Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre  |  Septiembre 2015

¿Ngöbö töi ñaka mäbätä ruin mäi?

¿Ngöbö töi ñaka mäbätä ruin mäi?

“¿ÑOBÄTÄ nakainkä tibätä? ¿Ñobätä Ngöböta ne tuemetre nakainkä tibätä?” Sidnei, monso bati kä 24 niarabiti nünanka Brasil nämene kukwe ne ngwentari jai, juruainbare tare krubäte jondron ja kitakäre ñöte yebiti aune ye ngwane namaninbe nikraninkä ngrabare.

Nita juruaine tare, bren, ni mräkä tare nikwe tä krüte nikän, kukwe tare tä nakainkä, o rü nuainta ye ngwane Ngöböta ni tuemetre nitre kwati tä nemen nütüre. Kirabe nitre ruäre ie ja namani ruin ye erere arato. Job yebätä kukwe tare keta kabre namani bare jatäri ye ngwane, ngite kitani kwe Ngöböbiti. Niarakwe niebare ie: “Tita ja di kärere mäi, akwa mä ñaka ti kukwe nuin; tita nüke krö, akwa mätä jerekäbe ti mike ñärärä. Mätä ja töi mike käme krubäte ti rüere; mä kise die täte yebiti mätä kukwe tare nuainne tibätä” (Job 30:20, 21).

Nire nämeme kukwe tare ye mike nemen bare Job yebätä aune ñobätä nämene ja tare nike ye ñaka nämene gare ie. Akwa, ñobätä kukwe tare ye tä nemen bare nibätä aune nikwe ja töi mikadre ño kukwe yebätä ye Biblia tä driere nie.

¿NGÖBÖ TÖ NI TUAI JA TARE NIKE?

Biblia tä niere Ngöbö Jehová yebätä: “Tä jondron jökrä nuainne metre, ñobätä ñan aune ji kwe ye jökrä kwin metre. Ngöböta kukwe niere ye erere tä nuainne, ñaka kukwe käme nuainne jire chi; niara töi kwin aune metre” (Deuteronomio 32:4). Ye medenbätä, Ngöbö “töi kwin aune metre” ye tö ni tuai ja tare nike o tä kukwe tare yebiti ni mike ja ngie nuin o tä nuainne ni töi ükatekäre ye ni ñaka raba nütüre jire chi.

Ñakare aune, Biblia tä niere: “Ni nuateta ye ngwane, ni ñaka raba niere jire iti: ʻNgöböta ti nuinteʼ. Ñobätä ñan aune jondron käme yebiti Ngöbö nuate ñaka raba jire, aune niara ñaka ni nuinte jire arato” (Santiago 1:13TNM). Ñodre, Ngöbökwe ni kä tibienbätä sribebare ye ngwane, ja nire metre biani kwe ietre tä nemen gare Bibliabätä nie: kä bä nuäre biani kwe ietre nünankäre, sribi kwin aune jondron jökrä biani kwe ietre ne kwe kä tädre juto bätätre. Ngöbökwe niebare ietre: “Ngäbäkre ngüba kwati munkwe aune rabadre nirien kwati jatäri nünankäre kä jökräbiti tibien aune munkwe sribi kä tibien yete”. Ngöbö töi ñaka nämene Adán bätä Eva yebätä ye niaratre ñaka raba nütüre jire chi (Génesis 1:28).

Erametre, kä nengwane ni raba jondron keta kabre nuainne akwa ni ñaka raba nüne metre jire chi. Arato nitre kä tibienbätä ye käkwe ja tare nikabarera krubäte kukwe tare yebätä ni raba niere. Biblia tä kukwe metre niere: “Jändrän dätebare Ngöbökwe abko tä ja tare nike, käta täkekä jabe [...] kira abti kä nüke mtare” (Romanos 8:22). Angwane, ¿dre nuainbare blo?

¿ÑOBÄTÄ NITA JA TARE NIKE?

Ja tare nika ye kömikani kirabe ni kä tibienbätä sribebare kena ye ngwane. Ángel iti käkwe ja mikani Ngöbö rüere ye ngwane kömikani. Ángel, ye abokän ja mikani Satana, Diablu, käkwe Adán bätä Eva töi mikani ja erere. Ngöbökwe “kri dre kwin aune dre käme mikakäre gare jai” ñäkäibare ietre ye ñaka mikani täte kwetre, ye ngwane meri aune ni brare kena ye käkwe kukwe meden kwin bätä meden käme ye diani akwle ja käne. Eva ñaka Ngöbö mikai täte angwane ñaka krütai Diablukwe niebare ie, ye ngwane ni ni ngökö ye kwrere Ngöbö bämikani kwe. Ngöbö ñaka ni tuenmetre kukwe meden kwin aune meden käme ye den akwle ja käne Satanakwe niebare arato (Génesis 2:17; 3:1-6). Nikwe ja diandrekä mento Ngöböbätä ye ngwane ni raba nüne bäri kwin mikani gare Diablukwe. Kukwe ye jökräbätä kukwe ütiäte ngwantarita: ¿Ngöbö ye aibe raba ni gobraine kwin?

Satana kukwe niebare yebätä kukwe mada ngwantarita. Nita Ngöbö mike täte jondron täri niebare kwe. Job yebätä Diablukwe niebare Ngöböi: “¿Niara aune ju kwe bätä jondron jökrä kwe, ¿ye ñan kriemikata mäkwe? Sribi nuainta kwe ye mätä mike nemen bare kwin kräke, aune jondron jökrä nire kwe niena krubäte kwe [...]. Akwa, jondron kwe ye jökrä denkä kän, aune erametre niarakwe ñäkäi mä rüere mä ngwärekri” (Job 1:10, 11). Satana nämene blite Job yebätä, akwa ni jökrä tä Ngöbö mike täte jondron täri niebare kwe.

¿NGÖBÖKWE JA TÖI MIKANI DRE NUAINNE?

¿Kukwe niebare ye mika raba gare ño metre jai aune kärekäre? Ngöbö, töbätä krubäte, yebätä ñokänti kukwe ye raba nemen gare bäri kwin yebätä ja töi mikani  kwe, ye käkwe ñaka ni mikai ulire (Romanos 11:33). Ni tuanimetre ken kwe ja gobraine akwle aune dre rabai bare ye köböire nire raba ni gobraine bäri kwin ye rabadre gare metre.

Kä nengwane ni jökrä tä ja tare nike krubäte ye tä bämike ni ñaka raba ja gobraine akwle jire chi. Gobrantre ye ñaka raba ni mike nüne jäme, ñaka raba ni kriemike aune ñaka raba ni mike nüne kä jutobiti, akwa ye ñan ngörä, niaratre ye ara köböite Kä tibien köböi niken ngwarbe täte. Yebätä Biblia tä kukwe metre niere: “Ni kä nebätä ie ja jie ngwan ñaka gare” (Jeremías 10:23). Ngöbökwe ni gobraindi angwane, ye aibe köböire ni rabai nüne jäme kärekäre, nikwe nünain kä jutobiti aune kwin; ye erere niara töita ni kräke (Isaías 45:18).

¿Ngöbökwe dre nuaindi ne kwe ye rabadre bare ie? Jesukwe orasion driebare nitre ja tötikaka kwe ie ye mäkwe ngwan törö jai: “Gobran mäkwe jatadre. Mä töi ye erere rabadre bare, tä nemen bare kä kwinbätä, ye kwrere rabadre bare kä tibienbätä arato” (Mateo 6:10TNM). Ye erere rabai bare. Köbö ye rükai angwane, kukwe jökrä tä ni ngwen ja tare nike ye Ngöbökwe diainkä gobran kwe yebiti (Daniel 2:44). Nünanta bobre, bren keta kabre, aune gata ye jökrä näin ta. Ngöböta käbämike “nitre bobre tä ja di ribere ye mikai kwäre” kwe (Salmo 72:12-14). Biblia tä niere metre arato “ni iti jire käkwe ñaka niedi: ‘Tita bren’” (Isaías 33:24). ¿Aune nitre jökrä krütani abokän tä Ngöbö töite yebätä dre nie raba? Biblia tä niere: “Kä rükai näre nitre jökrä tä dobote ngwanta törö jai, yei [Jesús] kukwei juruai aune jataita kä merebiti (Juan 5:28, 29TNM). ¡Kukwe kwin krubäte käbämikata!

Ngöböta kukwe käbämike yei tödekadre bäri ye käkwe ni dimikai tö ngwen Ngöböi

ÑOKÄNTI JA ÑAKA RABADRE RUIN ULIRE NIE

Sidnei kädrieni kena juruainbare tare ye bitikäre, kä nikani 17 ta ye ngwane niebare kwe: “Ti juruainba tare yebätä ti ñaka Ngöbö mikaba ngite, akwa kenanbe Ngöbö töi ñaka nämä tibätä rababa ruin tie. Ruäre ngwane tita nemen ulire, aune ti ñaka raba jondron nuainne jire yebätä tita nemen müen”. Akwa tita ñäke Bibliabätä ye ngwane, ti juruainbare tare yebiti Ngöbö ñaka tä ti mike ja ngie nuin ye tä nüke gare tie. Biblia tä mike gare ‘kukwe ngüba ñaka jire ye tä nakainkä ni jökräbätä’. Tita blite Jehovabe aune ñäke texto ruärebätä Bibliabätä ye tä ti dimike ja üairebiti bätä jata nemen ruin kwin tie” (Eclesiastés 9:11; Salmo 145:18; 2 Corintios 4:8, 9, 16).

Ñobätä Ngöböta kukwe tare ye tuenmetre nakainkä aune kä nebera chi ja tare nikata ye diainkä kwe yebätä nikwe töbikadretari angwane, ye käkwe ni dimikai tö ngwen Ngöböi. Nitre tä “niara känene abko ütiä biandi kwe nie” yei ni raba tö ngwen metre. Nire käkwe tö ngwandi ie aune Monso kwe ie yei ja ñaka rabai ruin ulire jire (Hebreos 11:6; Romanos 10:11).