Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre  |  Mayo 2015

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ

Kä krütai: ¿ye nibira nüke?

Kä krütai: ¿ye nibira nüke?

Kukwe tare tä ja känenkäre ni kräke nitre kä tibienbätä ye köböite. ¿Ngöbökwe nitre kä tibienbätä ye tuainmetre Kä tibien gobraine jankunu? Ñakare. Nibira gare nie ye erere, gwäune gobrantre kä tibienbätä ye gaite kwe aune kirabe nükebe kä nengwane ni mikata ja tare nike ye mikai krüte kwe. Ngöbö Kä tibien aune ni Sribekä ye käkwe kukwe ye ükaite gwäune ye tö mikai gare nie. ¿Tä kukwe ütiäte ne mike gare ño nie?

Mä rikadre kä madakänti ye bämike ja töite. Käne mäkwe ji ngwandretari ni madai o mäkwe mapa mikadre ñärärä mikakäre gare jai. Ye bitikäre, mä rikadre ji ngrabare ye ngwane, kä kitadre mäi ye erere jutuadre mäi. Ye käkwe mä töi mikadre jäme aune mä köböi nemen kä yekänti rabadre gare mäi. Ye erere arato, Ngöbökwe Biblia kukwe kwe ye biani nie. Biblia yebätä kukwe keta kabre ñaka nemen bare erere rabai bare kä jökräbiti tibien kä krütai ye känenkri mikata gare. Kätä kite niken ta ye ngwane, kukwe keta kabre tä nemen bare käbiti tibien ye abokän erere Biblia niebare ye tä nüke gare nie. Ye tä mike gare nie kä krütai ye nibira bäri ja ken.

Kä krütai ye jämi nüke ye känenkri ni kä tibienbätä käkwe ja tuai kukwe tare krubäte ben nieta Bibliakwe. Kä ye ngwane, kukwe ñaka nakainkä abokän erere nitre käkwe tuai nemen bare jatäri. Kukwe meden rabai bare ye ani mike gare ruäre jai.

1. KUKWE TARE AUNE BLO KÄ JÖKRÄBITI TIBIEN Kukwe keteiti rabai bare kädrieta tärä Mateo kapitulo 24 yebätä ye tä blite kukwe keta kabre rabai bare yebätä. Kukwe rabai bare nieta ye erere, kukwe yebiti bämikai “kukweta ükaninte ye rabaira krüte” aune kukwe ye näin krüte “kä krütai” ye näire (bersikulo 3 aune 14). Kukwe ruäre rakaikä ye abokän rü krikri, mrö nikai, dobo kri rakaikä kä jökräbiti tibien, nitre kwati murie keta rabai, ja tare ñaka rabai aune nitre kwati kukwe driekä rabai nitre ngökö (bersikulo 6 nemen 26). Erametre, kukwe ne tärä nakainkä käre. Akwa, kukwe jökrä ne rakaikä jatäri kä arabe näire kä krütai ye ken. Ne madakäre, kukwe ketamä rabai bare nieta ne erere rabai bare arato.

2. NITRE JATAI JA NGWEN BÄRI KÄME “Kä krüte” yete nitre jatai ja ngwen bäri käme nieta Bibliakwe. Yete mikata gare “nitre rabai ja aibe tarere, ngwian tarere, ja käikitekä, bike kri, blite dion dion, ñaka rabai rün aune meye mike täte, ñaka rabadi debe bien jire, ñaka rabadi ja ngwen metre, ñaka rabai ni mada tarere jire, ñaka törbadi kukwe ükaite ni madabe, rabaitre kukwe ngwarbe niere, ñaka rabaitre ja gobraine, rabaitre nitre mada nuainne tare, ñaka rabaitre jondron kwin ye tarere jire, rabaitre ni mada kite ngise, rabaitre ja dokwä mike ribi, rabaitre bike bäri kri ni madabätä, rabaitre jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri aune ñaka rabaitre Ngöbö tarere” (2 Timoteo 3:1-4TNM). Erametre käre nitre töi ye erere, akwa “kä krüte” yete nitre rabai ja ngwen bäri käme aune jankunu mentokwäre. Ye medenbätä, kä ye ngwane “kukwe tare krubäte jatai nakainkä, ye ñaka rabai nuäre ükatekäre” nieta Bibliakwe. ¿Kä nengwane nitre tä ja töi mike ye erere raba ruin mäi?

3. KÄ TIBIEN JUANTA NGWARBE “Nire nire käta kä temen ne juen ngwarbe” ye Ngöbökwe gaite mikata gare Bibliakwe (Apocalipsis 11:18). ¿Kä tibien ye juanta ngwarbe ño kä nengwane? Namani bare Noé näire ye erere: “Ni jökrä namani rüre krübäte jabe kwärikwäri kä nebtä. Ye kwrere, ni jökrä nämane kämekäme, käkwe ja ngwiani diän Ngöbö okwäbti”. Ye medenbätä, nitre kukwe käme nuainkä yebätä Ngöbökwe niebare Noé ie: “Ti bike ni jökrä gainkä btä jändrän jire jökrä kä temenbtä nebe gwaire” (Génesis 6:11-13, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena [JK]). ¿Kä nengwane bäri nitre tä nitre mada nuainne tare ye mä tärä gain? Akwa ye ñan ngörä, kä nengwane kukwe ñan tuabare tä nakainkä: nitre käkwe jondron rükäre sribebare yebiti kä tibien ne gate raba aune nitre kä tibienbätä  ye gate raba jökrä. Yebiti ta, kukwe madabiti nitre tä Kä tibien juen ngwarbe: jondron meden köböire nita nire ye nitre tä juen ngwarbe bätärekä: murie, ñö, kri, aune jondron mada.

Töbike kukwe nebätä: ¿kä nikanina siento krati ta yete nitre raba kä tibien ye gainte raba ruin mäi? Ñakare. Akwa nengwane raba nuainne. Jondron keta kabre rükare tä ükaninkrö kwetre aune jondron kä tibienbätä juanta ngwarbe ye kätä bämike. Bätuakäre, nitre tä jondron keta kabre mrä sribere ye köböite kukwe tare raba nemen bare ye ñaka nüke gare ietre aune töi ñaka kukwe ye ötabätä jire. Akwa, nitre ñaka raba Kä tibien ye gainte jire. Nitre ie töbika ñaka gare kwin ye jämi kä tibien gainte ye känenkri Ngöbökwe nitre ye gaite.

4. KUKWE DRIEDI KÄ JÖKRÄBITI TIBIEN Kukwe mada rabai bare käkwe kukwe ye bämikai kädrieta tärä Mateo yebätä ye abokän kukwe drie ñaka abokän erere nuaindi: “Gobran Ngöbökwe kukwei kwin ne driedi kä jökräbiti tibien kukwe mikakäre gare juta jökrä ie; aune ye ngwane kä krütai ye köböi rükai” (Mateo 24:14TNM). Iglesia mada tä kukwe driere ye abokän erere ñaka kukwe driedi kä ngrabare tibien. Kukwe keteiti mikai gare metrere: “Gobran Ngöbökwe kukwei kwin”. ¿Nitre kukwe medenbätä kätä Gobran Ngöbökwe kukwei kwin ye driere aune ñan juta keteitibe känti, ñakare aune “kä jökräbiti tibien”?

Gobran Ngöbökwe kukwei kwin ye drieta kä jökräbiti tibien kukwe keta kabrebiti

Internet käi nitre testiko Jehovakwe kwe jw.org, ye ükaninte metrere “Gobran Ngöbökwe kukwei kwin” ye mikakäre gare. Tärä aune täräkwata kwitani kukwe 700 biti bäri kätä kukwe ye mike gare. ¿Nitre meden kätä ja di ngwen krubäte Gobran Ngöbökwe ye mikakäre gare nitre madai? Internet sribe jämi ye känenkri, nun testiko Jehovakwe ye nämenena gare Gobran Ngöbökwe kukwei ye driebätä. Kä 1939 yete ja känenkäre, täräkwata La Atalaya, katire katire yebätä kukwe ne nieta: “Anunciando el Reino de Jehová”. Aune tärä keteiti tä blite kukwe keta kabre mikata täte yebätä tä niere: “Nitre testiko tä ja di ngwen kukwe driere kä ngrabare ye erere nitre kukwe madabätä ñaka nuainne jire”. Nita kukwe kwin driere ye abokän gwäune Gobran Ngöbökwe käkwe nitre käme kä nebätä ye gaite.

KÖBÖ ÜTIÄTE KRUBÄTE

¿Kukwe rabai bare niebare abokän kädrieni nete ye mäkwe tuanina nemen bare? Kä nikani siento krati ta yete, kukweta nakainkä kä jökräbiti tibien yebätä täräkwata ne käkwe kukwe bäri mrä mikani gare, aune kä krüte yete kukwe rabai bare niebare ye erere tuin nitre ñäkäkä täräkwata  nebätä yei. Kukwe jökrä ye kwita raba bätäkä ngwarbe nitre ñaka kukwe mike era jai ye tätre niere aune kä nengwane kä jökräbiti tibien kukwe käme tä nirien nieta ye ñaka metre nieta kwetre. Kä nengwane jondron keta kabre köböire kukwe mikata gare, yebätä kukweta nakainkä ye mekera ñaka rabadre gare nie abokän nengwane tä nemen gare nie. Nitre ye käkwe dre niedre kärera, akwa nita nüne köbö ütiäte krubäte näire ye tuin kukwe keta kabrebätä nitre kwati ie.

Kä 2014 yete nitre ja tötikaka krikri tärä The Bulletin of the Atomic Scientists tikaka käkwe niebare Consejo de Seguridad de las Naciones Unidas yei ye tä bämike nie. Kukwe keta kabre tare raba nemen bare nitre kä tibienbätä yebätä nitre ja tötikaka ye käkwe niebare: “Kukwe tare raba nemen bare yebätä nunkwe ja tötikabare krubäte, ye köböire nüke gare nunye kukwe tare krubäte raba nemen bare kä jökräbiti tibien jondron keta kabre mrä sribeta ye köböite”. Kukwe tä nemen bare ne kätä mike gare nitre täräkwata ne tikaka ie aune nitre ñäkäkäbätä ie aune nitre mada kwati ie, nita nüne kä krüte te aune kä krütai ye nibira nüke. Akwa nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä. Ñakare aune kä ngwandre juto jatätä. ¿Ñobätä ni raba ye niere? Ñobätä ñan aune ni raba nemente nire.