Känändre nekänti

Indice yete känändre

Mä kite umbre yebätä mä ñaka raba ulire

Mä kite umbre yebätä mä ñaka raba ulire

¿NITA kite umbre yebätä mätä töbike ngwane jata nemen ruin ño mäi? Nitre kwati tä nemen ja töibikaire krubäte, tä nemen ulire aune kä jürätä nemen bätätre. Jata nemen ruin kore ietre, ñobätä ñan aune ni kite umbre ye abokän ni dokwä kite bäne, ni kite chuline, ni kite di nekä, jondron nemen kite käi nikwitekä nibiti aune ni kite bren.

Akwa, nitre umbre jökrä ie ja ñaka nemen ruin ye erere. Nitre ruäre abokän ñaka bren ngrabare aune töite. Kräkä kwin sribeta yebiti nitre mada abokän tätre ja kräkäimike. Juta ruäre yekänti, nitre kwati tätre nüne raire aune ñaka nemen bren.

Ni ñaka bren o ni bren, akwa ni kite umbre ye ngwane ni jökrä töta nemen kä tuai juto jabätä. ¿Ye tä nemen bare ño? Nita kite umbre ye ngwane nita ja ngwen ño aune ja töi mike ño ye käkwe ni dimikai. Mä nibira umbre ngwane, kukwe ruäre nieta Bibliakwe abokän raba mä dimike ne nun törba mikai gare mäi.

MÄKWE JA TÖI MIKA BOBRE. “Nitre töi bobre ye tä ja ngwen töbätä.” (Proverbios 11:2.) Ni kite umbre ye ngwane ja töi mikadre bobre ye abokän ni ñaka raba jondron jökrä nuainne ye nikwe ngwandre törö jai ne kwe ni ñaka rabadre töbike krubäte. Charles nibira umbre abokänbiti kä 93 ie kukwe ye gare kwin, tä niere: “Nire tä nüne kä kwati krubäte te ye kite umbre nierare. Ni ñaka raba näinta ja jiebitita”.

Akwa, ja töi mikadre bobre ye abokän ja di ngwandre nekä ye ñan ai gärätä aune ni ñaka raba nütüre: “Ti nibira umbre aune ngwarbekäre tita nire”. Ye raba mä mike rubun. Proverbios 24:10 tä niere: “¿Kukwe tare tä mä kisete yebätä mätä ulire? Ye ngwane mä di jatai nekä”. Ni töbätä aune ni töi bobre yei dre dre raba nemen nuainbare ye erere tä nuainne.

Corrado nünanka Italia, abokänbiti kä 77, kätä niere: “Mä rikadre karote mintukwäre ye ngwane mä rikadre bätärekä”. Ye erere, nita kite umbre ye ngwane ni ñaka raba jondron nuainne jökrä käne ye erere ye nikwe ngwandre törö jai. Corrado aune muko kwe ie dre dre raba nemen nuainbare gwita ye erere tätre nuainne aune tätre jondron mike braibe nuaindre köböitire köböitire jai ne kwe ñaka rabadre nainte. Bicho kädekata Mirian nünanka Brasil abokänbiti kä 81 ye tä jondron braibe mike nuaindre jai arato. Niara tä niere: “Tita jondron nuainne bätärekä. Ruäre ngwane, tita ja düke chi, tita kübien chi, tita täke tibien aune ñäke täräbätä bätä tita música kukwe nuin. Nengwane ti ñaka raba jondron jökrä nuainne ye gare tie”.

Mäkwe töbika kwin

 MÄKWE TÖBIKA KWIN. “Mdakäre abko, ni merire merire abko käta Ngöbö mike ütiäte jae, ye rükadre gare ni jökräye, abkokäre ñan ja ngwä kita kwetre ni mda mda okwä mikakäre ja jiebti, akwa ja ükate kuin era metre kwetre.” (1 Timoteo 2:9.) Texto ye tä mike gare ye erere, ni tädre ja ükaninte kwin yekäre nita ja dätere aune nita töbike kwin arato. Bicho kädekata Bárbara nünanka Canadá abokänbiti kä niena 74, tä niere: “Ti nemen ja ükete aune ja dätere kwin. Bichotre mada ñaka ja dätere kwin ye erere ti ñaka töta nemen ja dätei, ruäre tätre nemen niere: ‘¡Ah! Ti nibira umbre. ¡Drekäre tikwe ja dätedre!’”. Aune bicho kädekata Fern nünanka Brasil abokänbiti kä 91, tä niere arato: “Ruäre ngwane tita dän mrä kökö jai ne kwe ja rabadre ruin kwin tie”. ¿Aune dre nie raba ruatre yebätä? Rua Antonio nünanka Brasil abokänbiti kä 73, tä niere: “Käre tita ja dätere kwin, tita dän kwin aune dän bätäninte kwin kite jabätä. Mantre jetebe tita jüben aune tita ja klo sökö”.

Ja dätedre ye kwin krubäte, akwa ñaka ja töi mikadre ye aibebätä. Meri kädekata Bok-im nünanka Corea del Sur abokänbiti kä 69, niara töi ñaka ja däteta ye aibebätä. Tä niere: “Ti nämä bati ye ngwane ti nämä dän meden meden erere kite jabätä ye erere ti ñaka raba kite jabätä kä nengwane ye gare kwin tie”.

Mäkwe ja töi mika kukwe kwinbätä aune ñaka raba kwekebe

MÄKWE JA TÖI MIKA KUKWE KWINBÄTÄ AUNE ÑAKA RABA KWEKEBE. “Nitre kätä ja töibikare käre ye kräke köbö kwatire kwatire ye tare; akwa nitre brukwä kwin ye abokän kwe mrö tärä ere käre.” (Proverbios 15:15.) Mä nämene bati ye ngwane mä nämene dite aune mä nämene jondron keta kabre nuainne ye tä nüketa törö mäi ye ngwane mä nemen ulire raba ruin nunye. Aune ye nüke gare nunye. Akwa ñaka ja mika ulire kukwe yebätä. Kukwe nikanina ta yebätä töbikata käre ye tä ni mike bäri ulire. Mä raba dre dre nuainne yebätä mäkwe ja töi mika. Joseph nünanka Canadá abokänbiti kä 79 töita ye erere. Niara tä niere: “Ti raba dre dre nuainne ye tita nuainne kä jutobiti, aune ti ñaka niena jondron ruäre nuainne yebätä ti ñaka ja mike ulire”.

Mäkwe ñäkäi täräbätä aune ja tötikai ye köböire ja rabai ruin kwin mäi aune kukwe rabai gare bäri mäi. Mäkwe ñäkä täräbätä aune kukwe mada mada mika gare jai. Rua Ernesto nünanka Filipinas abokänbiti kä 74, tä tärä keta kabre känene Biblioteca yete ñäkäkärebätä jai ne kwe “nita niken kä mada mike gare jai” aune “kätä juto nibätä basakäre kä jökrä känti” ye erere tä bämike ja töite nieta kwe. Aune Lennart nünanka Suecia abokänbiti kä 75, kätä ja kite kukwe madabätä ye käi juto krubätebätä.

Mäkwe ja töi mika mantiame

MÄKWE JA TÖI MIKA MANTIAME. “Nireta jändrän mdei nike, ie munkwe jändrän bian ngwarbe angwane, Ngöbökwe jändrän biandi munye.” (Lucas 6:38.) Mäkwe jondron biandre ni madai aune kä diandrekä kräketre angwane, ja rabai ruin kwin mäi aune kä rabai juto mäbätä. Hosa nünanka Brasil abokänbiti kä  85, tä bren akwa tä ja di ngwen nitre mada dimike. Tä niere: “Nitre ja ketamuko tikwe tätre bren yei tita ñäke köte aune tita tärä tike ietre. Ruäre ngwane tita jondron juen kräketre, tita mrö sribere kräketre aune tita dulce sribere kräketre”.

Nita ja mike mantiame tä ni mada töi mike mantiame arato. Jan nünanka Suecia abokänbiti kä 66, tä niere: “Mätä nitre mada tarere angwane tätre mä tarere arato”. Aune ye metre. Nitre mantiame ye tä nitre mada töi mike ja tarere aune jata nemen ruin kwin ietre.

MÄKWE JA KETA. “Nire tä ja denkä mento ye töita ja aibebätä; niara ñaka kukwe kwin ye kain ngäbiti jire.” (Proverbios 18:1.) Ruäre ngwane mä törbadre ja tuai kaibe, akwa ñaka ja dianka mento aune ñaka raba kwekebe gwi. Innocent ni nünanka Nigeria abokänbiti kä 72, tä niere: “Nitre umbre, monsotre bati aune kia yebe ti ja kete kwin”. Börje ni Suecia abokänbiti kä 85, tä niere: “Käre tita ja di ngwen ja kete nitre bati ben. Niaratre dite ye tä ti dimike; aune jata nemen ruinta bati tie”. Nitre mada käkwe mä nübaidre ye mäkwe ñaka ngüba. Mäkwe ja töi mika käne nitre nübaire aune ruäre ngwane mäkwe nitre ja ketaka mäbe ye kärä mröre jakänti. Han-sik ni surcoreano abokänbiti kä 72, tä niere: “Ti aune ti muko nunta nitre ja ketaka nunbe umbre, bati aune monsotre ye nübaire ja gwirete rabakäre keteitibe aune mrökäre”.

Mäkwe ja keta

Nitre ja kete kwin ni madabe ye tätre blite töi jämebiti nitre madabe. Akwa nikwe ni mada kukwe nuadre ye mäkwe ngwan törö jai. Nitre mada töita ño aune ja ruin ño ietre ye mäkwe mika tuin ütiäte jai. Bicho kädekata Helena nünanka Mozambique abokänbiti kä 71, tä niere: “Tita ja di ngwen ja mäke kwin ni madabe aune ni mada mike tuin ütiäte jai. Töita ño aune dre tuin kwin ietre ye tätre niere angwane tita kukwe nuin”. Rua José, nünanka Brasil abokänbiti kä 73, tä niere: “Nitre tä ni kukwe nuin, ja ruin ño nie ye nüke gare ietre, tä ni mike ütiäte jai, tä ni dimike aune käre kä juto bätätre yebe ni töta nemen ja ketai”.

Mäkwe kukwe kwin kädrie ne kwe mä “kukwei rabad[re] mate nuäre ni mda mda olote” (Colosenses 4:6). Kukwe kwin raba nitre mada dimike erere mäkwe blitai.

MÄKWE DEBE BIAN. “Jändrän jökräbtä munkwe kuin nie.” (Colosenses 3:15.) Ni mada käkwe jondron nuain mä kräke ye ngwane mäkwe debe bian ie. Nire tä debe bien ni madai ye abokän tä nemen tare ni madakwe. Marie-Paule nünanka Canadá abokänbiti kä 74, tä niere: “Bitinkä ti aune ti muko nun rikaba nüne ju mada bäri chi te. Ja ketamuko kwati nunkwe rükaba nun dimike. ¡Nunkwe debe bianba krubäte ietre! Nunkwe tärä tikaba debe biankäre itire itire ie, aune nunkwe ruäre nübaibarera mröre ja gwirete”. Meri testiko Jehovakwe kädekata Jae-won nünanka Corea del Sur, abokänbiti kä 76, ye jäntä niken gätäte yebätä tä debe bien krubäte. Tä niere: “Ja mräkätre tätre ti dimike yebätä tita debe bien krubäte ietre... Käre tita ngwian bien chi ietre gasolina kräke. Ruäre ngwane tita jondron bien ietre aune tärä tike kräketre debe biankäre ietre”.

Ja nire biani nie yebätä nikwe debe biandre ye mäkwe ngwan törö jai. Salomón niebare ye erere: “Nukro nire ye tä bäri kwin lion ngwakare ye ngwä” (Eclesiastés 9:4). Nikwe ja töi mikadre kwin aune kukwe mikadre nüke gare jai angwane, ni jatai umbre ye ngwane kä täi juto nibätä.

Mäkwe debe bian