Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Pedro ye kädekani papa kena?

¿Pedro ye kädekani papa kena?

“Cardenal Jorge Mario Bergoglio S.I. kädekani Sumo Pontífice, 265 ji ngwanka Pedro täte.” (VATICAN INFORMATION SERVICE, CIUDAD DEL VATICANO, 13 MARZO 2013)

“Obispo kä Roma ye mikadre bäri kri Iglesia jökrä ye jie ngwankäre ñobätä ñan aune niara abokän rabadre ji ngwanka San Pedro täte, Jesukristo sribi ütiäte mikani ni ye kisete.” (LA PRIMAUTÉ DE L’ÉVEQUE DE ROME DANS LE TROIS PREMIERS SIÈCLES [LA PRIMACÍA DEL OBISPO DE ROMA EN LOS PRIMEROS TRES SIGLOS], DE VINCENT ERMONI, 1903)

“Pontífice ni romano ye ñaka kädekani ji ngwanka ni ütiäte Pedro täte ye nire [...] käkwe niedre ngwane, ni ye juandre mento ni mada ye ngätäite.” (PRIMER CONCILIO VATICANO, 18 JULIO 1870)

CONCILIO Vaticano nuainbare kena kä 1870 yete ye ngwane kukwe ükaninte ye driedre Iglesiate kukwe ütiäte krubäte ye erere, ye debe nitre Católico kä jökräbiti tibien kräke. Akwa kukwe ye drieta Bibliabätä o ñakare ye mikadre gare jai ye ütiäte krubäte. Ne madakäre, ¿papa Francisco ye mikani ji ngwanka apóstol Pedro täte? ¿Aune Pedro ye kädekani papa kena?

“JÄ YEBTI NITRE GÄTÄKÄ TI KÄBTI KÄKWE TÖDEKADI”

Kukwe ükaninte kä 1870 yete Concilio Vaticano käkwe blitabare metrere Mateo 16:16-19 aune Juan 21:15-17 yebätä. Texto nebätä aune kukwe mada kädrieta Bibliabätä yebätä nita ñäke angwane Jesús aune Pedro blitabare jabe, yete sribi ütiäte mikani apóstol ye kisete nitre kristiano jatani ja ükökrö kena ye ngwane. Ñodre, Jesús aune Pedro ie ja namani gare angwane, Pedro rabai ja ngwen jä ye kwrere niebare kwe (Juan 1:42). Akwa ¿Jesukwe sribi bäri ütiäte mikani kisete?

Mateo 16:17, 18 yete Jesukwe kukwe ne niebare: “Ti bike Pedro niere mae amne jä yebti nitre gätäkä ti käbti käkwe tödekadi amne rikadi niren kwati amne gata di kri krübäte ye abko käkwe ñan nitre gätäkä ti käbti ye ganaindre jire chi”. ¿Pedro ni kä tibienbätä yebiti konkrekasion ye sribedi ye ai gäräbare Jesukwe? ¿Rabai bäri ütiäte nitre mada nänkä Jesukristo ben ye kräke? ¿Nitre apóstol nämene niara kukwe nuin yei kukwe ye nükani gare ño? Tärä Evangelio yebätä mikata gare, niaratre blitabare ye bitikäre, ja kwetani bä kabre kwetre nire bäri ütiäte yebätä (Mateo 20:20-27; Marcos 9:33-35; Lucas 22:24-26). Jesukristo käkwe sribi bäri ütiäte mikadre Pedro kisete akräke, nire bäri ütiäte ye rabadre gare kwin ietre, ¿ñan ererea?

¿Jesukwe kukwe niebare ye nükani gare ño Pedro ie? Niara ye judío, ye medenbätä kukwe rabai bare niebare tikani hebreore känti blita nämene “jä” yebätä ye nükani gare ie (Isaías 8:13, 14; 28:16; Zacarías 3:9). Pedro käkwe tärä tikani nitre kristiano mada ie ye ngwane, “jä” kädriebare ye abokän blita  nämene ni Däkien Jesukristo yebätä ye mikani gare kwe ietre. Apóstol käkwe kukwe griegore petra niebare ye arabe Jesukwe niebare Mateo 16:18 yekänti blitakäre metrere Kristo yebätä (1 Pedro 2:4-8).

Apóstol Pablo ye käkwe nänbare metre Jesukristo yebe arato. ¿Jesús sribi bäri ütiäte mikani Pedro ye kisete Pablo nämene nütüre? Sribi meden nämene Pedro kisete konkrekasionte siklo kena yete ye Pablo mikani ütiäte jai. Nitre nämene “ürä dite dite käta nünenkä dite ju ketatekrä krö ye kwrere” ye ngätäite apóstol Pedro nämene arato niebare kwe. Mikata gare ne erere, Pablo kräke üra keta kabre nämene (Gálatas 2:9). Ne madakäre, Jesukwe Pedro kädekadre ji dokwäre konkrekasion kristiano yete akräke, ¿nitre kristiano mada ye nämene mike tuin jai üra krati ye kwrere konkrekasionte Pablo niedre?

Pedro ñaka nämene nitre jökrä mike tuin ja erebe jai yebätä Pablo ñäkäbare bati ie, ye bitikäre kukwe niebare kwe töi bökänbiti ie akwa metre ta: “Kukwe ñan nuendre abko erere rababa nuene. Abtä tikwe ñäkäba metre gwärere [...] ie” (Gálatas 2:11-14). Ne tä mike gare Pablo kräke, Jesús ye ñan ai käkwe Iglesia, o konkrekasion, ye sribebare Pedro yebiti aune nitre mada ngite yebiti arato. Ñakare aune, Jesukristo yebiti konkrekasion ye sribedi ye nämene gare kwin Pablo ie. Pablo ie nämene gare metre “Kristo abko jäkwata kwrere” (1 Corintios 3:9-11; 10:4).

“TI BIKE PEDRO NIERE MAE”

Yebätä “ti bike Pedro niere mae amne jä yebti nitre gätäkä ti käbti käkwe tödekadi” ¿ye abokän dre gärätä? Texto Bibliabätä ye rükadre gare kwin nie yekäre ñäkädrebätä dre nieta käne aune dre nieta bitikäre ye mikadre gare kwin jai. ¿Jesús aune Pedro nämene blite drebätä? Jesukwe krire kukwe ne ngwanintari nitre ja tötikaka kwe yei: “¿Mun abko käta ti nire niere tibtä?”. Ye bätäräbe Pedro niebare: “Ma abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ara amne ma abko Ngöbö nire Odei”. Kukwe niebare kwe yebätä Jesukwe kwin niebare ie aune niarakwe konkrekasion ye  ükaite jä ribi yebiti niebare kwe, jä ye abokän ie Pedro nämene tödeke niebare kwe: ye abokän Jesukristo ara (Mateo 16:15-18).

¿Kukwe niebare ye dre gärätä: “ti bike Pedro niere mae amne jä yebti nitre gätäkä ti käbti käkwe tödekadi”?

Yebätä Padre iglesiate ye kwati käkwe niebare jä kädekateta Mateo 16:18 ye abokän Kristo ara. Ñodre, siklo krärike yete Agustín de Hipona tikabare: “Däkien käkwe niebare: ‘Jä yebti nitre gätäkä ti käbti käkwe tödekadi’; ñobätä ñan aune Pedro käkwe niebare: Ma abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ara amne ma abko Ngöbö nire Odei. Aune Däkien niebare: ‘jä yebti nitre gätäkä ti käbti käkwe tödekadi’. “Jä ye Kristo ara” Agustín käkwe niebare bä kabre.

Agustín aune nitre mada niara erere yebe Iglesia Católica käkwe kukwe ükadrete kä nengwane angwane niaratre ye ja mikaka kukwe ye rüere niedre ye kwrere mikadre tuin jai. Ne madakäre, niara ñan aibe. Teólogo Ulrich Luz, nünanka Suecia tä niere, nitre ja tötikaka kukwe Bibliabätä yebätä kä nengwane ie nükanina gare “jä” nieta ye abokän Jesús ara, ye medenbätä Concilio Vaticano kä 1870 ye kräke niaratre tätre ja mike kukwe ükaninte kwetre ye rüere.

¿PAPA YE AI TÄ JI NGWEN PEDRO TÄTE?

Kukwe “Papa” nieta ye abokän ñaka nämene gare jire apóstol Pedro ie. Siklo 9 yete nitre obispo kwati ñaka nünanka Roma akwa nämene ja kädeke ye erere. Ne madakäre, kukwe yebiti nitre ñaka nämene ja kädeke jire, siklo 11 ye ngwane nie jatani. Apóstol Pedro ye mikani bäri ütiäte aune mikani sribire ni mada täte, ye nitre kristiano kena ñaka nämene nütüre jire. Ye medenbätä, Martin Hengel ni ja tötikaka nünanka Alemania yei namani gare metre “kirabe ni kädekani sribikäre papa ye erere ye nie ñaka jire”.

Ye erere akräke, ¿Pedro ye kädekani papa kena? ¿Nitre mada namani sribire täte? ¿Nitre católico tä kukwe driere papa yebätä ye erere drieta Bibliakwe? Ñakare. Jesukristo käkwe konkrekasion kristiano erametre ye ükaninte ja arabebiti (Efesios 2:20). Nekänti kukwe ütiäte ngwantarita ne ni itire itire käkwe mikadre gare akwle jai: “¿Konkrekasion erametre Kristokwe ye kwanina tie?”.