ken. Ju sribe nämene yekänti nitre menteni nämene kübien aune jüben jämi niken templo yete ye känenkri raba ruin nie. Kukwe tikani jäbätä kwani kä yekänti ye tä mike gare ni iti kädeka nämene Teódoto, ni sacerdote sinagoga kä yekänti, käkwe “sinagoga ye sribebare ñäkäkäre Kukwe Ngöbökwe yebätä aune [...] kübiakäre nitre menteni ie bätä ñö ketakakäre gitiakäre nitre menteni yei”.