Känändre nekänti

Indice yete känändre

 BIBLIA NIARA TÖI KWITANI

Kukwe ketamä ngwantariba tie käkwe ti töi kwitaba

Kukwe ketamä ngwantariba tie käkwe ti töi kwitaba
  • DÄREBARE: 1949

  • JUTA: ESTADOS UNIDOS

  • KUKWE MADA: DREKÄRE NITA NIRE YE TI TÖRBABA GAI

KUKWE NAMANI BARE TIBÄTÄ.

Ti ririaba kä chi Ancram Nueva York yekänti. Kä yekänti nibi ngüba nämä krubäte kian kwatekäre. Nibi nämä bäri krubäte ni nire ye kräke.

Ti mräkätre nämä niken iglesiate kä yekänti. Käre domingo yete dekä dekä, ti ruai nämä sabato sököte ti kräke ti jämi niken ja tötike iglesiate ye ngwane ye törö tie. Ti mölöi Biblia chi ngwen bianba tie ye ti nämä niken ngwena. Nunkwe ja di ngwandre sribire, ni mada mike ütiäte aune nitre nünanka nun bäre ye dimike, bätä nunkwe debe biandre Ngöböi jondron tä nunkwe yebätä ye drieba ti etebatre ie aune tie arato.

Ti rababara ünä ye ngwane, ti kä mikakaba gwi aune ti rababa dirikä. Ti nämä kukwe keta kabre ngwentari jai Ngöböbätä aune drekäre nita nire yebätä. Ñodre, monsotre ruäre ja tötikaka tikwe nämä töi ngitiekä drekebe, akwa mada abokän nämä ja di ngwen krubäte ne kwe kukwe rükadre gare ietre. Arato monsotre ruäre ie jadaka nämä gare kwin, akwa mada abokän nämä bren. Ye ñaka nämä tuin kwin tie. Ruäre ngwane, monsotre bren ye rün nämä niere tie: “Ngöbö tö namani ye erere ie”. Ñobätä monsotre kia ie kukwe ñaka gare ye Ngöbö nämä tuenmetre därere bren ye ti nämä ngwentari jai.

Arato ti nämä ngwentari jai: “¿Tita nire nengwane tikwe dre nuaindre?”. Kä jataba niken mente ta aune ti ñaka nämä jondron ütiäte nuainne jire rababa ruin tie. Ti mräkätre töi kwin, tikwe ja tötikaba kwin aune ti tö nämä sribi nuaindi erere nämä tikwe. Akwa kä ñaka nämä juto tibätä. Ti töi nämä ja mäkätebätä, monso ngübabätä, nüne ju bä nuäre te, sribire nememe ti rabadrera umbre ye ngwane aune mrä ti ngübadre ju nitre umbre ngübakäre yete ye aibe nämä ti töite. Jondron mada bäri kwin nämä ja käne o ñakare ye ti nämä ngwentari jai.

BIBLIAKWE TI TÖI KWITANI.

Köbö bianba ngwarbe tie ye ngwane ti rikaba Europa meritre dirikä mada ben. Iglesia Westminster, catedral Notre-Dame París aune Vaticano yekänti nun rikaba aune nun janama iglesia mada keta kabre te. Kä jökrä yekänti ti nämä kukwe arabe ngwentari. Ti jatabata ja gwirete Sloatsburg  (Nueva York) ye ngwane, ti janama iglesia mada keta kabre te, akwa ti nämä kukwe ngwentari ye ñaka mikaba gare metre jire tie.

Bati, monso merire ja tötikaka tikwe kwelate abokänbiti kä nämä 12 käkwe kukwe ketamä ngwantariba tie. Käne, niara ye testiko Jehovakwe ye nämä gare tie o ñakare ngwantariba kwe tie. Tikwe jän nieba ie. Ketebukäre, ti tö nämä kukwe mikai gare bäri jai nitre testiko Jehovakwe yebätä o ñakare ngwantariba kwe tie. Tikwe jän niebata bobukäre ie. Ketamäkäre, ti nämä nüne medente ngwantariba kwe tie. Ti nämä nüne medente ye tikwe nieba ie angwane, nun nämä nüne bäsi ja ken rababa gare nunye. Kukwe ketamä ngwantariba kwe tie ye käkwe ti töi kwitai kärekäre ye ti ñaka nämä nütüre.

Ye bitikäre bäsi, monso merire ye rükaba bicicletate ti gwirete aune jataba ti tötike Bibliabätä. Ti nämä kukwe ngwentari nitre kwati dirikä iglesiate ie ye arabe tikwe ngwantariba ie. Akwa monso chi merire ye käkwe kukwe ye mikaba gare tie Biblia tikwe yebiti. ¡Kukwe ye nämenena mekera Bibliabätä ye käkwe ti töi mikaba ñan krütare!

Kukwe rababa gare Bibliabätä tie ye köböire ja rababa ruin kwin tie. Kukwe nieta 1 Juan 5:19 (TNM) ye käkwe ti töi mikaba ñan krütare: “Nitre jökrä kä nebätä ye gobrainta Diablukwe”. Ngöbö ñan ai köböite ja tare nikata Kä tibienbätä, ñakare aune Satana köböite ja tare nikata, aune Ngöbökwe kukwe ye ükaite rababa gare tie ye käkwe ti töi mikaba jäme (Revelación [Apocalipsis] 21:3, 4). Kukwe Bibliabätä ye nuäre rükadre gare ye rababa gare tie. Monso chi merire abokänbiti krire kä nämä 12 ye käkwe kukwe metre mikaba gare tie.

Akwa, nitre testiko Jehovakwe nämä kukwe driere ye erere nämäntre nuainne o ñakare ye ti törbaba gai. Ñodre, nitre kristiano metre ye abokän ni mada ngübarebätä bätärekä aune töi jäme ye monso chi merire ye nämä niere käre tie (Gálatas 5:22, 23). Yebätä ti törbaba niara töi gai. Bati tikwe ja töi mikaba nüke kä rairebiti. Nämä ti ngübare o ñakare aune nämä rubun o ñakare ye ti nämä ngwentari jai. Ti rükabata gwi ngwane, nämä täkäni jukwebätä jutuaba tie. Jataba betekä karo kokwäre aune nieba kwe tie: “Ti bira nikenta ngwä aune ti meye ñäkädre köte guardiatre ie aune hospitalte tibi niere ie. Mä ñaka nüke jire kä rairebiti yebätä nane ngwane kukwe tare nibi bare mäbätä tikwe nütüni. ¡Ti täni mä töibikaire krubäte!”.

Bati, kukwe ñaka nuäre mikadre gare monso chi niara ye kwrere kräke abokän tikwe ngwantariba ie. Kukwe ngwarbe känändi kwe niekäre tie o ñakare ye ti törbaba gai. Tikwe kukwe ye ngwantariba ie angwane, okwä rababa tibätä aune nieba kwe tie: “Kukwe ye ñaka nuäre mikakäre gare. Tibike tike täräbätä jai ngwantarikäre ti rün aune ti meye ie”. Rükabata ti tötike ye ngwane, täräkwata Ni Mikaka Mokre abokänbätä kukwe ye mika nämä gare jänrükaba kwe ti kräke. Kukwe yebätä metrere ti törbaba nitre testiko Jehovakwe mikai gare jai: ti nämä kukwe ngwentari jai ye jökrä mika nämä gare Bibliabiti tärä aune täräkwata sribe nämä kwetre yebätä. Tikwe ja tötikaba jankunu monso chi merire yebe, aune kä rikaba kwati ta yete tikwe ja mikaba testiko Jehovakwe. *

KUKWE KWIN NAMANI TIKWE.

Ti nämä kukwe ngwentari ye mikaba gare tie angwane, ti törbaba kukwe ye mikai gare ni jökrä ie (Mateo 12:35). Kena, ti rababa kukwe mike täte ye ñaka rababa kwin ti mräkätre kräke, akwa biti jataba töi jäme. Ti meye jämi krüte ye ngwane jataba ja tötike Bibliabätä. Ñaka ja ngökani ñöte kwe, akwa ja töi mikani kwe Jehová mike täte ye gare tie.

Kä 1978 yete, ti ja mäkäteba Elias Kazan ben, aune kä 1981 nun nübaiba sribire Betel Estados Unidos yekänti. * Akwa, kä rikaba kobokä ta angwane Elias krütaba. Akwa, ti rababa sribire Betel. Ye käkwe ñaka ti töi mikaba töbike krubäte aune ti dimikaba kwe.

Kä 2006 yete, ti ja mäkäteba Richard Eldred ben, niara nämä sribire Betel arato. Richard bätä ti nun täbe sribire Betel aune sribi nuainta nunkwe ye käi juto nunbätä. Tikwe ja tötikaba Bibliabätä ye köböire kukwe metre rababa gare tie aune drekäre nita nire ye rababa gare tie... aune monso chi merire käkwe kukwe ketamä ngwantariba tie ye köböire kukwe ye namani bare.

^ párr. 16 Monso chi merire ye aune etebatre bätä ngwaitre käkwe dirikä kwetre nirike dimikani Biblia mike nüke gare jai aune ja mikanintre testiko Jehovakwe kwetre.

^ párr. 18 Betel, ye abokän “Ju Ngöbökwe” meden gärätä, ye erere nitre testiko Jehovakwe tä oficina kwetre kä jökräbiti tibien ye kädeke (Génesis 28:17, 19; nota). Nitre tä sribire Betel ye kätä sribi keta kabre nuainne abokän köböire nitre testiko Jehovakwe tätre nitre tötike kä jökräbiti.